Vasureille lyhyempi nimi

Vasemmistoliitto julkaisi tänään itsestään uuden kuvan. Samalla uudeksi osoitteeksi tuli vasemmisto.fi. Vanhan logon muuttuminen punavihreästä punaharmaaksi näytti menevän samansuuntaisesti kannatuksen kanssa. Uudessa logossa on taas väriä: punainen, oranssi, jokin vihertävän sävy ja vihreä. Olisi voinut luulla, että Vasemmistoliitto olisi halunnut kikkailla Kokoomuksen brändäyksen kanssa ja ottaa yhdeksi väriksi sinisen, mutta tällä kertaa näpäytys on jäänyt toteuttamatta. Punavihreyden lisäksi voisi löytää oranssista ainakin Oranssin vallankumouksen. Tässä voi olla juuria Vasemmistoliiton alkuaikoihin, jolloin Claes Anderssonin aikana tuettiin Viron itsenäistymispyrkimysten lisäksi muitakin entisen Neuvostoliiton alueitten itsenäistymistä. Saatan olla tässä väärässä. Kolmas väri, tuo jokin vihreän sävy, on hieman hämmentävä. Omassa mielessä se ei liity mihinkään aatteeseen tai politiikkaan. Ehkäpä sen on ajateltu edustavan punaisen ja vihreän yhdistelmää oranssin kanssa. Ehkä puolue haluaa viestittävän olevansa moniarvoinen. Ehkä ei. Jotain muutakin tuttua väreissä on. Ne muistuttavat pensseliä, joista tulee mieleen Vasemmistoliiton vanha vaalikampanja, jossa puolueen aikaisempi puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes poseerasi maalitelan kanssa hymyillen. Slogan taisi olla silloin "me. yhdessä."

Sisältöä tullaan lupausten mukaan avaamaan lähiaikoina. Veikkaan, että tämän viikon Viikkolehdessä tulee olemaan aiheesta useita sivuja. Värivalintojen lisäksi lehdessä tultaneen selittämään myös slogania. Sloganiksi puolue on valinnut 'Rikkauden, jolla on arvoa'. Olisikohan tällä jotain tekemistä käyttöarvon kanssa? Ehkäpä puolueen imago yritetään saada vastaamaan sisältöä paremmin. Vasemmistoa näytetään kritisoivan useasti siitä, että se tekee kunnallisten tai valtiollisten omasta tuotannosta ideologisen kysymyksen. Vasemmiston voi melkein aina olettaa vastustavan terveydenhuollon tai koululaitoksen yksityistämistendenssejä. Tähän tarkoitukseen uusi slogan näyttäisi sopivan. Se on yhdenmukainen sisällön kanssa. Tämä jää kuitenkin nähtäväksi, mikä sloganin arvoksi tulee ihmisten mielissä ja puolueen toiminnassa.

Vanhoihin kotisivuihin verrattuna uudet sivustot vaikuttavat selkeämmiltä. Saa nähdä miten piiriosastot ja paikallisosastot sopeutuvat uuteen järjestelmään. Vanhoilta sivuilta oli vaikea löytää omaa piiriosastoa tai tietoa kunnallispolitiikasta. Nyt ne näyttävät löytyvän helposti. Samoin kuin puolueeseen liittyvät ajankohtaiset asiat eduskunnan toiminnasta puoluelaisten blogeihin. Tavallaan on ollut jännä huomata, että puolueen äänenkannattaja Kansan uutiset uudisti oman julkikuvansa paljon aikaisemmin kuin itse puolue.

Joka tapauksessa ulkokuori on virkistävä ja toivon mukaan se yhdistyy myös sisältöön.

Hyvät kansanäänestykset

Viikon aikana on ollut useampiakin ulostuloja liittyen äänestämiseen. Kokoomusnuoret liittyivät Keskustanuorten vaatimuksiin alentaa äänestysikärajaa 16-vuoteen. Kansan uutisten pääkirjoituksessa otettiin tänään kantaa neuvoa antavien kansanäänestysten lisäämiseksi. Anna Mäenpää blogissaan taas katsoi, ettei tämä korjaisi ongelmia. Helsingin sanomat kertoi Suvi Lindenin aikomuksesta tuoda nettiäänestykset Suomeen.

Suomessa on kansanäänestyksiä käytetty vain kaksi kertaa valtion asioista koko itsenäisyyden aikana. Ensimmäisen kerran kun kumottiin kieltolaki ja toisen kerran kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Tällä perusteella ei voi ainakaan sanoa, että äänestyksiä järjestettäisiin liikaa. Euroopan unionin perustuslaista, Natosta, EMU:sta sekä ydinvoimasta on ehdotettu kansanäänestyksiä järjestettäviksi. Ei yhtään huonompia aiheita. Ainakaan merkitykseltään ne eivät ole vähäpätöisiä vaatimuksia. Vaikka vastustaisin Natoa tai Euroopan unionin perustuslakia (tietyin varauksin), niin kannatan kyllä kansanäänestysten järjestämistä aiheista. Ne tavallaan antaisivat vahvemman legimiteetin päättäjille. Sipoossa taas järjestettiin kansanäänestys, jossa äänestettiin Helsingin aluevaatimuksia vastaan. Näyttää siltä, että tässä tapauksessa kansanääntä ei kuunnella. EU:n tapauksessa taas esimerkiksi Claes Andersson sanoi vastustavansa Eu:hun liittymistä, mutta äänesti neuvoa-antavan äänestyksen mukaisesti.

Itse näkisin kansanäänestysten yleistämisen hyvänä asiana, mutta menisin vielä pitemmälle. Kansanäänestyksistä olisi tehtävä sitovia ja pitkällä tähtäimellä olisi pyrittävä siihen, että kansalaiset saisivat myös itse päättää, mitkä asiat menisivät kansanäänestykseen esimerkiksi nimilistojen avulla. Tämän en näkisi mitenkään olevan demokratian vastaista, vaan enemmänkin se tekisi demokratiasta vain vahvemman.

Nettiäänestyksiin taas liittyy ongelmia. Silloin ei voida välttämättä varmistaa edustaako ääni kansaalaisen oikea äänestystahtoa eikä vaalisalaisuudestakaan voida mennä takuuseen. Toisaalta Yhdysvalloista on tullut tietoja, että äänestyskoneet rekisteröivät eri tuloksia kuin mitä äänestäjät ovat tarkoittaneet. Tämä on jo suuren luokan ongelma koneilla tehtävistä äänestyksistä. Jos nämä ongelmat pystyttäisiin ratkaisemaan, niin eihän siinä pitäisi olla mitään ongelmia sitten.

Loppujen lopuksi ainoa mikä näissä parannuksissa on pelättävää on, että päättäjät eivät saisikaan enää päättää yksin kansan valtakirjalla tai ilman.

Oppositio ei suostu nielemään "huippuyliopistoa"

"Huippuyliopisto" oli tapetilla taas eilen Eduskunnan kyselytunnilla. Claes Andersson aloitti keskustelun aiheesta. Hallituksen linjausta oli puolustamassa Sari Sarkomaa. Viestin sisältö on, että kyseinen koulu tulee. Työryhmä jatkaa kuitenkin asian selvittelyä, joten varmuudella ei voida sanoa, mitä "huippuyliopistosta" tulee.

Demareiden puolelta kyseltiin "huippuyliopistosta" opettaja-oppilas suhteen perään. Rakel Hiltunen kysyi Sarkomaalta "onko hallitus valmis panostamaan siihen, että esimerkiksi sitä todellista tasoa nostetaan niin, että yliopistojen opettaja-oppilas-suhdetta nostetaan kansainväliselle tasolle nykyisestä, yksi opettaja 50:tä oppilasta kohden, lähemmäksi sitä kansainvälisten huippuyliopistojen tasoa, yksi opettaja alle 10:tä oppilasta kohden?"

Aiheesta käyty keskustelu löytyy Eduskunnan sivuilta täältä.