On tullut tavaksi vääntää vitsiä aiheesta kuin aiheesta. Gazan ikävien tapahtumien johdosta olen eräällä tavalla ollut inspiroitunut. Leonard Cohenin säveltämä ja sanoittama sekä Jeff Buckleyn unohtumaton sovitus on tuonut lisää virtaa. Vaikka olen eräänlainen tapa-ateisti, niin olen tehnyt suomenkieliset sanat kyseiseen sävellykseen. En ole kuitenkaan ollut mitenkään sanatarkka, mutta olen laittanut ideologista painoarvoa tunteelle. Jos saan esitellä, niin erään aseistakieltäytyjän laulu, jonka nimi Halleluja.
En tahdo tappaa en antautua (halleluja)
Leonard Cohenin sävellyksestä Jeff Buckleyn sovituksen kautta Jaakko Vasankarin suomennokseen/lyriikoihin
Ensin oli gee ja sitten ee
Näin soinnut menee
Mut tää ei kiinnostaa sua ollenkaan
Mut sitten tulee aksentti
iso nousu ja rykmentti
ne sanoo, tää ei sua koske ollenkaan
Halleluja
Sun kohtelus ois ollut siellä paskaa
päätit et tahdo jaksaa
mut veri valui ja maasi revit
He vetoavat Jumalaan
pyhään ja humalaan
Ne sanoo, et lippusi sä petit
Halleluja
Olen kuullut tästä tarinoita
Varmasti aivopesujorinoita
Se on miehuuskoe ja viimeinen testi
Mutkun veli lähti sinne
ja käsi lähti jäi käsine
Tiesin, ettei tää oo kenenkään pesti
Halleluja
Rintamilla on vain rajoja
Ne on ihmisten muodostamia
Säännöt on tehty, ne rikotaan
Kun kuulet tykistön
pommit ja huudot ne
tiedät, että jokainen kuula turhaan
Halleluja
Mutta ehkä olen väärässä
Varmasti määränpäässä
mutta en voi väittää olevani oikeassa
On väärin tappaa ihmisiä
niin on tuhota ympäristöä
Mutta ei mulla oo vastauksia hihassa
Halleluja
keskiviikkona, joulukuuta 31, 2008
sunnuntai, joulukuuta 28, 2008
Mielenosoitus Gazan pommittamista vastaan
Kuten eilen jo nopeassaa uutiskatsauksessani sarkastisesti huomautin, niin jouluna on aikamoinen äktiön käynnissä ympäri maailmaa. Aseita kilistellään. Huomenna järjestetään Gazan pommituksia vastaan mielenosoitus Kiasman edustalla kello 17.00.
Maanantaina 29.12. ilmaisemme tukemme Palestiinan kansalle, joka tarvitsee rauhaa ja elämisen edellytykset. Kokoontuminen Kiasman edessä klo 17.00.
Israelin ilmaiskut ovat surmanneet kahdessa päivässä ainakin 280 ihmistä. Haavoittuneita on yli 600.
Helsingin Sanomien julkaiseman uutisen mukaan Israel on valmistellut operaatiota yli puolen vuoden ajan. Hyökkäyksen toisena päivänä Israel kutsui palvelukseen 6700 reserviläistä. Gazan rajoille keskitettiin satoja panssariajoneuvoja.
Vastustamme Israelin voimankäytöltään suhteettomia sotatoimia jo ennestään ahdinkoon ajettuja palestiinalaisia vastaan.
Jouluna pitäisi osata rauhoittua
Vaikka monilla joulun tulisi olla rauhoittumisen aikaa, vai pitäisikö jopa sanoa, että sen pitäisi olla pakollista, siitä huolimatta, monelle se on stressaavaa aikaa. Mitäköhän esimerkiksi olette seuraavista tapahtumista mieltä, jotka bongasin kaikki Hesarin sivuilta.
Asemies surmasi useita joulujuhlassa Kaliforniassa
Joulupukiksi naamioituneena kaveri meni ex-vaimonsa kotiin. Juhlijat avasivat oven luullen tulijaa tilatuksi pukiksi. Välittömästi tämän jälkeen Joulupukki tappoi yhdeksän ihmistä ja pisti talon palamaan. Tämän jälkeen humalainen joulupukki on iloinen poikkeus jouluna.
Israelin iskuissa Gazaan kuollut 225 ihmistä
Hamas ja Israelin armeija nokittelee toisiaan yllättäen tässä Joulun ja Hanukan (ja miksei vaikka Kwanzankin) aikana. Gazan rauhanlähettiläs on ilmoittanut, että helvetti pääsee valloilleen ja kertoo, että Gazan lähellä asuvien israelilaisten tulisi valmistautua hautajaisiin. Israelin puolustusministeri Ehud Barak ilmeisesti vain Hanukan vieton kiireiden keskellä muisti kertoa, että operaatiosta saattaa tulla pitkä ja sitä laajennetaan tarpeen mukaan. Joulu on kansainvälinen juhla, joka on myös antamisen aikaa.
Medvedev: Venäjä varaa itselleen oikeuden voimankäyttöön
Päivää ennen kuin Turussa julistettiin joulurauha, piti Venäjän presidentti Dmitri Medvedev myös rauhallisen joulupuheen venäläisessä televisiossa. Joulun sanomaan kuuluu sekä ohjuspuolustusjärjestelmät, Georgian sota sekä Sakasvilin aivojen kunto, muistutti Medvedev venäläisiä sekä ulkomaailmaa. Hän myös vihjaisi epäsuorasti, että joulurauhan rikkomiseen venäjä tulee vastaamaan voimatoimin.
Taleban uhkaa tappaa koulua käyvät tytöt
Kaiken jouluisten kiireiden keskellä myös Talebaneilla on palanut piparit pohjaan. Swatin alueella he ovat jo paikallisten viranomaisten mukaan jo tuhonneet 250 koulua, jota käyvät sekä pojat että tytöt. Joulu on sekä lasten juhla, mutta se on myös juhla, jolloin aikuisia pitää totella. Taleban on vanhatestamentalliseen tapaan uhannut tappaa kaikkia kieltoa uhmaavat.
Asemies surmasi useita joulujuhlassa Kaliforniassa
Joulupukiksi naamioituneena kaveri meni ex-vaimonsa kotiin. Juhlijat avasivat oven luullen tulijaa tilatuksi pukiksi. Välittömästi tämän jälkeen Joulupukki tappoi yhdeksän ihmistä ja pisti talon palamaan. Tämän jälkeen humalainen joulupukki on iloinen poikkeus jouluna.
Israelin iskuissa Gazaan kuollut 225 ihmistä
Hamas ja Israelin armeija nokittelee toisiaan yllättäen tässä Joulun ja Hanukan (ja miksei vaikka Kwanzankin) aikana. Gazan rauhanlähettiläs on ilmoittanut, että helvetti pääsee valloilleen ja kertoo, että Gazan lähellä asuvien israelilaisten tulisi valmistautua hautajaisiin. Israelin puolustusministeri Ehud Barak ilmeisesti vain Hanukan vieton kiireiden keskellä muisti kertoa, että operaatiosta saattaa tulla pitkä ja sitä laajennetaan tarpeen mukaan. Joulu on kansainvälinen juhla, joka on myös antamisen aikaa.
Medvedev: Venäjä varaa itselleen oikeuden voimankäyttöön
Päivää ennen kuin Turussa julistettiin joulurauha, piti Venäjän presidentti Dmitri Medvedev myös rauhallisen joulupuheen venäläisessä televisiossa. Joulun sanomaan kuuluu sekä ohjuspuolustusjärjestelmät, Georgian sota sekä Sakasvilin aivojen kunto, muistutti Medvedev venäläisiä sekä ulkomaailmaa. Hän myös vihjaisi epäsuorasti, että joulurauhan rikkomiseen venäjä tulee vastaamaan voimatoimin.
Taleban uhkaa tappaa koulua käyvät tytöt
Kaiken jouluisten kiireiden keskellä myös Talebaneilla on palanut piparit pohjaan. Swatin alueella he ovat jo paikallisten viranomaisten mukaan jo tuhonneet 250 koulua, jota käyvät sekä pojat että tytöt. Joulu on sekä lasten juhla, mutta se on myös juhla, jolloin aikuisia pitää totella. Taleban on vanhatestamentalliseen tapaan uhannut tappaa kaikkia kieltoa uhmaavat.
perjantaina, joulukuuta 26, 2008
Yleissivistys ja Monty Python
Mitä tarkoitetaan yleissivistyksellä? Ei mitään, mutta sitä on kiva käyttää, kun yritetään sanoa toiselle, että sinun tulisi tietää asia, minkä minäkin tiedän, jotta voisimme ymmärtää toistemme puhetta.
Jos joku ei joskus ymmärrä, mitä tarkoitan, kun sanon nudge-nudge. Se on osa Monty Pythonia ja siksi osa yleissivistystä.
Jos joku ei joskus ymmärrä, mitä tarkoitan, kun sanon nudge-nudge. Se on osa Monty Pythonia ja siksi osa yleissivistystä.
keskiviikkona, joulukuuta 24, 2008
Joulutervehdys lukijoilleni
Rakkaat lukijat, ystävät ja muut blogin satunnaiset ja/tai vakituiset seuraajat. Tiesin jo etukäteen, minkä linkin tänne pistän ja milloin. Löysin tämän vajaa kuukausi sitten ja tajusin heti, että tämä video on säästettävä jouluaaton videoksi. Tässä on minulle täysin tuntemattomien ihmisten joulutervehdys vuodelta 2007. Nauttikaa hyvistä fiiliksistä, hyvistä kavereista, hyvistä ruuista ja hyvistä kaikista. Me palaamme asiaan vasta hyvän rauhallisen hetken jälkeen
sunnuntai, joulukuuta 21, 2008
Ken etsii
Ken etsii valtaa tai loistoa
etsii valtaa tai loistoa
kuka tahtoo vain rauhaa päälle maan
tahtoo vain rauhaa päälle maan
joka näkee maailman joko hyvänä tai pahana
näkee maailman joko hyvänä tai pahana
joka kuvittelee, että maailma on yksinkertainen
kuvittelee, että maailma on yksinkertainen
joka tahtoisi kokea enemmän
tahtoo kokea enemmän
vain ne meistä, jotka ovat yksin tässä maailmassa ajatuksineen
ovat yksin ajatuksineen tässä maailmassa
jotka ovat sitä mieltä, että muut ovat väärässä
ovat sitä mieltä, että muut ovat väärässä
ne, jotka tietävät, mitä pitäisi tehdä
tietävät, mitä pitäisi tehdä
ne, jotka eivät välitä
eivät oikeasti välitä
ne, jotka väittävät välittävänsä
väittävät välittävänsä
ne, jotka ovat väärinymmärrettyjä
ovat
ne, jotka eivät
eivät ole
ne, jotka eivät ole olleetkaan
eivät tule olemaankaan
ne
jotka
eivät
tulevat
olemaan
etsii valtaa tai loistoa
kuka tahtoo vain rauhaa päälle maan
tahtoo vain rauhaa päälle maan
joka näkee maailman joko hyvänä tai pahana
näkee maailman joko hyvänä tai pahana
joka kuvittelee, että maailma on yksinkertainen
kuvittelee, että maailma on yksinkertainen
joka tahtoisi kokea enemmän
tahtoo kokea enemmän
vain ne meistä, jotka ovat yksin tässä maailmassa ajatuksineen
ovat yksin ajatuksineen tässä maailmassa
jotka ovat sitä mieltä, että muut ovat väärässä
ovat sitä mieltä, että muut ovat väärässä
ne, jotka tietävät, mitä pitäisi tehdä
tietävät, mitä pitäisi tehdä
ne, jotka eivät välitä
eivät oikeasti välitä
ne, jotka väittävät välittävänsä
väittävät välittävänsä
ne, jotka ovat väärinymmärrettyjä
ovat
ne, jotka eivät
eivät ole
ne, jotka eivät ole olleetkaan
eivät tule olemaankaan
ne
jotka
eivät
tulevat
olemaan
torstaina, joulukuuta 18, 2008
Etiäiset
Etiäiset tarkoittaa mystistä ajatusta siitä, että tietää, mitä tapahtuu. Jos jollekin tän typerän blogin lukijoista on tapahtunut jotain, niin kirjoittakaa siitä.
maanantaina, joulukuuta 15, 2008
Hyvät vastaan pahat blokit
Yhdistyslaki vaatii kaikille rekisteröityneille yhdistyksille että yrityksille johtokunnan tai hallituksen (laki sallii kyllä kyseisen organisaation kutsumista vaikka neuvostoksi, jos näin halutaan). Yhdistyksen tai yrityksen tullessa riittävän merkittäväksi ja isoksi ja/tai muulla tavalla asiaan liittyville (jäsenet tai omistajat) intohimoiseksi tapahtuu semmoinen mielekäs tapahtuma, että halukkaita henkilöitä on luottamustoimiin ehdolla enemmän kuin laki sallii.
Mielikuvitusesimerkkinä perustetaan vaikkapa Suomen oikea anarkistiyhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on tiedottaa suoran demokratian eduista. Yhdistykseen liittyy uusia jäseniä erinäisistä syistä. Osa liittyy sen takia, että heidän mielestään on hyvin tärkeää, että ihmiset ovat tasa-arvoisia vaikutusvaltansa kanssa. Osa liittyy sen takia, että puolueet on ihan vittu perseestä. Osa liittyy siksi, että poikaystäväkin on mukana. Osa liittyy siksi, että tyttöystävä on mukana. Osa liittyy siksi, että oma lapsi on mukana. Listaa voidaan jatkaa loputtomasti ja motiivit liittymiselle ovat moninaiset. Suurin osa syistä liittymiselle ovat kuitenkin myönteisiä.
Organisaatio jatkaa kasvuaan. Jossain vaiheessa johtokuntaan/hallitukseen/neuvostoon halutaan mukaan siksi, että nykyinen johtokunta/hallitus/neuvosto on väärää mieltä asioista jollain tavalla. Tämä jokin tapa saattaa olla jokin yksittäinen syy. luottamustoimeen haettaessa.
Luettelen 20 esimerkkiä.
1) Yhdistys ei ole enää oikealla asialla
2) Kaverit on sitä mieltä, että minun pitäisi olla siellä
3) Yhdistyksen pitää uusintua
4) Nykyinen johtokunta/hallitus/neuvosto pitää sisällään henkilöitä, jotka ovat eri mieltä kanssani asiasta x (vaikkapa perustulosta, tekijänoikeuslaista, tapettien väristä, yms.)
5) Päättävässä elimessä pitäisi olla enemmän naisia/miehiä/suomalaisia/toisenkielisiä/absolutisteja/vegaaneja/juoppoja/kirjailijoita/kansanedustajia/tavallisia/jotakinmitäsieltäpuuttuu
6) Yhdistyksen tilaisuuksia pitäisi järjestää joko enemmän paikassa z tai vähemmän paikassa y
7) Minä en tykkää henkilöstä p päättävässä elimessä
8) 30 vuotta sitten välitettiin vielä asiasta k
9) asia k:sta puhutaan aivan liikaa eikä sen pitäisi olla tätä päivää
10) Olen ollut mukana toiminnassa niin pitkään, että minun pitäisi olla päättämässä asioista
11) Pöytäliinat ovat väärää mallia
12) Kaverit eivät keksi ketään muutakaan
13) Täällä riidellään liikaa
14) Täällä on liian konsensushenkistä, missä riidat?
15) Miksi täällä puhutaan jatkuvasta kirjastoista kun ihmisiä kuolee nälkään
16) ihmisiä kuolee nälkään, mutta miksi meidän pitäisi keskittyä siihen, kun on olemassa järjestöjä, jotka keskittyvät siihen
17) olkaamme vaatimattomia
18) meidän pitää tuottaa mielipide, joka asiaan
19) 42
20) Murphy oli optimisti
Motiiveja pyrkyryyteen on varmasti mietittävä aina, varsinkin silloin, jos itse on hakemassa johonkin luottamustoimeen, mutta edellämainituista syistä organisaatioiden ollessa riittävän isoja ja luottamustoimien määrän ollessa riittävän harvalukuisia tai merkittäviä massat blokkiintuvat.
Massat blokkiintuvat aina ja ne blokkiintuvat esim. em. syistä. Tämä ei itsessään ole väärä syy tavoitella tuloksia, mutta ikävä henkinen puoli on siinä, että ryhmäytyessä, niin omasta ryhmästä on vaikea päästä ulos. Varsinkin, jos on ollut vähemmistössä. Blokkiintumisessa ei ole itsessään myöskään mitään pahaa. Joskus kannattaa oikeasti oman agendan takia tehdä liittoja, joissa luovutetaan omaa päätösvaltaa joistain asioista saavuttaakseen jotain hyvää. Blokeissa on kuitenkin se huono puoli, että se saattaa henkisestä johtaa siihen, että vastustetaan kannatettavia asioita ainoastaan sen takia, että "se vastablokki kannattaa sitä".
Mitä syvemmälle blokkiajatteluun mennään sitä epäluuloisemmiksi tullaan. Esimerkiksi porvarihallitus toteuttaa meidän tavoitteet vain hiljentääksemme meidät. Myönnän, että machiavellistinen politiikka saattaa puolustaa paikkaansa maailmassa, jossa pyritään konsensukseen, mutta ei se tarkoita sitä, että asioita tulee vastustaa sen takia, että meidän blokki saisi jäädä eloon.
Blokit ovat kuitenkin osa keskustelua. Jos halutaan kieltää eri järjestöjen sisällä olevat blokit, myönnetään samalla se, että "teille ei ole tilaa täällä". Edes Kokoomus ei pysyisi pystyssä, jos kiellettäisiin se mahdollisuus, että osa kokoomuslaisista on sitä mieltä, että Jyrki Katainen on sosialisti ja osa on sitä mieltä, että Katainen edustaa parasta kapitalismia.
Blokit tulisi kuitenkin ajatella aina vain väliaikaisina liittoina samanmielesten kesken. Blokkiajattelussa saatetaan kuitenkin mennä vääriin oletuksiin. Esim. "koska hän on sitä mieltä, että on oikein, että ihmiset saavat erilaisista töistä erilaista palkkaa" voidaan olettaa myöskin, että hän on "sitä mieltä, että hän kannattaa tuloerojen kasvua" -- "ja aivan varmasti sen takia, että hän saa enemmän palkkaa". Loogisestihan tämä voisikin mennä olettaen, että premissit eli alkuoletukset pitävät paikkaansa. Ei kuitenkaan olisi historian ensimmäinen kerta kun puurot ja vellit ovat menneet sekaisin.
Edellisessä entryssä kirjoitin neuvotteluista ja neuvottelijoista koskien suomalaisia puoluekoneistoja. Tämä osa koneistoja saattaa olla varmastikin tällä hetkellä vähiten huomioitu blokkiajattelun areenoita ja siksi olisi syytä huomata, että blokkiajattelu vaikuttaa varmastikin päätöksentekoon neuvottelutilanteissa. Koska ihmisten luontaiseen verkostointikykyyn ei oikeasti tule puuttua, olisi hyvä parannus kaikkien kansalaisjärjestöjen ja varsinkin puolueiden aktiivien syytä tulla tietoiseksi omista viiteryhmistään ja siitä, että ollaanko aktiiveina sitä mieltä, että tavoitteen toteutuminen hinnalla millä hyvänsä on tärkeintä?
Uskoisin kuitenkin, että tämä siemen on itämässä. Omaan sukupolveeni kuitenkin kuuluu todella paljon sitä, että vältellään kuulumasta mihinkään tiettyyn ryhmään ja ollaan tietoisia myös siitä, että vaikka ei oltaisi täysin samaa mieltä -asioista - ryhmä on hyvin selvillä omasta agendastaan.
Aiheeseen tullaan varmasti palaamaan Vasemmistonuorten liittokokouksen jälkeen.
Mielikuvitusesimerkkinä perustetaan vaikkapa Suomen oikea anarkistiyhdistys. Yhdistyksen tarkoituksena on tiedottaa suoran demokratian eduista. Yhdistykseen liittyy uusia jäseniä erinäisistä syistä. Osa liittyy sen takia, että heidän mielestään on hyvin tärkeää, että ihmiset ovat tasa-arvoisia vaikutusvaltansa kanssa. Osa liittyy sen takia, että puolueet on ihan vittu perseestä. Osa liittyy siksi, että poikaystäväkin on mukana. Osa liittyy siksi, että tyttöystävä on mukana. Osa liittyy siksi, että oma lapsi on mukana. Listaa voidaan jatkaa loputtomasti ja motiivit liittymiselle ovat moninaiset. Suurin osa syistä liittymiselle ovat kuitenkin myönteisiä.
Organisaatio jatkaa kasvuaan. Jossain vaiheessa johtokuntaan/hallitukseen/neuvostoon halutaan mukaan siksi, että nykyinen johtokunta/hallitus/neuvosto on väärää mieltä asioista jollain tavalla. Tämä jokin tapa saattaa olla jokin yksittäinen syy. luottamustoimeen haettaessa.
Luettelen 20 esimerkkiä.
1) Yhdistys ei ole enää oikealla asialla
2) Kaverit on sitä mieltä, että minun pitäisi olla siellä
3) Yhdistyksen pitää uusintua
4) Nykyinen johtokunta/hallitus/neuvosto pitää sisällään henkilöitä, jotka ovat eri mieltä kanssani asiasta x (vaikkapa perustulosta, tekijänoikeuslaista, tapettien väristä, yms.)
5) Päättävässä elimessä pitäisi olla enemmän naisia/miehiä/suomalaisia/toisenkielisiä/absolutisteja/vegaaneja/juoppoja/kirjailijoita/kansanedustajia/tavallisia/jotakinmitäsieltäpuuttuu
6) Yhdistyksen tilaisuuksia pitäisi järjestää joko enemmän paikassa z tai vähemmän paikassa y
7) Minä en tykkää henkilöstä p päättävässä elimessä
8) 30 vuotta sitten välitettiin vielä asiasta k
9) asia k:sta puhutaan aivan liikaa eikä sen pitäisi olla tätä päivää
10) Olen ollut mukana toiminnassa niin pitkään, että minun pitäisi olla päättämässä asioista
11) Pöytäliinat ovat väärää mallia
12) Kaverit eivät keksi ketään muutakaan
13) Täällä riidellään liikaa
14) Täällä on liian konsensushenkistä, missä riidat?
15) Miksi täällä puhutaan jatkuvasta kirjastoista kun ihmisiä kuolee nälkään
16) ihmisiä kuolee nälkään, mutta miksi meidän pitäisi keskittyä siihen, kun on olemassa järjestöjä, jotka keskittyvät siihen
17) olkaamme vaatimattomia
18) meidän pitää tuottaa mielipide, joka asiaan
19) 42
20) Murphy oli optimisti
Motiiveja pyrkyryyteen on varmasti mietittävä aina, varsinkin silloin, jos itse on hakemassa johonkin luottamustoimeen, mutta edellämainituista syistä organisaatioiden ollessa riittävän isoja ja luottamustoimien määrän ollessa riittävän harvalukuisia tai merkittäviä massat blokkiintuvat.
Massat blokkiintuvat aina ja ne blokkiintuvat esim. em. syistä. Tämä ei itsessään ole väärä syy tavoitella tuloksia, mutta ikävä henkinen puoli on siinä, että ryhmäytyessä, niin omasta ryhmästä on vaikea päästä ulos. Varsinkin, jos on ollut vähemmistössä. Blokkiintumisessa ei ole itsessään myöskään mitään pahaa. Joskus kannattaa oikeasti oman agendan takia tehdä liittoja, joissa luovutetaan omaa päätösvaltaa joistain asioista saavuttaakseen jotain hyvää. Blokeissa on kuitenkin se huono puoli, että se saattaa henkisestä johtaa siihen, että vastustetaan kannatettavia asioita ainoastaan sen takia, että "se vastablokki kannattaa sitä".
Mitä syvemmälle blokkiajatteluun mennään sitä epäluuloisemmiksi tullaan. Esimerkiksi porvarihallitus toteuttaa meidän tavoitteet vain hiljentääksemme meidät. Myönnän, että machiavellistinen politiikka saattaa puolustaa paikkaansa maailmassa, jossa pyritään konsensukseen, mutta ei se tarkoita sitä, että asioita tulee vastustaa sen takia, että meidän blokki saisi jäädä eloon.
Blokit ovat kuitenkin osa keskustelua. Jos halutaan kieltää eri järjestöjen sisällä olevat blokit, myönnetään samalla se, että "teille ei ole tilaa täällä". Edes Kokoomus ei pysyisi pystyssä, jos kiellettäisiin se mahdollisuus, että osa kokoomuslaisista on sitä mieltä, että Jyrki Katainen on sosialisti ja osa on sitä mieltä, että Katainen edustaa parasta kapitalismia.
Blokit tulisi kuitenkin ajatella aina vain väliaikaisina liittoina samanmielesten kesken. Blokkiajattelussa saatetaan kuitenkin mennä vääriin oletuksiin. Esim. "koska hän on sitä mieltä, että on oikein, että ihmiset saavat erilaisista töistä erilaista palkkaa" voidaan olettaa myöskin, että hän on "sitä mieltä, että hän kannattaa tuloerojen kasvua" -- "ja aivan varmasti sen takia, että hän saa enemmän palkkaa". Loogisestihan tämä voisikin mennä olettaen, että premissit eli alkuoletukset pitävät paikkaansa. Ei kuitenkaan olisi historian ensimmäinen kerta kun puurot ja vellit ovat menneet sekaisin.
Edellisessä entryssä kirjoitin neuvotteluista ja neuvottelijoista koskien suomalaisia puoluekoneistoja. Tämä osa koneistoja saattaa olla varmastikin tällä hetkellä vähiten huomioitu blokkiajattelun areenoita ja siksi olisi syytä huomata, että blokkiajattelu vaikuttaa varmastikin päätöksentekoon neuvottelutilanteissa. Koska ihmisten luontaiseen verkostointikykyyn ei oikeasti tule puuttua, olisi hyvä parannus kaikkien kansalaisjärjestöjen ja varsinkin puolueiden aktiivien syytä tulla tietoiseksi omista viiteryhmistään ja siitä, että ollaanko aktiiveina sitä mieltä, että tavoitteen toteutuminen hinnalla millä hyvänsä on tärkeintä?
Uskoisin kuitenkin, että tämä siemen on itämässä. Omaan sukupolveeni kuitenkin kuuluu todella paljon sitä, että vältellään kuulumasta mihinkään tiettyyn ryhmään ja ollaan tietoisia myös siitä, että vaikka ei oltaisi täysin samaa mieltä -asioista - ryhmä on hyvin selvillä omasta agendastaan.
Aiheeseen tullaan varmasti palaamaan Vasemmistonuorten liittokokouksen jälkeen.
sunnuntai, joulukuuta 14, 2008
Puolueiden demokratisoinnista
Useat puolueet, joiden koneistot on rakennettu reilu vuosisata sitten, ovat olleet julkisessa keskustelussa uudistamispuheilla. Ainakin Keskustan, SDP:n ja Vasemmistoliiton piirissä on esitetty suoraa postilla toimitettavaa jäsenäänestystä puheenjohtajasta. Mahdollisesti Vihreissäkin tästä on keskusteltu, mutta en nyt löytänyt sille mitään lähdettä, joten pidetään tämän tiedon merkitys mutuna.
Puheenjohtajan valitseminen suoralla vaalilla olisi tervetullut uudistus kaikille puolueille, vaikka yhdistyslaki ei tunnista tällaista postiäänestystä. Tätä olisi mahdollista ryhtyä kiertämään käyttämällä neuvoa-antavaa äänestystä. Tietenkin voisi miettiä, että mikä se lisäarvo on, jota tämmöinen demokraattinen uudistus voisi tuoda puolueille. Puheenjohtajasta äänestäminen koko jäsenistön kesken toisi kaikkien äänen kuuluviin ja antaisi monille rivijäsenille lisää vaikutusmahdollisuuksia, mutta riittääkö se?
Puheenjohtaja olisi edelleen vain yksi virallinen luottamustoimi puolueissa, mutta puolueet kaipaisivat radikaalimpia otteita. Tietääkseni kuitenkin muut puolue-elimet työntekijöistä hallituksiin valitaan valtakunnallisella tasolla neuvottelemalla eri ryhmittymien välillä. Ryhmittymä voi olla siis ammattillisesti järjestäytyneitä tai alueellisin perustein muodostuneita ryhmittymiä. Jälkimmäisellä tarkoitan siis piirijärjestöjä kuten vaikkapa Helsingin Kokoomus tai Karkkilan Vasemmistoliitto. Vaikka tämä sinänsä saattaa vaikuttaa täysin merkityksettömältä, koska julkisuudessa näistä prosesseista ei käydä keskusteluja, olisi silti syytä huomata, että miten neuvottelijoiden käyttäminen on myös vallan ulkoistamista.
Puoluekokouksissa nimittäin neuvottelijat tekevät pohjaesityksen hallituksen ja mahdollisesti muidenkin työryhmien kokoonpanoista ja puoluekokouksen jäsenet sitten joko hyväksyvät paperin tai tekevät siihen muutoksia. Vaatii kuitenkin suurta rohkeutta aloittaa valmisteluiden papereiden avaamisen tilanteessa, jossa ei välttämättä ole tietoa, että miten itse esityksen sisältöön haluaisi vaikuttaa. Neuvottelijoiden roolilla on kyllä yksi etu. Se nopeuttaa päätöksentekoa.
Vasemmistonuorten edellisessä liittokokouksessa kävi hieman hassusti neuvottelijoiden osalta. 2007 pidetyssä liittokokouksessa neuvoteltiin valmiiksi liittokokouksen hallitus, mutta yllättäen muutosesityksiä ei tullut vain yksi vaan muistaakseni kahdeksan, joista kaikista äänestettiin. Tämä saattoi olla spontaani reaktio, mutta se kertoo myös siitä, että neuvottelijoidenkin asema voidaan kyseenalaistaa. Vasemmistonuorissa neuvottelijat yleensä ohjeistetaan huomioimaan, että hallituksen kokoonpano on sukupuolellisesti ja alueellisesti mahdollisimman edustava. Neuvottelijoiden tekemä esitys herätti kuitenkin kaikilta osin epäilyjä liittokokousedustajien keskuudessa.
Ensi keväänä järjestetään jälleen Vasemmistonuorten liittokokous ja olisi syytä harkita, että voitaisiinko hallitus muodostaa muutenkin kuin neuvottelemalla etukäteen. Tästä voisi saada kokemuksia, jotka joko rohkaisisivat tai lannistaisivat Vasemmistoliiton puoluekokoukselle tehtäviä aloitteita. Jos esimerkiksi Vasemmistonuorissa keksittäisiin vaalimalli, jolla voitaisiin valita mahdollisimman demokraattisesti hallitus, tämä malli olisi todennäköisesti siirrettävissä myös puolueen käyttöön.
Muita uudistuksia, joita puolueisiin pitäisi ehdottomasti saada, olisivat jäsenäänestysten käyttöönotto myös asiakysymyksissä (ydinvoima, Nato, turkistarhaus, tekijänoikeudet, yms.), avoin raportointi kokouksista, suorat henkilövaalit (tai edes listavaalit) ja avoimet työryhmät.
Puheenjohtajan valitseminen suoralla vaalilla olisi tervetullut uudistus kaikille puolueille, vaikka yhdistyslaki ei tunnista tällaista postiäänestystä. Tätä olisi mahdollista ryhtyä kiertämään käyttämällä neuvoa-antavaa äänestystä. Tietenkin voisi miettiä, että mikä se lisäarvo on, jota tämmöinen demokraattinen uudistus voisi tuoda puolueille. Puheenjohtajasta äänestäminen koko jäsenistön kesken toisi kaikkien äänen kuuluviin ja antaisi monille rivijäsenille lisää vaikutusmahdollisuuksia, mutta riittääkö se?
Puheenjohtaja olisi edelleen vain yksi virallinen luottamustoimi puolueissa, mutta puolueet kaipaisivat radikaalimpia otteita. Tietääkseni kuitenkin muut puolue-elimet työntekijöistä hallituksiin valitaan valtakunnallisella tasolla neuvottelemalla eri ryhmittymien välillä. Ryhmittymä voi olla siis ammattillisesti järjestäytyneitä tai alueellisin perustein muodostuneita ryhmittymiä. Jälkimmäisellä tarkoitan siis piirijärjestöjä kuten vaikkapa Helsingin Kokoomus tai Karkkilan Vasemmistoliitto. Vaikka tämä sinänsä saattaa vaikuttaa täysin merkityksettömältä, koska julkisuudessa näistä prosesseista ei käydä keskusteluja, olisi silti syytä huomata, että miten neuvottelijoiden käyttäminen on myös vallan ulkoistamista.
Puoluekokouksissa nimittäin neuvottelijat tekevät pohjaesityksen hallituksen ja mahdollisesti muidenkin työryhmien kokoonpanoista ja puoluekokouksen jäsenet sitten joko hyväksyvät paperin tai tekevät siihen muutoksia. Vaatii kuitenkin suurta rohkeutta aloittaa valmisteluiden papereiden avaamisen tilanteessa, jossa ei välttämättä ole tietoa, että miten itse esityksen sisältöön haluaisi vaikuttaa. Neuvottelijoiden roolilla on kyllä yksi etu. Se nopeuttaa päätöksentekoa.
Vasemmistonuorten edellisessä liittokokouksessa kävi hieman hassusti neuvottelijoiden osalta. 2007 pidetyssä liittokokouksessa neuvoteltiin valmiiksi liittokokouksen hallitus, mutta yllättäen muutosesityksiä ei tullut vain yksi vaan muistaakseni kahdeksan, joista kaikista äänestettiin. Tämä saattoi olla spontaani reaktio, mutta se kertoo myös siitä, että neuvottelijoidenkin asema voidaan kyseenalaistaa. Vasemmistonuorissa neuvottelijat yleensä ohjeistetaan huomioimaan, että hallituksen kokoonpano on sukupuolellisesti ja alueellisesti mahdollisimman edustava. Neuvottelijoiden tekemä esitys herätti kuitenkin kaikilta osin epäilyjä liittokokousedustajien keskuudessa.
Ensi keväänä järjestetään jälleen Vasemmistonuorten liittokokous ja olisi syytä harkita, että voitaisiinko hallitus muodostaa muutenkin kuin neuvottelemalla etukäteen. Tästä voisi saada kokemuksia, jotka joko rohkaisisivat tai lannistaisivat Vasemmistoliiton puoluekokoukselle tehtäviä aloitteita. Jos esimerkiksi Vasemmistonuorissa keksittäisiin vaalimalli, jolla voitaisiin valita mahdollisimman demokraattisesti hallitus, tämä malli olisi todennäköisesti siirrettävissä myös puolueen käyttöön.
Muita uudistuksia, joita puolueisiin pitäisi ehdottomasti saada, olisivat jäsenäänestysten käyttöönotto myös asiakysymyksissä (ydinvoima, Nato, turkistarhaus, tekijänoikeudet, yms.), avoin raportointi kokouksista, suorat henkilövaalit (tai edes listavaalit) ja avoimet työryhmät.
torstaina, joulukuuta 11, 2008
Anthem for the year 2000
Kun ei ole parempaakaan tekemistä, niin facebook-meemeillään.
1. Put your iTunes/Napster/Zune Player/WinAmp/etc on shuffle.
2. For each question, press the next button to get your answer.
3. YOU MUST WRITE THAT SONG NAME DOWN NO MATTER HOW SILLY IT SOUNDS!
4. Tag 10 or more friends who might enjoy doing this as well as the person you got it from.
********************
********************
1. IF SOMEONE SAYS "IS THIS OKAY" YOU SAY?
High & dry
2. WHAT WOULD BEST DESCRIBE YOUR PERSONALITY?
Only a woman
3. WHAT DO YOU LIKE IN A GUY/GIRL?
I guess you're right
4. HOW DO YOU FEEL TODAY?
Karibian helmi
5. WHAT IS YOUR LIFE'S PURPOSE?
Until we rich
6. WHAT IS YOUR MOTTO?
Face down in the dirt
7. WHAT DO YOUR FRIENDS THINK OF YOU?
Intro
8. WHAT DO YOU THINK OF YOUR PARENTS?
Disarm
9. WHAT DO YOU THINK ABOUT VERY OFTEN?
Cells
10. WHAT IS 2+2?
Waiting tha hate
11. WHAT DO YOU THINK OF YOUR BEST FRIEND?
Now you're a man
12. WHAT DO YOU THINK OF THE PERSON YOU LIKE?
Kirkot kytemään
13. WHAT IS YOUR LIFE STORY?
What's it gonna take
14. WHAT DO YOU WANT TO BE WHEN YOU GROW UP?
Look in to my eyes
15. WHAT DO YOU THINK WHEN YOU SEE THE PERSON YOU LIKE?
Ashes to ashes
16. WHAT DO YOUR PARENTS THINK OF YOU?
Kaks lakii
17. WHAT WILL YOU DANCE TO AT YOUR WEDDING?
Vallat ja väet
18. WHAT WILL THEY PLAY AT YOUR FUNERAL?
Opening theme remix
19. WHAT IS YOUR HOBBY/INTEREST?
Montage
20. WHAT DO YOU THINK OF YOUR FRIENDS?
Nimetön
21. WHATS THE WORST THING THAT COULD HAPPEN?
What I've done
22. HOW WILL YOU DIE?
Don't go away mad (just go away)
23. WHAT IS THE ONE THING YOU REGRET?
Hammer to fall
24. WHAT MAKES YOU LAUGH?
Moottoritie on kuuma
25. WHAT MAKES YOU CRY?
Voi kuinka me sinua kaivataan
26. WILL YOU EVER GET MARRIED?
Motherfucker of the year
27. WHAT SCARES YOU THE MOST?
Godfather theme - Italian violin
28. DOES ANYONE LIKE YOU?
This ain't a love song
29. IF YOU COULD GO BACK IN TIME, WHAT WOULD YOU CHANGE?
Las palabras de amor (the words of love)
30. WHAT HURTS RIGHT NOW?
Mr. Tambourine man (alternate take)
31. WHAT WILL YOU POST THIS AS?
Anthem for the year 2000
1. Put your iTunes/Napster/Zune Player/WinAmp/etc on shuffle.
2. For each question, press the next button to get your answer.
3. YOU MUST WRITE THAT SONG NAME DOWN NO MATTER HOW SILLY IT SOUNDS!
4. Tag 10 or more friends who might enjoy doing this as well as the person you got it from.
********************
********************
1. IF SOMEONE SAYS "IS THIS OKAY" YOU SAY?
High & dry
2. WHAT WOULD BEST DESCRIBE YOUR PERSONALITY?
Only a woman
3. WHAT DO YOU LIKE IN A GUY/GIRL?
I guess you're right
4. HOW DO YOU FEEL TODAY?
Karibian helmi
5. WHAT IS YOUR LIFE'S PURPOSE?
Until we rich
6. WHAT IS YOUR MOTTO?
Face down in the dirt
7. WHAT DO YOUR FRIENDS THINK OF YOU?
Intro
8. WHAT DO YOU THINK OF YOUR PARENTS?
Disarm
9. WHAT DO YOU THINK ABOUT VERY OFTEN?
Cells
10. WHAT IS 2+2?
Waiting tha hate
11. WHAT DO YOU THINK OF YOUR BEST FRIEND?
Now you're a man
12. WHAT DO YOU THINK OF THE PERSON YOU LIKE?
Kirkot kytemään
13. WHAT IS YOUR LIFE STORY?
What's it gonna take
14. WHAT DO YOU WANT TO BE WHEN YOU GROW UP?
Look in to my eyes
15. WHAT DO YOU THINK WHEN YOU SEE THE PERSON YOU LIKE?
Ashes to ashes
16. WHAT DO YOUR PARENTS THINK OF YOU?
Kaks lakii
17. WHAT WILL YOU DANCE TO AT YOUR WEDDING?
Vallat ja väet
18. WHAT WILL THEY PLAY AT YOUR FUNERAL?
Opening theme remix
19. WHAT IS YOUR HOBBY/INTEREST?
Montage
20. WHAT DO YOU THINK OF YOUR FRIENDS?
Nimetön
21. WHATS THE WORST THING THAT COULD HAPPEN?
What I've done
22. HOW WILL YOU DIE?
Don't go away mad (just go away)
23. WHAT IS THE ONE THING YOU REGRET?
Hammer to fall
24. WHAT MAKES YOU LAUGH?
Moottoritie on kuuma
25. WHAT MAKES YOU CRY?
Voi kuinka me sinua kaivataan
26. WILL YOU EVER GET MARRIED?
Motherfucker of the year
27. WHAT SCARES YOU THE MOST?
Godfather theme - Italian violin
28. DOES ANYONE LIKE YOU?
This ain't a love song
29. IF YOU COULD GO BACK IN TIME, WHAT WOULD YOU CHANGE?
Las palabras de amor (the words of love)
30. WHAT HURTS RIGHT NOW?
Mr. Tambourine man (alternate take)
31. WHAT WILL YOU POST THIS AS?
Anthem for the year 2000
maanantaina, joulukuuta 08, 2008
Son House - Death letter
Kollega suositteli tutustumaan Son Houseen Youtubessa. Tämmöistä sieltä löytyi.
lauantaina, joulukuuta 06, 2008
Oiko lukijan unelma työ ja muita yhdys sanoja
Vaikka puhekieli on se "oikea" kieli ja kielitoimisto sekä opetussuunnitelmat yrittävät kasvattaa meistä naskaleista kielitaidollisesti oppineita, niin helposti kielifasismissa unohdetaan, että kieli on virtaava. Se ei pysähdy, se ei taivu laatikoihin eikä sitä oikein voi hallitakaan. Kielessä, puhutussa ja kirjoitetussa, on aina joitain sellaisia sävyjä, joilla on merkitys siitä huolimatta, että se taistelee muotoa vastaan.
Esimerkiksi hevosenkenkä ja hevosen kenkä ovat täysin oikeaoppisia muotoja vaikka molemmat tarkoittavat hieman eri asioita. Tässä tarvittaisiin avuksi konteksti. Puhekielessä tätä eroa on vaikea huomata, mutta kirjoitetussa muodossa se paistaa kouliintuneeseen silmään kuin tuhatkiloinen neula heinäsuovasta.
Tiedän, että kielitoimisto on hitaasti reagoiva, mutta kuitenkin hyvin asiantunteva järjestö. Toimistolta tulevat suositukset ovat välillä kauhistuttavia ja ymmärrän, miksi useat sanataiteilijat pysyttelevät kaukana kielitoimiston asiakaspalvelusta. Omat kokemukseni ovat olleet lähinnä positiivisia (kielitoimisto suosittelee käyttämään sanaa myönteisiä). Vähän samalla tavalla kuin olen hiv-kielteinen. Kielitoimistolla, kuten uskoakseni kaikkiin asiaan liittyvillä tieteenhaaroilla, on vaikeuksia huomata, että lainasanat tarttuvat kiinni kielen virtaan. Kun suomeen tulee lainasanoja vieraista kielistä, niin lainasanoille syntyy myös merkityksiä, jotka eivät ole synonyymiensa kaltaisia.
Ludwig Wittgensteinia kaivattaisiin tämänkin päivän säädellyille kielimarkkinoille tuomaan hieman näkymätöntä sanastoa kaikille. En tarkoita, että Wittgenstein voisi kirjoittaa deskriptiivisen ohjeistuksen äidinkielelle tai äidin kielelle. En oikeasti tarkoita. Kuolleet eivät kirjoita. Se on vain fakta, vaikka äidinkielen opettaja sanoisi mitä. Fakta on muuten lainasana. Tosiasia olisi oikea synonyymi, mutta se on niiiiiiin hemmetin pitkä sana.
Nyt tämä kirjoitus lähti ihan käsistä. Minun piti aluksi kirjoittaa humoristinen työhakemus oikolukijan työpaikkaan, mutta jostain syystä aloinkin vientämään kielen nyansseja eli sävyjä, mutta kuitenkin painoja[sic].
Sic tarkoittaa sanaa, joka vaikuttaa väärältä, mutta on tarkoituksella kirjoitettu juuri kyseiseen paikkaan juuri kyseisellä tavalla.
Asa sen sanoi kuitenkin parhaiten: "vitut aseista, jos sanat pystyy tappaa".
Esimerkiksi hevosenkenkä ja hevosen kenkä ovat täysin oikeaoppisia muotoja vaikka molemmat tarkoittavat hieman eri asioita. Tässä tarvittaisiin avuksi konteksti. Puhekielessä tätä eroa on vaikea huomata, mutta kirjoitetussa muodossa se paistaa kouliintuneeseen silmään kuin tuhatkiloinen neula heinäsuovasta.
Tiedän, että kielitoimisto on hitaasti reagoiva, mutta kuitenkin hyvin asiantunteva järjestö. Toimistolta tulevat suositukset ovat välillä kauhistuttavia ja ymmärrän, miksi useat sanataiteilijat pysyttelevät kaukana kielitoimiston asiakaspalvelusta. Omat kokemukseni ovat olleet lähinnä positiivisia (kielitoimisto suosittelee käyttämään sanaa myönteisiä). Vähän samalla tavalla kuin olen hiv-kielteinen. Kielitoimistolla, kuten uskoakseni kaikkiin asiaan liittyvillä tieteenhaaroilla, on vaikeuksia huomata, että lainasanat tarttuvat kiinni kielen virtaan. Kun suomeen tulee lainasanoja vieraista kielistä, niin lainasanoille syntyy myös merkityksiä, jotka eivät ole synonyymiensa kaltaisia.
Ludwig Wittgensteinia kaivattaisiin tämänkin päivän säädellyille kielimarkkinoille tuomaan hieman näkymätöntä sanastoa kaikille. En tarkoita, että Wittgenstein voisi kirjoittaa deskriptiivisen ohjeistuksen äidinkielelle tai äidin kielelle. En oikeasti tarkoita. Kuolleet eivät kirjoita. Se on vain fakta, vaikka äidinkielen opettaja sanoisi mitä. Fakta on muuten lainasana. Tosiasia olisi oikea synonyymi, mutta se on niiiiiiin hemmetin pitkä sana.
Nyt tämä kirjoitus lähti ihan käsistä. Minun piti aluksi kirjoittaa humoristinen työhakemus oikolukijan työpaikkaan, mutta jostain syystä aloinkin vientämään kielen nyansseja eli sävyjä, mutta kuitenkin painoja[sic].
Sic tarkoittaa sanaa, joka vaikuttaa väärältä, mutta on tarkoituksella kirjoitettu juuri kyseiseen paikkaan juuri kyseisellä tavalla.
Asa sen sanoi kuitenkin parhaiten: "vitut aseista, jos sanat pystyy tappaa".
torstaina, joulukuuta 04, 2008
Nerudalle
Olen kyllästynyt maanantaihin
ihmiset kyllästyvät liian helposti
ihmisiin
sotiin
vaimoihin
sairauksiin
uudestaan
ihmisten pitäisi kyllästyä useammin maanantaihin
ihmiset kyllästyvät liian helposti
ihmisiin
sotiin
vaimoihin
sairauksiin
uudestaan
ihmisten pitäisi kyllästyä useammin maanantaihin
keskiviikkona, joulukuuta 03, 2008
Kansan uutiset verkkoon
Vasemmistoliiton äänenkannattajalla Kansan uutisilla on ollut pitkään nettisivut pystyssä, mutta vasta nyt ne alkavat oikeasti näyttämään käyttökelpoisilta sivuilta. Vuosien ajan käytössä on ollut järjestelmä, joka kertoo viikon ajan lehdestä poimitun tärkeän uutisen. Nämä uutiset on jaoteltu erilaisiin ryhmiin kuten pääkirjoitus, ulkomaat, kulttuuri, yms. Ei ole ollut tästä päivästä kertoa viikon ajan samaa uutista, joka on lehdestä poimittu.
sunnuntai, marraskuuta 30, 2008
Sama kohtaus, uusi teksti
Taisi olla Heikki Salo, joka joskus vihjasi, että lauluteksti on aina huono, kunnes siitä tehdään parempi. Tällä hän ei tarkoittanut, että lauluteksti olisi koko prosessin ajan huono, vaan hän haluaa osoittaa, että yksi syy, miksi tekstiä ei kirjoiteta uudelleen, johtuisi siitä, että kirjoittaja kokee tehneensä jotain erinomaista. Kokemus osoittaa, että kirjoittamalla uudelleen ja uudelleen, ajatus kirkastuu ja turhat rönsyt vain katoavat tekstistä. On parempi kirjoittaa paljon ja leikata, kuin kirjoittaa vähän ja pysähtyä.
Kurt Vonnegut teki tässä poikkeuksen tietyssä mielessä. Hän jakoi eräässä kirjassaan kirjailijat kahteen ryhmään. Niihin, jotka kirjoittavat kirjansa nopeasti, mutta hiovat niitä pitkään, sekä niihin, jotka pohdiskelivat jokaista lausetta pitkään. Hän väitti itse kuuluvansa jälkimmäiseen ryhmään.
Yhteistä näillä kahdella sanataiteilijalla on lähestyminen tekstiin, pyrkimys hiontaan. Jos Vonnegut miettii pitkään, mitä kirjoittaa, niin Salo kirjoittaa saman tekstin monta kertaa uudestaan. Jos jostain haluaisin itseäni torua, on se, että kirjoitan joskus nopeasti jotain kasaan ja kuvittelen sen olevan jotain nerokasta. Vasta kun kirjoitan tekstin uudestaan huomaan rikkinäiset kohdat.
Mitkä ihmeen rikkinäiset kohdat? Eihän sellaisia voi olla fiktiossa. Voi, mutta niitä on, ja niitä on niin paljon kuin jaksat etsiä. Rikkinäiset kohdat ovat tekstin mystiikkaa. Intuitio sanoo, että ne ovat rikkinäisiä. Jos kirjailija pystyy selittämään itselleen syyn toiminnalleen, hän löytää tekstistä rikkinäiset kohdat. Jos hän taas kirjoittaa kuin haamuna, vääristellen mielleyhtymiä päässään, hän harjoittaa terapiaa. Hän pääsee lähelle omaa intuitioon, mutta voiko muut nauttia siitä?
Jotta kirjoittaisin nyt todella ärsyttävästi, niin vastaan, että voi. Se johtuu siitä, että "muut" antavat itse merkityksen tekstille. Tämä merkitys annetaan halusi kirjailija sitä tai ei, ja se voi olla minkälainen tahansa, hyväksyipä kirjailija sen tai ei.
Tämä viimeinen ajatus jää testattavaksi tammikuuhun. Tämän päivän oivallus, jota ei voi tehdään riittävän montaa kertaa elämässä, on tuo uudelleenkirjoittaminen. Kill your darlings eli tapa rakkaasi. Tämän päivän käsispalaverissa päädyttiin kirjoittamaan Teatteri Poleemin näytelmän, "Ei vain ne hyvät huumeet", viimeinen kohtaus kokonaan uusiksi. Viesti ei muuttunut tuumaakaan, mutta tarina parani. Ensi keskiviikkona kirjoitamme sen todennäköisesti vielä kertaalleen uusiksi ja senkin jälkeen muutaman kerran, jotta ne kaikki lippunsa maksavat katsojat eivät joudu pettymään.
Jos haluat seurata näytelmän etenemistä, niin blogissa on tägi nimeltä Ei vain ne hyvät päihteet (mikä oli alkuperäinen työnimi).
Kurt Vonnegut teki tässä poikkeuksen tietyssä mielessä. Hän jakoi eräässä kirjassaan kirjailijat kahteen ryhmään. Niihin, jotka kirjoittavat kirjansa nopeasti, mutta hiovat niitä pitkään, sekä niihin, jotka pohdiskelivat jokaista lausetta pitkään. Hän väitti itse kuuluvansa jälkimmäiseen ryhmään.
Yhteistä näillä kahdella sanataiteilijalla on lähestyminen tekstiin, pyrkimys hiontaan. Jos Vonnegut miettii pitkään, mitä kirjoittaa, niin Salo kirjoittaa saman tekstin monta kertaa uudestaan. Jos jostain haluaisin itseäni torua, on se, että kirjoitan joskus nopeasti jotain kasaan ja kuvittelen sen olevan jotain nerokasta. Vasta kun kirjoitan tekstin uudestaan huomaan rikkinäiset kohdat.
Mitkä ihmeen rikkinäiset kohdat? Eihän sellaisia voi olla fiktiossa. Voi, mutta niitä on, ja niitä on niin paljon kuin jaksat etsiä. Rikkinäiset kohdat ovat tekstin mystiikkaa. Intuitio sanoo, että ne ovat rikkinäisiä. Jos kirjailija pystyy selittämään itselleen syyn toiminnalleen, hän löytää tekstistä rikkinäiset kohdat. Jos hän taas kirjoittaa kuin haamuna, vääristellen mielleyhtymiä päässään, hän harjoittaa terapiaa. Hän pääsee lähelle omaa intuitioon, mutta voiko muut nauttia siitä?
Jotta kirjoittaisin nyt todella ärsyttävästi, niin vastaan, että voi. Se johtuu siitä, että "muut" antavat itse merkityksen tekstille. Tämä merkitys annetaan halusi kirjailija sitä tai ei, ja se voi olla minkälainen tahansa, hyväksyipä kirjailija sen tai ei.
Tämä viimeinen ajatus jää testattavaksi tammikuuhun. Tämän päivän oivallus, jota ei voi tehdään riittävän montaa kertaa elämässä, on tuo uudelleenkirjoittaminen. Kill your darlings eli tapa rakkaasi. Tämän päivän käsispalaverissa päädyttiin kirjoittamaan Teatteri Poleemin näytelmän, "Ei vain ne hyvät huumeet", viimeinen kohtaus kokonaan uusiksi. Viesti ei muuttunut tuumaakaan, mutta tarina parani. Ensi keskiviikkona kirjoitamme sen todennäköisesti vielä kertaalleen uusiksi ja senkin jälkeen muutaman kerran, jotta ne kaikki lippunsa maksavat katsojat eivät joudu pettymään.
Jos haluat seurata näytelmän etenemistä, niin blogissa on tägi nimeltä Ei vain ne hyvät päihteet (mikä oli alkuperäinen työnimi).
lauantaina, marraskuuta 29, 2008
Edu Kehäkettunen ja Stig Dogg - Kullii
Lauantai-illan harmiksi on pakko vakavoitua hetkeksi ja miettiä joulun sanomaa. Tiedättehän, että joulu on antamisen aikaa. Ja sitä oikein alkaa miettimään Helsingin sanomien mainoksen mukaan, että miksi jollekin jokin vähän on toiselle paljon. Jouluun liittyvä kuluttaminen on samalla osa mahdollista ja lähestyvää ekologista katastrofia, joka pessimistien mukaan on jo käynnissä. Meidän on ajateltava ihmiskunnan potentiaalia hyvän tekijänä ja pahan tekijänä. Minkä tien me haluamme valita?
Sitten videota:
Sitten videota:
torstaina, marraskuuta 27, 2008
Pöytäkirja-aktivistit
Edellisen postauksen jälkeen innostuin miettimään muita aktivismiin ja järjestötoimintaan liittyviä stereotyyppejä. Päädyin pöytäkirja-aktivisteihin.
Pöytäkirja-aktivistit ovat luonteeltaan touhottajia ja kovia osallistumaan päätöksentekoon. He hallitsevat kokoustekniikat ja -lain, ja mikään ei ole pöytäkirja-aktivistille niin tärkeää kuin, että kokous on päätösvaltainen ja varmasti laillisesti koollekutsuttu. Pöytäkirja-aktivistit vastaavat myös kaikkiin facebook-eventteihin myöntävästi, koska he ovat hengessä mukana vaikka eivät valitettavasti pääse paikalle, koska on toisen eventin nimen suunnittelukokouksessa, mikä on valitettavasti epäeettisesti koollekutsuttu, vaikka laillisuus ei pädekään rekisteröimättömiin verkostoihin.
Pöytäkirja-aktivistit vihaavat anarkisteja, autonomeja ja kaikkia muitakin, jotka jollain tavalla hajottavat järjestelmän perustuksia. Järjestelmän perustukset ovat 1) laillisesti kokoonkutsutut ja päätösvaltaiset kokoukset, 2) joissan valmiit esityslistat sekä 3) hyvin valmistellut pöytäkirjat. Järjestelmän tuhoaa kokousten ulkopuolella tapahtuva itsenäinen toiminta sekä kokouksiin tulevat yllätykset eli mustat hevoset. Poikkeuksen tekevät mustat hevoset, joista pöytäkirja-aktivisti on saanut tiedon etukäteen.
Pöytäkirja-aktivisti
Pöytäkirja-aktivistit ovat luonteeltaan touhottajia ja kovia osallistumaan päätöksentekoon. He hallitsevat kokoustekniikat ja -lain, ja mikään ei ole pöytäkirja-aktivistille niin tärkeää kuin, että kokous on päätösvaltainen ja varmasti laillisesti koollekutsuttu. Pöytäkirja-aktivistit vastaavat myös kaikkiin facebook-eventteihin myöntävästi, koska he ovat hengessä mukana vaikka eivät valitettavasti pääse paikalle, koska on toisen eventin nimen suunnittelukokouksessa, mikä on valitettavasti epäeettisesti koollekutsuttu, vaikka laillisuus ei pädekään rekisteröimättömiin verkostoihin.
Pöytäkirja-aktivistit vihaavat anarkisteja, autonomeja ja kaikkia muitakin, jotka jollain tavalla hajottavat järjestelmän perustuksia. Järjestelmän perustukset ovat 1) laillisesti kokoonkutsutut ja päätösvaltaiset kokoukset, 2) joissan valmiit esityslistat sekä 3) hyvin valmistellut pöytäkirjat. Järjestelmän tuhoaa kokousten ulkopuolella tapahtuva itsenäinen toiminta sekä kokouksiin tulevat yllätykset eli mustat hevoset. Poikkeuksen tekevät mustat hevoset, joista pöytäkirja-aktivisti on saanut tiedon etukäteen.
Pöytäkirja-aktivisti
keskiviikkona, marraskuuta 26, 2008
Pöytäliinapoliitikot
Eräs rauhanliikkeen työntekijä mainitsi kerran pöytäliinapoliitikot. Aluksi en ymmärtänyt, mitä hän tarkoitti. Lyhyen selityksen jälkeen tunnistin tämän universaalin ihmisyyden muodon levinneen jokaiseen tuntemani maailman kolkkaan.
Eräässä järjestössä toimiessa saatettiin hyväksyä tuhansien eurojen päätöksiä, mutta alettiin lopulta keskustelemaan järjestön työntekijän puhelin- tai matkalippukorvauksesta, jota on voitu pitää suhteessa järjestön liikevaihtoon jotain säälittävän ja naurettavan välillä. Kukaan ei kuitenkaan ole immuuni ilmiölle. Se on pieni ja selittämätön osa meitä. Näin minun on pakko uskoa, koska en muuten ymmärtäisi, miten muuten älykkäät ja sosiaalisesti kyvykkäät henkilöt menettävät yllättäen suhteellisuudentajunsa.
Pöytäliinapoliitikko on karkeasti sanoen henkilö, joka istuu jossain luottamustoimessa ja hyväksyy tai vastustaa päätöksiä, joita hän ei välttämättä ymmärrä. Kun sitten ryhdytään järjestämään tilaisuutta, jonka pöytäliinat ovat mauttomia tai ainakin vääränvärisiä, niin pöytäliinapoliitikko osallistuu keskusteluun hyvin tunteikkaasti. Hän tekee esityksen värin vaihtamisesta tai sitten uudesta kilpailutuskierroksesta. Tätä ei välttämättä pidä sekoittaa häiden järjestelijöistä tunnetuimpaan muotoon eli henkilöön, joka valitsee servetit vähintään kaksi vuotta ennen häitä. Heillä on vain pakkomielle häiden kulissien onnistumiseen. Sillä voi saada vapautuksen armeijasta, mutta se ei varsinaisesti ole mikään järjellinen heikkous, joka estäisi ihmistä toimimasta yhteisössä tasavertaisena.
On sitä itsekin osallistunut monesti tällaisiin turhiin väittelyihin. Ehkäpä kyllästymisen takia tai siksi, kun on olettanut, että itsellä on jotain tähdellistä informaatiota tai asiantuntemusta aiheeseen liittyen. Todellisuudessa jokaisessa järjestössä pitäisi olla suuret tavoitteet ja mahdollisimman vähän keskustelua pöytäliinoista. Iloisen poikkeuksen tästä ryhmästä tehkööt organisaatiot, jotka kauppaavat tai ostavat pöytäliinoja.
Eräässä järjestössä toimiessa saatettiin hyväksyä tuhansien eurojen päätöksiä, mutta alettiin lopulta keskustelemaan järjestön työntekijän puhelin- tai matkalippukorvauksesta, jota on voitu pitää suhteessa järjestön liikevaihtoon jotain säälittävän ja naurettavan välillä. Kukaan ei kuitenkaan ole immuuni ilmiölle. Se on pieni ja selittämätön osa meitä. Näin minun on pakko uskoa, koska en muuten ymmärtäisi, miten muuten älykkäät ja sosiaalisesti kyvykkäät henkilöt menettävät yllättäen suhteellisuudentajunsa.
Pöytäliinapoliitikko on karkeasti sanoen henkilö, joka istuu jossain luottamustoimessa ja hyväksyy tai vastustaa päätöksiä, joita hän ei välttämättä ymmärrä. Kun sitten ryhdytään järjestämään tilaisuutta, jonka pöytäliinat ovat mauttomia tai ainakin vääränvärisiä, niin pöytäliinapoliitikko osallistuu keskusteluun hyvin tunteikkaasti. Hän tekee esityksen värin vaihtamisesta tai sitten uudesta kilpailutuskierroksesta. Tätä ei välttämättä pidä sekoittaa häiden järjestelijöistä tunnetuimpaan muotoon eli henkilöön, joka valitsee servetit vähintään kaksi vuotta ennen häitä. Heillä on vain pakkomielle häiden kulissien onnistumiseen. Sillä voi saada vapautuksen armeijasta, mutta se ei varsinaisesti ole mikään järjellinen heikkous, joka estäisi ihmistä toimimasta yhteisössä tasavertaisena.
On sitä itsekin osallistunut monesti tällaisiin turhiin väittelyihin. Ehkäpä kyllästymisen takia tai siksi, kun on olettanut, että itsellä on jotain tähdellistä informaatiota tai asiantuntemusta aiheeseen liittyen. Todellisuudessa jokaisessa järjestössä pitäisi olla suuret tavoitteet ja mahdollisimman vähän keskustelua pöytäliinoista. Iloisen poikkeuksen tästä ryhmästä tehkööt organisaatiot, jotka kauppaavat tai ostavat pöytäliinoja.
maanantaina, marraskuuta 24, 2008
Kuvia viikonlopun turnauksesta
Pokeritieto.fi on julkaissut kuvia viime viikonlopun pokeriristeilyltä. Käykääpä bongaamassa tuttuja:
http://www.pokeritieto.fi/Pokeritieto/Kuvagalleria/p17_sectionid/22/p17_start/0
http://www.pokeritieto.fi/Pokeritieto/Kuvagalleria/p17_sectionid/22/p17_start/0
sunnuntai, marraskuuta 23, 2008
Pokeria, pokeria, pokeria
Minulle on monta kertaa sanottu, että älä kirjoita pokerista. Ne lukijat, mukavat heistä, niin lopettakaa lukeminen.
Olen viikonlopun pelannut korttia ja juonut itseni aivan tolkuttomaan känniin pelien sulkemisen jälkeen. Osallistuttiin Hancenin kanssa Pokeritieto.fi:n, Pokerilehden ja Paffin viikonloppuristeilylle. Pokerilehden edustajan Sami Hernesahon mukaan pelin turnauksen järjestäminen kaikkineen lakiteknisten pykälien selvittämisineen kesti noin 8 kuukautta. Haluaisin pelaajana ilmaista syvän paheksuntani Suomen valtiota vastaan että tämmöisten kivojen pikkupelien järjestäminen on tehty näin hankalaksi. Vaikka meillä olisi tarjolla porvarihallitus, minkä pitäisi nimenomaan puolustaa kapitalismia, niin vastineeksi me saamme yhden talon Suomeen, jossa voi oikeasti pelata pokeria oikealla rahalla. Puhun siis Grand Casinosta, joka sijaitsee Helsingissä. Missä on Porin, Rovaniemen, Turun ja Tampereen pokerihuoneet? Ray:n järjestämänä siinä ei olisi mitään vikaa. Rakea kumminkin kasinoilla kerätään ja sehän on hyvä talolle ja kansanterveydelle, vai mitä entinen urheilu- ja kulttuuriministeri ja nykyinen tasa-arvoministeri Steffan Wallin? Tähän on mainittava, että olen aktiivinen Vasemmistonuorten jäsen. Meidän slogani on ”Vastarinta on luvallista, jopa suotavaa”. Okei, osa meistä menee sulkemaan ydinvoimaloita ja osa meistä osallistuu pokeriristeilyille, joilla venytetään laiskaa lakia ja laiskoja käytäntöjä. Minulle kyllä kelpaa ydinvoimavapaamaailma ja kasinoita jokaiseen kolkkaan. Minulle taas ei kelpaa hiilivoimaloilla pyörivä riistomaailma tai maailma, jossa pokerinpelaajia pidetään hankalina ihmisinä verrattuna hedelmäpelien pelaajiin.
Jatketaan pokerista kuitenkin. Lähdettiin siis perjantaina Hancenin kanssa 80 euron turnaukseen Silja Serenadelle, jonka järjestäjätaho oli Paf. Tiedättehän sen ahvenanmaalaisen Ray:n vastineen? Peli sujui hauskasti, mutta epäoikeudenmukaisesti siinä mielessä, että moni ”oikeantuntuinen” pelaaja putosi liian aikaisin ja moni ”vääräntuntuinen” jatkoi liian pitkään. Ei siinä mitään, jos pelaajilla on strategia, mutta pitää sitä silti muokata. Ei kukaan halua istua ikuisuuksia kaverin kanssa pöydässä, joka pelaa pelkkää tiukkaa tai löysää.
Valitettavasti Hancen putosi minua vastaan käsillä naulat ja kolmoset. Turnauksissa ei ole mitään mieltä 3-betata ja halusin Hancenille näyttää, että mulla on vahva käsi. Tosin löin minit ja eka lyöjä kippasi ja Hansuhan maksoi. Floppi oli 245-rainbow. Hanska kertoi jälkeen, että hän olisi kipannut kortit mihin tahansa, mutta kun hän sai open-enderin (käsi mikä parantuu tässä tapauksessa sekä ässällä että kutosella) niin lyönti sieltä tuli. Itse löin niskaan kolme kertaa betsin ja Hanskalla oli jo yli puolet pöydässä niin ei voinut kipata. Harmillista se oli, varsinkin kun miettii, että mun naulat pitää, enkä oikeasti halua saada settiä (kolme samaa korttia), koska se tappaisi minut. No, turni oli 4 ja river 5. Molemmilla siis kaksi paria ja naulat piti. Harmi myös siksi, että finaaliin molemmat tähtäsi ja siellä olisin Hanskan halunnut nähdä.
Alkupöytä sujukin mukavasti. Jäi harmittamaan kun A3-offarin kippasin ilman korotusta keskeltä pöytää olettaen, että lyöntiä tulee niskaan. Ei tullut tietenkään ja floppi oli A23. Käytännön nutsit ja sitten lähti kauhea äkssön käyntiin, enkä tietenkään ole itse mukana. Äksönin jälkeen toinen kippaa tilanteesta, että potti on 1600 ja toinen lyö minien (ollaan siis 600/300 tilanteesa ilman antea) päälle 900. Toinen instanttina kippaa. Ei nähty kortteja, mutta olisin itse ollut varma voittaja. Turnauksen alkuvaiheessa ei kuitenkaan halua pelata keskipositiosta ässää huonolla kikkerillä. Saatte aina tietenkin yrittää, mutta en suosittele.
Vaikka voisitte kuvitella, että pelaan löysää, niin oikeasti minä olen enemmän turnauspelaaja kuin käteispelaaja, ja pelaan mieluummin liveä kuin netissä. Turnauksen sijoitus oli kymmenes eli finaalipöydässä olin. Se ei johdu siitä, että minulla kävi välillä kortti eikä se johdu siitä, että olen erityisen hyvä. Oikeasti jouduin monta kertaa miettimään tekojani kahden päivän aikana. Osa ratkaisuista oli ns. puuskassa tapahtuneita nopeita ratkaisuja ja osa oli sellaisia, mitä harkitsin pitkään. Pokerissa ja varsinkin turnauksissa ei halua antaa edgea toiselle. Loppujen lopuksi pelasin muutaman erittäin kyseenalaisen käden koko turnauksen aikana. Kerron ne kädet nyt, koska te ette oikeasti halua pelata niitä käsiä.
Ensimmäinen sellainen käsi oli AQ-suittarit. Niillä on kiva lyödä, mutta niillä ei ole ollenkaan mukavaa maksaa. AQ-padalla oli siis liikenteessä. Vaikka ulkoinen olemukseni oli sellainen, että rauhallista on, niin oikeasti pelasin sen raivoissani. Ärsytti hyvin paljon se, että kolmanteen korottajaan kippasin aina kädet ja porukka tiesi sen erittäin hyvin. Siihen mennessä oli tapahtunut sellaisia, että olin lyönyt pre1-floppiin niskaan ja olin kipannut kaikkiin jatkokorotuksiin eikä tuntunut hyvältä. Tuntui sillä hetkellä, kun olin kädessä, että kippaustilanne on itsellä helppo, niin superreaderi (henkilö, joka seuraa hyvin tarkkaan, mitä muut tekee kädestään riippumatta) löi niskaan all-in. Olin oikeasti heittämässä kättä pois, mutta sitten katsoin pelaajaa, jonka ilme ei herissyt eikä liikehtinyt. Joten kolme asiaa sai minut lopulta maksamaan. Luetteloin ne. 1) Minua VITUTTI suunnattomasti oma tiukka imago 2) vastassa on lukija ja 3) hän ei pysty katkaisemaan minua (olin kuitenkin jo tuplannut stäkin ja hän oli 1 vs. 3 kertaa stäkillä). Maksoin ja ajattelin, että hän löi pelkillä riideillä. Höpönlöpö, vastassa oli AK-offarit. Kiroilin sisäänpäin. Floppi oli K-T-7. Kymppi oli vielä pataa, joten mulla oli käynnissä gutari-jätkä ja juokseva väri. Turni avasi hemmetisti outteja lisää. Turni oli kolmospata (mikä teki juoksevasta väristä mahdollisen) ja river nelospata. En osaa varmastikaan laskea oikein, mutta flopilta mulla oli käytännössä ainoat jatkokortit mahdollisia seuraavanlaiset:
a) kaikki jätkät (4 korttia pakassa tietääksemme)
b) 10 p$ataa (joista yhden on tultava pöytään turnilla, että se edes toimisi)
c)kaksi kuningatarta (jotka on molemmat tultava sekä neljännelle että viidennelle kadulle)
Ne kolme asiaa, joita mietin niin olivat lopulta täysin merkityksettömiä, koska ratkaisu oli joko maksaa toisen allut ja kipata. AQ on kiva käsi, mutta jos pöydässä on perässä joku kaveri, joka lyö niskaan, niin suosittelen oikeasti harkintaa kaikissa tilanteissa. Pelasitte sitten turnausta tai käteispöytää, niin kokemukseni mukaan floppi vastaa kertoo, että kannattaako olla mukana. Prefloppia ette oikeasti halua pelata. Se on hyvin vaarallinen käsi, koska sitä haluaa helposti suojella. Siinä vaiheessa, kun te osaatte Texas hold'em No limitissä kipata ässät, niin ymmärrätte mitä tarkoitan.
Toinen hyvin kyseenalainen (huutomerkki pitää lisätä) oli Q5-offarit. Maksoin sillä myöhäisestä positiosta, mutta molemmat buttonin kaverit maksoivat myös. Pöytä oli 10-6-7. Ykkönen löi kaikki sisään. Potissa on 7000 merkkiä ja Teresalla on 4000 ja risat. Potti oli 11000. Oma stäkki on kuitenkin sellaiset 80000. Ainoa, mikä mietitytti oli kaksi pelaajaa jäljessä. He kippasivat tietenkin, koska maksoin niin nopeasti. Epäilin kyllä ässää tai vituiksi mennyttä kättä, mutta Teresalla oli oikeasti T-8 (Kymmenen ja kahdeksan) eli siis käytännössä kärkipari ja gutarisuoranveto (puuttuu yksi kortti välistä, jotta suora toteutuisi). Turni oli nelonen ja Teresa kysyi, että mitä hemmettiä sä teet ja kiitti rahoista. Itse pyöritin avointa vitosta ja hymyilin. Oikeasti se mitä, halusin saada oli nimenomaan juokseva suora. Kuningattareen osuminen olisi ollut ikävän näköistä. Yksi ylikortti on kuitenkin vain kolmeouttinen. Mutta juokseva suora on imagon kannalta maailman paras. Teresa oli sen verran kohtelias, että hän kiitti rahoista, mutta ei sanonut typeräksi pelaajaksi. Finaalipöydässä nähtiin kyllä sitä. Palaan siihen kolmannen kyseenalaisen käden ja hyvin kyseenalaisen pelityylin jälkeen.
Toisena päivän olin Chipleader ennen pelien jatkumista. Oma stäkki oli 123000 merkkiä ja kakkonen oli 102000 merkkiä Toisin kuin voisi olettaa, niin kakkonen tuli pöytään hirveässä kännissä ja AliG:n näköisenä. Imago oli sinänsä jees, mutta peli oli myös imagon mukaista. Blindit oli kakkospäivän alussa 2400/1200 ja ante 300. Viimeisillä sijoilla pelaavat oli 20-30 tuhannella merkillä. Eli voi olettaa arvontoja ja siedettäviä all-in käsiä jo pelkän kierroksen takia. Jokainen kierros oli kuitenkin jo ilmaisia merkkejä 5000 arvosta. AliG päättää kuitenkin avata kaikki kädet. Kaksi kättä millä pelaan häntä vastaan ovat AK-offarit ja 46-suittarit. Voitte arvata, että AK (omaan reissuuni) hän ei osallistu. 46 hän osallistuu. Floppi on 6-8-10 ja yksi kortti on ristiä. Jotka eivät ole pelanneet minua vastaan käteistä, niin tietäisivät, että mun imago kestää hyvin tommoisen käden. AliG lyö 10 tuhatta ja itse reraissaan minit eli 20000. AliG lyö päälle minit eli totaalilyönti 40000. Mietin hyvin pitkään, että jos maksan niin a) annan ilmaisen kortin ja b) jatkokierroksilla tulee lisää lyöntejä. Toisaalta mietin, että a) pelaaja on löysä ja b) hän on ainoa pöydästä, joka voi pudottaa minut. Pelistä tuntui hyvältä ratkaisulta kipata. AliG oli tosin sen verran röyhkeä, että hän näytti kätensä kippinä jälkeen. J-hertta ja 5-ruutu oli hänellä alla. Eli kippasin käytännössä parhaimman käden. Ainoa mikä olisi häntä auttanut jatkopelissä olisi ollut jätkä (niitä on pakassa kolme) tai turnilla ysi (mikä olisi täyttänyt juoksevan suoran ehdot). Tämä oli siis hyvin kyseenalainen käsi ja vielä kun ei ole vahvaa kättä. Vastassa on kuitenkin ainoa kaveri, joka pystyy katkomaan minut.Jos oltaisiin pelattu kortit avoinna, niin olisin ollut lyömässä kyllä kaikki sisään. Ei ollut ensimmäinen kerta kun kippaan parhaan käden, mutta aivan varmasti viimeinen. AliG ei tule viemään minulta enää yhtään pottia taistelematta. Niinhän siinä kävikin.
Huonoa käytöstä tuli AliG:ltä paljon. Tämän lisäksi hän meni haukkumaan viereistä kaveria, kun hän floppasi täyskäden 44:lla (floppi Q4Q). Avasin oman pelin AJ-offareilla (blindit 2400/1200, lyönti 8000) ja 66 maksoi ja 44 myöskin. 44:lla oli flopista avaus ja hän tsekkasi ja samoin minä. 66:lla tuli all-in ja 44 mietti pitkään ja lopulta maksoi. Ei ollut kiva rönsyillä eikä oma käsi kuitenkaan ollut mikään huippu, joten siitä oli helppo luopua. Käden jjälkeen AliG alkoi heti arvostelemaan pelaajaa siitä, että miten huonosti hän pelasi. ”Miks sä vain maksoit?!”-huuto kuului korvassa ja oli pakko puuttua peliin ja sanoa, että vitun nerokasta peliähän tuo oli. Tosin 44 ei olisi tarvinnut sitä. Hän kyllä tiesi oman pelinsä ja syynsä finaalipöytään.
Minulta välillä kysytään, että minkä takia harkitsen niin pitkään paistien takia. Oma vastaukseni on hyvin yksinkertainen. Pelaajien peliin voi vaikuttaa paljon enemmän kuin heidän kortteihinsa. Flopin setillä (kädessä kaksi samanarvoista korttia ja ensimmäiseen jakoon tulee kolmas samanlainen kortti) paistit pelaa todennäköisesti samalla tavalla. Yllättävää on kyllä, että käteispöydissä saattaa näkyä hidastelua pelaajalta, joka pelaa löysästi. Palaam asiaan ehkä myöhemmässä kirjoituksessa. Pointti on se, että et yritä lukea sitä, minkälaisilla käsillä hän pelaa vaan sitä, että mitä vihulla saattaa oikeasti olla käsissä.
Käsi, jolla putosin turnauksessa oli QQ. Olin Cutoffilla (paikka ennen buttonia). Blindit oli 4000/2000 ja ante oli 400. Käytännössä potissa oli jokaisella kierroksella 10000 merkkiä. Lyöntini oli 12000 merkkiä kahdesta syystä. Ensinnäkin minulla oli puolustettava käsi ja toisekseen tiesin AliG:n lyövän niskaan lähes aina. No, hänen lyöntinsä olikin vaatimattomat 40000. Menin itse all-in ja ainoa syy miksi, hän mietti ehkä sekunnin oli se, että mitä mulla on takana. Ei riittävän pelottavaa, joten hän oli pakottanut itsensä jo pottiin. Vastassa oli siis ässä ja vitonen pataa. Floppi oli A-T-6. Ei silleen, että vetää ohitse ässähailla, niin turni oli myös pataa, mikä tappoi yhden kuningattaren pakasta. Vaikka saisin oman ohivetokortin eli kuningattaren, niin jos se on pata, niin minä saan sillä kolme samaa, mutta vihu saa parhaimman värin.
Jälkeenpäin minua oikeastaan harmittaa juuri nuo kyseenalaiset kädet. Jos niillä sain jotain edgeä muita vastaan se ei riittänyt. Jos hävisin edgen sen takia, niin putoamiseni oli täysin oikeutettua.
Olen viikonlopun pelannut korttia ja juonut itseni aivan tolkuttomaan känniin pelien sulkemisen jälkeen. Osallistuttiin Hancenin kanssa Pokeritieto.fi:n, Pokerilehden ja Paffin viikonloppuristeilylle. Pokerilehden edustajan Sami Hernesahon mukaan pelin turnauksen järjestäminen kaikkineen lakiteknisten pykälien selvittämisineen kesti noin 8 kuukautta. Haluaisin pelaajana ilmaista syvän paheksuntani Suomen valtiota vastaan että tämmöisten kivojen pikkupelien järjestäminen on tehty näin hankalaksi. Vaikka meillä olisi tarjolla porvarihallitus, minkä pitäisi nimenomaan puolustaa kapitalismia, niin vastineeksi me saamme yhden talon Suomeen, jossa voi oikeasti pelata pokeria oikealla rahalla. Puhun siis Grand Casinosta, joka sijaitsee Helsingissä. Missä on Porin, Rovaniemen, Turun ja Tampereen pokerihuoneet? Ray:n järjestämänä siinä ei olisi mitään vikaa. Rakea kumminkin kasinoilla kerätään ja sehän on hyvä talolle ja kansanterveydelle, vai mitä entinen urheilu- ja kulttuuriministeri ja nykyinen tasa-arvoministeri Steffan Wallin? Tähän on mainittava, että olen aktiivinen Vasemmistonuorten jäsen. Meidän slogani on ”Vastarinta on luvallista, jopa suotavaa”. Okei, osa meistä menee sulkemaan ydinvoimaloita ja osa meistä osallistuu pokeriristeilyille, joilla venytetään laiskaa lakia ja laiskoja käytäntöjä. Minulle kyllä kelpaa ydinvoimavapaamaailma ja kasinoita jokaiseen kolkkaan. Minulle taas ei kelpaa hiilivoimaloilla pyörivä riistomaailma tai maailma, jossa pokerinpelaajia pidetään hankalina ihmisinä verrattuna hedelmäpelien pelaajiin.
Jatketaan pokerista kuitenkin. Lähdettiin siis perjantaina Hancenin kanssa 80 euron turnaukseen Silja Serenadelle, jonka järjestäjätaho oli Paf. Tiedättehän sen ahvenanmaalaisen Ray:n vastineen? Peli sujui hauskasti, mutta epäoikeudenmukaisesti siinä mielessä, että moni ”oikeantuntuinen” pelaaja putosi liian aikaisin ja moni ”vääräntuntuinen” jatkoi liian pitkään. Ei siinä mitään, jos pelaajilla on strategia, mutta pitää sitä silti muokata. Ei kukaan halua istua ikuisuuksia kaverin kanssa pöydässä, joka pelaa pelkkää tiukkaa tai löysää.
Valitettavasti Hancen putosi minua vastaan käsillä naulat ja kolmoset. Turnauksissa ei ole mitään mieltä 3-betata ja halusin Hancenille näyttää, että mulla on vahva käsi. Tosin löin minit ja eka lyöjä kippasi ja Hansuhan maksoi. Floppi oli 245-rainbow. Hanska kertoi jälkeen, että hän olisi kipannut kortit mihin tahansa, mutta kun hän sai open-enderin (käsi mikä parantuu tässä tapauksessa sekä ässällä että kutosella) niin lyönti sieltä tuli. Itse löin niskaan kolme kertaa betsin ja Hanskalla oli jo yli puolet pöydässä niin ei voinut kipata. Harmillista se oli, varsinkin kun miettii, että mun naulat pitää, enkä oikeasti halua saada settiä (kolme samaa korttia), koska se tappaisi minut. No, turni oli 4 ja river 5. Molemmilla siis kaksi paria ja naulat piti. Harmi myös siksi, että finaaliin molemmat tähtäsi ja siellä olisin Hanskan halunnut nähdä.
Alkupöytä sujukin mukavasti. Jäi harmittamaan kun A3-offarin kippasin ilman korotusta keskeltä pöytää olettaen, että lyöntiä tulee niskaan. Ei tullut tietenkään ja floppi oli A23. Käytännön nutsit ja sitten lähti kauhea äkssön käyntiin, enkä tietenkään ole itse mukana. Äksönin jälkeen toinen kippaa tilanteesta, että potti on 1600 ja toinen lyö minien (ollaan siis 600/300 tilanteesa ilman antea) päälle 900. Toinen instanttina kippaa. Ei nähty kortteja, mutta olisin itse ollut varma voittaja. Turnauksen alkuvaiheessa ei kuitenkaan halua pelata keskipositiosta ässää huonolla kikkerillä. Saatte aina tietenkin yrittää, mutta en suosittele.
Vaikka voisitte kuvitella, että pelaan löysää, niin oikeasti minä olen enemmän turnauspelaaja kuin käteispelaaja, ja pelaan mieluummin liveä kuin netissä. Turnauksen sijoitus oli kymmenes eli finaalipöydässä olin. Se ei johdu siitä, että minulla kävi välillä kortti eikä se johdu siitä, että olen erityisen hyvä. Oikeasti jouduin monta kertaa miettimään tekojani kahden päivän aikana. Osa ratkaisuista oli ns. puuskassa tapahtuneita nopeita ratkaisuja ja osa oli sellaisia, mitä harkitsin pitkään. Pokerissa ja varsinkin turnauksissa ei halua antaa edgea toiselle. Loppujen lopuksi pelasin muutaman erittäin kyseenalaisen käden koko turnauksen aikana. Kerron ne kädet nyt, koska te ette oikeasti halua pelata niitä käsiä.
Ensimmäinen sellainen käsi oli AQ-suittarit. Niillä on kiva lyödä, mutta niillä ei ole ollenkaan mukavaa maksaa. AQ-padalla oli siis liikenteessä. Vaikka ulkoinen olemukseni oli sellainen, että rauhallista on, niin oikeasti pelasin sen raivoissani. Ärsytti hyvin paljon se, että kolmanteen korottajaan kippasin aina kädet ja porukka tiesi sen erittäin hyvin. Siihen mennessä oli tapahtunut sellaisia, että olin lyönyt pre1-floppiin niskaan ja olin kipannut kaikkiin jatkokorotuksiin eikä tuntunut hyvältä. Tuntui sillä hetkellä, kun olin kädessä, että kippaustilanne on itsellä helppo, niin superreaderi (henkilö, joka seuraa hyvin tarkkaan, mitä muut tekee kädestään riippumatta) löi niskaan all-in. Olin oikeasti heittämässä kättä pois, mutta sitten katsoin pelaajaa, jonka ilme ei herissyt eikä liikehtinyt. Joten kolme asiaa sai minut lopulta maksamaan. Luetteloin ne. 1) Minua VITUTTI suunnattomasti oma tiukka imago 2) vastassa on lukija ja 3) hän ei pysty katkaisemaan minua (olin kuitenkin jo tuplannut stäkin ja hän oli 1 vs. 3 kertaa stäkillä). Maksoin ja ajattelin, että hän löi pelkillä riideillä. Höpönlöpö, vastassa oli AK-offarit. Kiroilin sisäänpäin. Floppi oli K-T-7. Kymppi oli vielä pataa, joten mulla oli käynnissä gutari-jätkä ja juokseva väri. Turni avasi hemmetisti outteja lisää. Turni oli kolmospata (mikä teki juoksevasta väristä mahdollisen) ja river nelospata. En osaa varmastikaan laskea oikein, mutta flopilta mulla oli käytännössä ainoat jatkokortit mahdollisia seuraavanlaiset:
a) kaikki jätkät (4 korttia pakassa tietääksemme)
b) 10 p$ataa (joista yhden on tultava pöytään turnilla, että se edes toimisi)
c)kaksi kuningatarta (jotka on molemmat tultava sekä neljännelle että viidennelle kadulle)
Ne kolme asiaa, joita mietin niin olivat lopulta täysin merkityksettömiä, koska ratkaisu oli joko maksaa toisen allut ja kipata. AQ on kiva käsi, mutta jos pöydässä on perässä joku kaveri, joka lyö niskaan, niin suosittelen oikeasti harkintaa kaikissa tilanteissa. Pelasitte sitten turnausta tai käteispöytää, niin kokemukseni mukaan floppi vastaa kertoo, että kannattaako olla mukana. Prefloppia ette oikeasti halua pelata. Se on hyvin vaarallinen käsi, koska sitä haluaa helposti suojella. Siinä vaiheessa, kun te osaatte Texas hold'em No limitissä kipata ässät, niin ymmärrätte mitä tarkoitan.
Toinen hyvin kyseenalainen (huutomerkki pitää lisätä) oli Q5-offarit. Maksoin sillä myöhäisestä positiosta, mutta molemmat buttonin kaverit maksoivat myös. Pöytä oli 10-6-7. Ykkönen löi kaikki sisään. Potissa on 7000 merkkiä ja Teresalla on 4000 ja risat. Potti oli 11000. Oma stäkki on kuitenkin sellaiset 80000. Ainoa, mikä mietitytti oli kaksi pelaajaa jäljessä. He kippasivat tietenkin, koska maksoin niin nopeasti. Epäilin kyllä ässää tai vituiksi mennyttä kättä, mutta Teresalla oli oikeasti T-8 (Kymmenen ja kahdeksan) eli siis käytännössä kärkipari ja gutarisuoranveto (puuttuu yksi kortti välistä, jotta suora toteutuisi). Turni oli nelonen ja Teresa kysyi, että mitä hemmettiä sä teet ja kiitti rahoista. Itse pyöritin avointa vitosta ja hymyilin. Oikeasti se mitä, halusin saada oli nimenomaan juokseva suora. Kuningattareen osuminen olisi ollut ikävän näköistä. Yksi ylikortti on kuitenkin vain kolmeouttinen. Mutta juokseva suora on imagon kannalta maailman paras. Teresa oli sen verran kohtelias, että hän kiitti rahoista, mutta ei sanonut typeräksi pelaajaksi. Finaalipöydässä nähtiin kyllä sitä. Palaan siihen kolmannen kyseenalaisen käden ja hyvin kyseenalaisen pelityylin jälkeen.
Toisena päivän olin Chipleader ennen pelien jatkumista. Oma stäkki oli 123000 merkkiä ja kakkonen oli 102000 merkkiä Toisin kuin voisi olettaa, niin kakkonen tuli pöytään hirveässä kännissä ja AliG:n näköisenä. Imago oli sinänsä jees, mutta peli oli myös imagon mukaista. Blindit oli kakkospäivän alussa 2400/1200 ja ante 300. Viimeisillä sijoilla pelaavat oli 20-30 tuhannella merkillä. Eli voi olettaa arvontoja ja siedettäviä all-in käsiä jo pelkän kierroksen takia. Jokainen kierros oli kuitenkin jo ilmaisia merkkejä 5000 arvosta. AliG päättää kuitenkin avata kaikki kädet. Kaksi kättä millä pelaan häntä vastaan ovat AK-offarit ja 46-suittarit. Voitte arvata, että AK (omaan reissuuni) hän ei osallistu. 46 hän osallistuu. Floppi on 6-8-10 ja yksi kortti on ristiä. Jotka eivät ole pelanneet minua vastaan käteistä, niin tietäisivät, että mun imago kestää hyvin tommoisen käden. AliG lyö 10 tuhatta ja itse reraissaan minit eli 20000. AliG lyö päälle minit eli totaalilyönti 40000. Mietin hyvin pitkään, että jos maksan niin a) annan ilmaisen kortin ja b) jatkokierroksilla tulee lisää lyöntejä. Toisaalta mietin, että a) pelaaja on löysä ja b) hän on ainoa pöydästä, joka voi pudottaa minut. Pelistä tuntui hyvältä ratkaisulta kipata. AliG oli tosin sen verran röyhkeä, että hän näytti kätensä kippinä jälkeen. J-hertta ja 5-ruutu oli hänellä alla. Eli kippasin käytännössä parhaimman käden. Ainoa mikä olisi häntä auttanut jatkopelissä olisi ollut jätkä (niitä on pakassa kolme) tai turnilla ysi (mikä olisi täyttänyt juoksevan suoran ehdot). Tämä oli siis hyvin kyseenalainen käsi ja vielä kun ei ole vahvaa kättä. Vastassa on kuitenkin ainoa kaveri, joka pystyy katkomaan minut.Jos oltaisiin pelattu kortit avoinna, niin olisin ollut lyömässä kyllä kaikki sisään. Ei ollut ensimmäinen kerta kun kippaan parhaan käden, mutta aivan varmasti viimeinen. AliG ei tule viemään minulta enää yhtään pottia taistelematta. Niinhän siinä kävikin.
Huonoa käytöstä tuli AliG:ltä paljon. Tämän lisäksi hän meni haukkumaan viereistä kaveria, kun hän floppasi täyskäden 44:lla (floppi Q4Q). Avasin oman pelin AJ-offareilla (blindit 2400/1200, lyönti 8000) ja 66 maksoi ja 44 myöskin. 44:lla oli flopista avaus ja hän tsekkasi ja samoin minä. 66:lla tuli all-in ja 44 mietti pitkään ja lopulta maksoi. Ei ollut kiva rönsyillä eikä oma käsi kuitenkaan ollut mikään huippu, joten siitä oli helppo luopua. Käden jjälkeen AliG alkoi heti arvostelemaan pelaajaa siitä, että miten huonosti hän pelasi. ”Miks sä vain maksoit?!”-huuto kuului korvassa ja oli pakko puuttua peliin ja sanoa, että vitun nerokasta peliähän tuo oli. Tosin 44 ei olisi tarvinnut sitä. Hän kyllä tiesi oman pelinsä ja syynsä finaalipöytään.
Minulta välillä kysytään, että minkä takia harkitsen niin pitkään paistien takia. Oma vastaukseni on hyvin yksinkertainen. Pelaajien peliin voi vaikuttaa paljon enemmän kuin heidän kortteihinsa. Flopin setillä (kädessä kaksi samanarvoista korttia ja ensimmäiseen jakoon tulee kolmas samanlainen kortti) paistit pelaa todennäköisesti samalla tavalla. Yllättävää on kyllä, että käteispöydissä saattaa näkyä hidastelua pelaajalta, joka pelaa löysästi. Palaam asiaan ehkä myöhemmässä kirjoituksessa. Pointti on se, että et yritä lukea sitä, minkälaisilla käsillä hän pelaa vaan sitä, että mitä vihulla saattaa oikeasti olla käsissä.
Käsi, jolla putosin turnauksessa oli QQ. Olin Cutoffilla (paikka ennen buttonia). Blindit oli 4000/2000 ja ante oli 400. Käytännössä potissa oli jokaisella kierroksella 10000 merkkiä. Lyöntini oli 12000 merkkiä kahdesta syystä. Ensinnäkin minulla oli puolustettava käsi ja toisekseen tiesin AliG:n lyövän niskaan lähes aina. No, hänen lyöntinsä olikin vaatimattomat 40000. Menin itse all-in ja ainoa syy miksi, hän mietti ehkä sekunnin oli se, että mitä mulla on takana. Ei riittävän pelottavaa, joten hän oli pakottanut itsensä jo pottiin. Vastassa oli siis ässä ja vitonen pataa. Floppi oli A-T-6. Ei silleen, että vetää ohitse ässähailla, niin turni oli myös pataa, mikä tappoi yhden kuningattaren pakasta. Vaikka saisin oman ohivetokortin eli kuningattaren, niin jos se on pata, niin minä saan sillä kolme samaa, mutta vihu saa parhaimman värin.
Jälkeenpäin minua oikeastaan harmittaa juuri nuo kyseenalaiset kädet. Jos niillä sain jotain edgeä muita vastaan se ei riittänyt. Jos hävisin edgen sen takia, niin putoamiseni oli täysin oikeutettua.
keskiviikkona, marraskuuta 19, 2008
Viherpesun vaikuttava ainesosa on sertifikaatti
Projekti101:n ja Yakup Albekoglun ohjaama vastamainos Viherpesu on nähtävissä floobs-palvelusta:
Elokuva on osallistunut Luontoliiton mainoskupla-kilpailuun. Käykää äänestämässä mielestänne parasta antimainosta.
Elokuva on osallistunut Luontoliiton mainoskupla-kilpailuun. Käykää äänestämässä mielestänne parasta antimainosta.
maanantaina, marraskuuta 17, 2008
Vuodet ravintoloissa
Tänään tuli täyteen kaksi vuotta siitä, kun tulin töihin Cafe Tin Tin Tangoon. Näin se aika hurahti. Viisi vuotta on siitäkin aikaa, kun aloitin ensimmäisen työni ravintolassa. Paljon on sinä aikana muuttunut.
Tässä lyhyt lista aiheesta:
1.Tupakointi ravintoloissa on kielletty (osalla on jatko-aika)
Yritän suosia ravintoloita, joissa saa edelleen tupakoida.
2. Anniskelun aloittaminen on luvallista aloittaa vasta kello 9.00 (ennen kello 7.00)
Tällä yritetään puuttua alkoholin suurkulutukseen. En tiedä, onko tälle löydetty mitään perustetta. Alkoholin kulutus ei ainakaan ole laskenut senttilitraakaan tämän takia.
3. Tällä hetkellä erään ministerin toimesta käydään julkista keskustelua ravintoloiden sulkemisajan varhentamisesta.
Tällä vähennetään ilmeisesti myös alkoholin käyttöä.
4. Ravintolalla pitää olla vastaava henkilö, jolla pitää olla vähintään koulutus tai kahden vuoden työkokemus alalta.
En tiedä, miten yrittäjän kohdalla tulee menetellä, mutta oletan, että alalle pyrkivän pitää palkata henkilö valvomaan anniskelua.
5. Alkoholin myymiseen tarvitaan ns. alkoholipassi
Täysin turha koe, jonka läpäisee jokainen kielitaitoinen henkilö. Tiedän, että kokeen pystyy suorittamaan lukematta sivuakaan alkoholilainsäädäntöön, jos ottaa vain riittävän konservatiivisen asenteen: alkoholia ei saa myydä kenellekään missään tilanteessa. Koe vain vaikeuttaa maahanmuuttajien pääsyä alalle.
6. Ruoan käsittelyyn tarvitaan ns. hygieniapassi
Sama kuin yllä. Kysymykset ovat luokkaa "Kalakeittoa, joka on kaatunut lumihankeen ja sen päälle on kustu ja sen jälkeen keitetty 65 asteessa, saa myydä" ja "käsien pesuun tarkoitettua vesihanaa tulee käyttää käsienpesuun". Hurraa. Voimme jatkossakin luottaa siihen, että ostamasi ruoka on varmasti puhdasta - paitsi tietenkin Stockmannilta ostettaessa. Kaupassa työskentelyyn ei vaadita kumpaakaan "tutkinnoista".
7. Ikälisät saa alalla nykyään urakohtaisesti (ennen ikälisät tuli yksittäisessä työpaikassa kertyneiden vuosien mukaan)
Tämä on ensimmäinen hyväksyttävä muutos.
8. Palkkani on noussut lähes 4,5 euroa tunnilta viimeisen viiden vuoden aikana.
Oletan, että muilla alalla olevilla on ollut suunnilleen tämän suuntainen palkkakehitys.
9. Seduloista on tullut käsite
Sedu Koskinen oli viisi vuotta sitten lähestulkoon nobody. Nyt hänet tuntee kaikki. Samoin sen, että lainsäädäntö ei koske seduloita. Ravintolan perustamiseen ei anneta lupaa, jos ravintoloitsijalla on alkoholilainsäädännön rikkomuksia taustalla. Ravintoloita, jotka myyvät alaikäisille tai alle hankintahinnan rangaistaan yleensä väliaikaisella liiketoimintakiellolla - paitsi seduloita. Seduloissa tipit menee firmalle ja työntekijät ovat pelkkää vuokratyövoimaa.
10. Vuokratyö on laajentunut
Yhä useampi alalla työskentelee osa-aikaisena tai vuokratyöläisenä, jälkimmäisen oikeuksien ollessa käytännössä olemattomia. Hyvänä puolena on se, että työntekijät pystyvät osittain saamaan itselleen enemmän vapaa-aikaa (tulojen kustannuksella).
Tässä lyhyt lista aiheesta:
1.Tupakointi ravintoloissa on kielletty (osalla on jatko-aika)
Yritän suosia ravintoloita, joissa saa edelleen tupakoida.
2. Anniskelun aloittaminen on luvallista aloittaa vasta kello 9.00 (ennen kello 7.00)
Tällä yritetään puuttua alkoholin suurkulutukseen. En tiedä, onko tälle löydetty mitään perustetta. Alkoholin kulutus ei ainakaan ole laskenut senttilitraakaan tämän takia.
3. Tällä hetkellä erään ministerin toimesta käydään julkista keskustelua ravintoloiden sulkemisajan varhentamisesta.
Tällä vähennetään ilmeisesti myös alkoholin käyttöä.
4. Ravintolalla pitää olla vastaava henkilö, jolla pitää olla vähintään koulutus tai kahden vuoden työkokemus alalta.
En tiedä, miten yrittäjän kohdalla tulee menetellä, mutta oletan, että alalle pyrkivän pitää palkata henkilö valvomaan anniskelua.
5. Alkoholin myymiseen tarvitaan ns. alkoholipassi
Täysin turha koe, jonka läpäisee jokainen kielitaitoinen henkilö. Tiedän, että kokeen pystyy suorittamaan lukematta sivuakaan alkoholilainsäädäntöön, jos ottaa vain riittävän konservatiivisen asenteen: alkoholia ei saa myydä kenellekään missään tilanteessa. Koe vain vaikeuttaa maahanmuuttajien pääsyä alalle.
6. Ruoan käsittelyyn tarvitaan ns. hygieniapassi
Sama kuin yllä. Kysymykset ovat luokkaa "Kalakeittoa, joka on kaatunut lumihankeen ja sen päälle on kustu ja sen jälkeen keitetty 65 asteessa, saa myydä" ja "käsien pesuun tarkoitettua vesihanaa tulee käyttää käsienpesuun". Hurraa. Voimme jatkossakin luottaa siihen, että ostamasi ruoka on varmasti puhdasta - paitsi tietenkin Stockmannilta ostettaessa. Kaupassa työskentelyyn ei vaadita kumpaakaan "tutkinnoista".
7. Ikälisät saa alalla nykyään urakohtaisesti (ennen ikälisät tuli yksittäisessä työpaikassa kertyneiden vuosien mukaan)
Tämä on ensimmäinen hyväksyttävä muutos.
8. Palkkani on noussut lähes 4,5 euroa tunnilta viimeisen viiden vuoden aikana.
Oletan, että muilla alalla olevilla on ollut suunnilleen tämän suuntainen palkkakehitys.
9. Seduloista on tullut käsite
Sedu Koskinen oli viisi vuotta sitten lähestulkoon nobody. Nyt hänet tuntee kaikki. Samoin sen, että lainsäädäntö ei koske seduloita. Ravintolan perustamiseen ei anneta lupaa, jos ravintoloitsijalla on alkoholilainsäädännön rikkomuksia taustalla. Ravintoloita, jotka myyvät alaikäisille tai alle hankintahinnan rangaistaan yleensä väliaikaisella liiketoimintakiellolla - paitsi seduloita. Seduloissa tipit menee firmalle ja työntekijät ovat pelkkää vuokratyövoimaa.
10. Vuokratyö on laajentunut
Yhä useampi alalla työskentelee osa-aikaisena tai vuokratyöläisenä, jälkimmäisen oikeuksien ollessa käytännössä olemattomia. Hyvänä puolena on se, että työntekijät pystyvät osittain saamaan itselleen enemmän vapaa-aikaa (tulojen kustannuksella).
sunnuntai, marraskuuta 16, 2008
Jakopolitiikkaa
Valtakunnan korkeimmat (tai toiseksi korkeimmat) päätökset tehdään eduskunnassa. Päätökset voidaan jakaa kahteen kysymykseen. Päätökset ovat joko vastauksia siihen, kuka saa tehdä ja mitä, tai sitten kuka saa ja mitä.
Eduskunta on päättänyt nyt, että lapsilisiä korotetaan kolmannesta lapsesta lähtien kymmenellä eurolla kuukaudessa. Tämä on varmasti iloinen uutinen kaikille niille perheille, joissa on kolme lasta tai enemmän. Vasemmistoliitto on tietenkin lähtenyt jakopoliitikan huutokauppaan mukaan ja vaatinut lapsilisien korottamista ensimmäisestä lapsesta lähtien sekä lisien sitomista indeksiin. Miksipä ei lähtisi? Turha taistelu siinä mielessä, että Vasemmistoliitto on kuitenkin pienellä kaksinumeroisella kansanedustajamäärällä varsin pieni puolue eikä asia ole kiinnostanut sitä suurta oppositiopuoluettakaan.
Jakopolitiikka on sinänsä tylsää, koska se yleensä näyttäytyy lukujen muodossa: tähän asiaan pitäisi laittaa x määrä rahaa, jotta asia korjaantuisi. Itseltäni osa näistä luvuista menee rehellisesti sanoen ohi hilseen. Tällä kertaa Vasemmistoliitolla on kuitenkin syynsä osallistua tähän kysymykseen. Ei siksi, että kaikille pitää saada lisää rahaa, jotta kaikilla olisi kivempaa, vaan siksi, että lapsilisät koskettaa kaikkia perheitä. Vasemmistoliiton laskelmien mukaan Suomessa on 50 000 lapsiperhettä toimeentulon varassa. Tämä pieni korjausliike maksaisi noin 35 miljoonaa euroa. Se ei ole kovin paljon vajaan 40 miljardin budjetista tai reilun miljardin verojen kevennyksestä.
Verstas: Vasta kolmas lapsi antaa korotuksen
Eduskunta on päättänyt nyt, että lapsilisiä korotetaan kolmannesta lapsesta lähtien kymmenellä eurolla kuukaudessa. Tämä on varmasti iloinen uutinen kaikille niille perheille, joissa on kolme lasta tai enemmän. Vasemmistoliitto on tietenkin lähtenyt jakopoliitikan huutokauppaan mukaan ja vaatinut lapsilisien korottamista ensimmäisestä lapsesta lähtien sekä lisien sitomista indeksiin. Miksipä ei lähtisi? Turha taistelu siinä mielessä, että Vasemmistoliitto on kuitenkin pienellä kaksinumeroisella kansanedustajamäärällä varsin pieni puolue eikä asia ole kiinnostanut sitä suurta oppositiopuoluettakaan.
Jakopolitiikka on sinänsä tylsää, koska se yleensä näyttäytyy lukujen muodossa: tähän asiaan pitäisi laittaa x määrä rahaa, jotta asia korjaantuisi. Itseltäni osa näistä luvuista menee rehellisesti sanoen ohi hilseen. Tällä kertaa Vasemmistoliitolla on kuitenkin syynsä osallistua tähän kysymykseen. Ei siksi, että kaikille pitää saada lisää rahaa, jotta kaikilla olisi kivempaa, vaan siksi, että lapsilisät koskettaa kaikkia perheitä. Vasemmistoliiton laskelmien mukaan Suomessa on 50 000 lapsiperhettä toimeentulon varassa. Tämä pieni korjausliike maksaisi noin 35 miljoonaa euroa. Se ei ole kovin paljon vajaan 40 miljardin budjetista tai reilun miljardin verojen kevennyksestä.
Verstas: Vasta kolmas lapsi antaa korotuksen
torstaina, marraskuuta 13, 2008
Jumalauta, mä olen nero
Phil Hellmuth on eräänlainen pokerin rockstara. Ylimielinen paskiainen, joka pitää itseään nerona varsinkin kun hän häviää. Oikeastaan hänen peliään jaksaa katsoa juuri sen takia, että hänellä on tapana kilahtaa ohivedoista. Erityisiä kilahduksia ovat sellaiset vedot, joissa hänen kätensä on kuollut jo ennen viimeistä korttia.
Hellmuth vs. Dragomir:
Pokerimestarin sivuille on koottu pätkiä lisää.
Hellmuth vs. Dragomir:
Pokerimestarin sivuille on koottu pätkiä lisää.
maanantaina, marraskuuta 10, 2008
General motorsilta rahat loppu?
HS: General Motors varoittaa varojensa loppumisesta
Tämä uutinen pomppasi uutisvirrasta aika hyvin silmille. Käsittääkseni maailman mahtavin yritys on tuhlannut varansa vajaassa vuodessa. Valtiolta yritys toivoo matalakorkoista lainaa sen lisäksi, että aikeissa on säästöohjelma.
Pitääkin seurata tarkemmin tähän yhtiöön liittyvää uutisointia.
Tämä uutinen pomppasi uutisvirrasta aika hyvin silmille. Käsittääkseni maailman mahtavin yritys on tuhlannut varansa vajaassa vuodessa. Valtiolta yritys toivoo matalakorkoista lainaa sen lisäksi, että aikeissa on säästöohjelma.
Pitääkin seurata tarkemmin tähän yhtiöön liittyvää uutisointia.
lauantaina, marraskuuta 08, 2008
Vuoden Kiila 2008 on Katariina Lillqvist
Tänään taiteilijayhdistys Kiila palkitsi Katariina Lillqvistin uran Kiila-palkinnolla, joka myönnetään merkittävästä urasta tai aikaansaannoksesta kulttuurin, taiteen ja yhteiskunnan saralla. Hauskoja otsikoita antoivat sekä Uusi Suomi (Homo-marski-animaation-Lillqvistille tunnustusta) että Iltalehti (Homo-Marskin tekijä palkittiin) .
Vuoden Kiila palkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena merkittävästä urasta tai aikaansaannoksesta taiteen, kulttuurin ja yhteiskuntaelämän alalla. Palkinto on vuodesta 1980 lähtien jaettu 27 kertaa. Palkittujen joukossa on muun muassa sellaisia merkittäviä suomalaisia taiteilijoita kuin kirjailija Rosa Liksom, teatteriohjaaja Kristian Smeds ja säveltäjä Kalevi Aho. Kiila-palkinto annetaan nyt vasta toista kertaa elokuvantekijälle. Vuonna 2003 Kiila-palkinnon saivat dokumenttielokuvantekijät Kanerva Cederström ja Kiti Luostarinen.
Vuoden 2008-Kiila-palkinto myönnetään Katariina Lillqvistille hänen merkittävästä työstään elokuvan ja radioteosten parissa. Lillqvistin keskittyminen nukkeanimaatioon on ollut rohkeata, ja hänen työnsä ovat Suomessa nostaneet alan arvostusta. Laajempikin yleisö on alkanut ymmärtää, ettei nukkeanimaatio ole vain lasten elokuvien ilmaisukeino, vaan sen avulla voidaan käsitellä mitä tahansa.
Lillqvistin työ elokuvien parissa on ollut monimuotoista. Hän on usein käsitellyt erilaisia kulttuureja ja ollut näin osaltaan lisännyt suvaitsevaisuutta. Esimerkiksi animaatiosarja "Mire Bala Kale Hin – tarinoita matkan takaa" vuosilta 2001-2003 käsitteli romanien elämää. Tänä päivänä, kun oikeistopopulismi nousee Euroopassa, Suomessakin, ja puhutaan yhä enemmän "linnake-Euroopasta", on tärkeää, että löytyy taiteilijoita, joiden töissä näkyvät suvaitsevaiset ja monikulttuuriset teemat.
Lillqvistin työt ovat usein olleet rohkean yhteiskunnallisia ja herättäneet särmikästä keskustelua. Lillqvist on tehnyt kaikkiaan 15 nukkeanimaatiota, dokumenttielokuvaa ja radiodokumenttia. Hänet on palkittu jo useasti kotimaisilla ja kansainvälisillä palkinnoilla, mm. kolmesti Tampereen elokuvajuhlilla, Berliinin elokuvajuhlien Hopeisella karhulla, Montrealin Film Festivalin erikoispalkinnolla, Telviksellä. Lillqvist on saanut myös Suomen valtion taidepalkinnon.
Tänä vuonna Lillqvistin nukkeanimaatio Uralin perhonen herätti kiivaan keskustelun marsalkka Mannerheimin seksuaalisesta suuntautumisesta ja sananvapauden rajoista Suomessa. Elokuvan viittaukset Mannerheimin homoseksuaalisuuteen ja marsalkan esiintyminen muun muassa korsetissa olivat liikaa piireille, jotka vaalivat Mannerheimista pronssiin valettua pysäytyskuvaa. Elokuvassa käsiteltiin vaikuttavasti myös valkoisten toimeenpanemaa joukkomurhaa Tampereen taistelun jälkeen vuonna 1918. Uralin perhonen avasi mahdollisuuksia keskustella suvaitsevaisuudesta ja kansallisesta historiankirjoituksesta uudella tavalla. Elokuvan esteettiset ansiot ovat myös moninaiset.
Lisätiedot
Jaakko Vasankari
Kiilan sihteeri
044-9664659
jage.vasankari@gmail.com
Katariina Lillqvist
katariina.lillqvist@gmail.com
torstaina, marraskuuta 06, 2008
Hoi Karkkila, Hoi Kauniainen, Hoi Vihti
Viime kunnallisvaaleissa toimeenpannut vaalit aiheuttivat ikäviä ongelmia demokratian toteutumisen kannalta. Tämä ei liity mitenkään vasemmiston kutistumiseen vaan sähköiseen äänestämiseen. Reilut kaksisataa ääntä jäi rekisteröimättä Karkkilan, Kauniaisen ja Vihdin alueella. Asiasta voi onneksi valittaa, mutta pitää olla kyseisen kunnan asukas tai ehdolla kyseisellä alueella. Electronic Frontier Finland (Effi) on valmistellut pohjan valitusten tekemistä varten. Nyt tarvittaisiin vain niitä valittajia. Jos itse satut asumaan noilla seuduilla, niin tee demokratialle pienenpieni palvelus ja valita kunnolla:
http://www.effi.org/blog/2008-11-05-Tapani-Tarvainen.html
http://www.effi.org/blog/2008-11-05-Tapani-Tarvainen.html
maanantaina, marraskuuta 03, 2008
Lisää rahaa nuorisotoimintaan
Harju ja Munkka meinaa lähteä nuorilta muusikoilta. Keskiviikkona osoitetaan mieltä ja vaaditaan fyffee nuorisotoimintaan.
Lehdistötiedote
3.11.2008
Julkaisuvapaa
"LISÄÄ RAHAA NUORISOTOIMINTAAN"
Senaatintorilla järjestetään 5.11 2008 klo 17.00 alkaen ohjelmallinen mielenilmaisutilaisuus, jossa vaaditaan nuorisotoiminnan määrärahojen lisäämistä ja lakkautusuhan alla olevien nuorisotalojen säilyttämistä.
Tilaisuudessa esiintyy mm. nuorten teatteriryhmä ja Helsingin kaupunkia edustaville valtuustoryhmien edustajille luovutetaan Ville Valon "Save-Nuta"-projektin single "Rock'N'Roll High School".
http://www.myspace.com/savenuta
Juontajina toimivat Nora Schûller ja Jaakko Vasankari.
Tilaisuuden järjestävät "Lisää rahaa nuorisotoimintaan"-kansanliike, JHL 274 ja Etelä-Suomen Vasemmistonuoret.
***
Kukaan ei kiellä, etteikö satsaus nuorisoon kannata, mutta tämä ei ole näkynyt vuosiin nuorisotoimen budjetissa. Vakituisten nuorisotyöntekijöiden määrä on vähentynyt ja paikallisia- sekä erikoisnuorisotaloja ollaan sulkemassa samaan aikaan kun nuorten pahoinvointi ja huostaanotot ovat lisääntyneet. Viime aikojen traagiset tapahtumat ovat pysäyttäneet ajattelemaan nuorten maailmaa syvemmin ja nostaneet julkiseen keskusteluun mm. yhteisöllisyyden merkityksen. Tätä nuorisotalot- ja toiminta voivat tarjota.
Nuorisotoiminnan määrärahoja ei olla kasvatettu vuosiin riittävästi verrattuna yleiseen kustannustason nousuun ja määrärahojen osuus on vähentynyt suhteessa moniin muihin kuntapalvelun aloihin. Jatkuva toimintaresurssien kyseenalaistaminen estää nuorisotyön kehittämisen ja riskeeraa jo vakiintuneet toiminnan muodot.
Nuorisotoimessa puhutaan nykyään kustannustehokkuudesta ja tulostavoitteista. Nuorisotyö ja nuorten hyvinvointi eivät ole talousteorioin mitattavissa, vaan tulokset näkyvät pitkäjänteisessä nuorisotyössä ja vakaissa olosuhteissa.
Nuorisotoimintaan on saatava lisää rahaa, millä turvataan jo olemassa oleva toiminta ja voidaan kehittää uusia toiminnanmuotoja, joilla tuetaan nuorten hyvinvointia, kulttuuri-ja harrastustoimintaa.
Lisätiedot
Pia Parkkonen
pia.parkkonen@welho.com
puh. 040 848 6062
Facebook-postaus vaaleista
Lähetin eilen tämmöisen viestin fb-tukiryhmälle. Se on oikeastaan aika kiva. Kiitokset itselleni.
Ensinnäkin haluan kiittää kaikkia niitä 77 äänestäjää, joiden ääntä ei hylätty minua äänestäessä. Mitä tämä tarkoittaa?
551 ääntä olisi riittänyt valtuustopaikkaan omalta listaltani eli semmoiset palttiarallaa 474 ääntä jäätiin vajaaksi. 400+ ääntä olisi riittänyt ensimmäiseen varapaikkaan.
Muita huomioita vaaleista, jotka olette (tai sitten ette) varmaan huomanneet:
- Persut (Perussuomalaiset) tulivat pahasti kylkeen. Nousu valtuustopaikoissa oli Helsingissä 400% (1 -> 4) ja Espoossa 700%. (1 -> 7).
- Vasemmistoliitto kasvatti Helsingissä äänimääräänsä 2000 äänellä ja nousua oli 1,7 prosenttia edellisiin vaaleihin. Silti meni yksi paikka (8 -> 7).
- Helsingissä Vasemmistoliitto on edelleen neljänneksi suurin, mutta valtakunnallisesti pudottiin Vihreiden taakse viidenneksi suurimmaksi kuntapuolueeksi.
- Fb-ryhmäni puolesta löin vetoa Hottikset valtuustoon -ryhmän toisen ehdokkaan kanssa, että heidän ryhmässään saa olla korkeintaan 40 henkilöä enemmän kuin omassani. Hävisin.
- Jussi Halla-Aho (Pers.) valittiin valtuutetuksi Helsingissä. Vaalikoneissa häntä esitetään usein epäsopivimmaksi ehdokkaaksi minulle Jan Vapaavuoren (kok.) lisäksi.
- Vitutti kaksi päivää.
- Punavihreä, suvaitsevainen, kulttuuriystävällinen, vähäpäästöinen, vapaaliikkuvainen, piratistinen ja reilun kaupan kunta ei saanut yhtä ehdokastaan lävitse.
- Eurovaaleihin en ole lähdössä -> helpotus varmasti kaikille (minä mukaanlukien)
Lopuksi, jottain tarttis tehrä ja muutama muu ajatus (arvostan, jos arvostatte tätä 77-listaa - onneksi en saanut niitä 551 ääntä):
Tässä muutamia ehdotuksia:
1) Ryhdy kasvissyöjäksi
2) Valtaa taloja
3) Rakastu Vasemmistoliittoon
4) Kunnioita moninaisuutta (toiset on homoja ja minä olen kotoisin Ruotsista, toiset on tummia, toiset on vaaleita, toiset on miehiä, toiset on naisia, toiset tykkää räpistä ja toiset tykkää hevistä)
5) Suosi kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä aina kun se on mahdollista
6) Osta Reilun kaupan tuotteita
7) Siirry ekosähköön
8) Jos osaat hyväksikäyttää sosiaaliturvajärjestelmää, olet ansainnut sen (verkossa on niin paljon reikiä, että jokainen, joka onnistuu "hyväksikäyttämään" järjestelmää on ansainnut jokaisen sentin)
9) Diggaa katutaidetta
10) Vältä ostareita, suosi lähipalveluita
11) Käytä itsepintaisesti julkista terveydenhuoltoa vaikka sinulla olisi varaakin yksityiseen
12) Vaadi itseltäsi enemmän kuin ympäristöltäsi
13) Ole kärsivällinen
14) Vika ei ole päässäsi, vika on todellisuudessa
15) Hätä ei lue lakia
16) Rakasta veroja (paitsi, jos oikeastioikeastioikeasti et tule millään toimeen)
17) Lue Jagen Renessanssia: www.jagenrenessanssi.blogspot.com
18.1) OpenOffice on paljon parempi kuin Microsoft Office
18.2) Mozilla Firefox on parempi kuin Microsoft Explorer
19.1) Pokeri ei ole pelkästään uhkapeliä
19.2) Mutta se on myös sitä
20) Ole onnellinen, että otit punaisen pillerin (kts. Matrix)
21) Kannabis on luonnontuote
22) Lassi ja Leevi on sikahyvä sarjakuva - lukekaa
23) Taideaineet on hyvästä
24) Pakollinen Ruotsin osaaminen ei oikeasti ole välttämätöntä, mutta ei siitä haittaakaan ole
25) Saata äänestää tulevissa eurovaaleissa Anna Mikkolaa
26) Allekirjoita piraattipuolueen kannatuslomake (http://www.piraattipuolue.fi/)
27) Kaupungin omistamat tilat on sun tiloja
28) Bill Hicks on jumala
29) Jokaisen yhteiskunnan ylivertaisuus tulee arvioida sillä perusteella, miten he kohtelevat seuraavia ryhmiä
29.1) Heikoimpiaan
29.2) Rikollisiaan
29.3) Vammaisiaan
29.4) Lapsiaan
29.5) Vanhempiaan
29.6) Yhteiskunnan ulkopuolisia
30.) Yllämainittuja "ryhmiä" tulee kohdella tasavertaisesti
31.) Sananvapaus ei ole sitä, että voi huutaa pommi lentokoneessa. Sananvapaus on huomattavasti suurempi arvo. Sen puolesta tulee taistella jopa lentokoneessa
32.) Mielipiteenvapaus on vielä suurempi arvo. Jos ihmiset voitaisiin tuomita ajatustensa perusteella, minä olisin jo sähkötuolissa Yhdysvaltojen eteläosissa
33.) Demokratiaa ei viedä aseilla - minnekään - ikinä.
34.) John Lennon oli beatlesimpi kuin Paul McCartney
35.) Abortti on ok
36.) Raamattu ei sano oikeasti yhtään mitään keinohedelmöityksestä!
37.) Seksi on oikeasti hyvä juttu. Juhlikaa sitä.
38.) Pipoa saa käyttää myös sisällä
39.) Mustilla miehillä on isompi muna ja japanilaisilla isommat aivot. Entä sitten? Tässä maailmassa kuolee ihmisiä nälkään ja pommeihin, ja meidän pääministerinä on sekoboltsi, joka kuvittelee, että omenamehu on oikeasti parempaa kuin olut ja että päätettävistä asioista ei saa keskustella julkisesti etukäteen.
40.) MINÄ olisin voinut tehdä paremman kuntavaalikampanjan
41.) Äänestitte oikein. Se on tärkeämpää kuin äänestäminen.
42.) Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole niin tärkeää.
43.) Valtio olette TE.
44.) Tärkeintä ei ole se, kellä on mandaatti, vaan mitä sillä tehdään.
45.) Amelie on yksi parhaimmista elokuvista ikinä
46.) Murphy oli optimisti (kts. kaikki Murphyn lait)
47.1) Vihreissä ON hyviäkin tyyppejä
47.2) Jopa demareissa
47.3) Kokoomuksessakin on sellaisia tyyppejä kuin Sirpa Pietikäinen ja Kristiina Kokko
47.4) RKP:stä meni lävitse Jan D. Oker-Blomin (laitaoikeisto) lisäksi myös Nils Torvalds (laitavasemmisto)
48.) Kyse ei ole siitä, minkälaiset kortit saa,vaan miten ne pelaa
49.) Muillakin ihmisillä on ongelmia
50.) Laita sormi vesilasiin ja nosta se pois. Jos lasiin jää tila, joka ei täyty vedellä, olet korvaamaton.
51.) Vasemmistonuorissa on oikeasti tosi siistiä
52.) "Mikä fiilis? Pedo(n)fiilis" on oikeasti hauska läppä
53.) Sinä olet tärkeä - Mike Pohjola aiheesta mikä olisi pitänyt olla Vasemmistoliiton kampanjan mielikuva
54.) Niin sinäkin
55.) Kansa ei tarvitse poliitikkoja, joilla on korvat, vaan joissa on munaa
56.) Mitä pitempi esileikki, sen parempi orgasmi
57.) Orgasmeja pitää olla vähintään yhtä paljon kuin osallistujiakin
58.) Jos luit tänne asti, pidät lukemastasi
59.) Sotaan osallistuminen ei ole tasa-arvokysymys
60.) Se voittaa vaalit, joka laskee äänet.
61.) Jos valtiolla oikeasti olisi LIIKAA Rahaa, niin silloin se oikeasti laskisi veroja käytännöllisistä syistä
62.) Parempi maksaa velat, jotta tulevien sukupolvien ei tarvitse maksaa ja veroja on laskettava, vaikka lainaa pitäisi ottaa - Mukaillen Jyrki Kataista
63.) Kirjastot on oikeasti hyvä juttu.
64.) Maksuton koulutus on myös hyvä juttu.
65) Maksuton terveydenhuolto on hyvä juttu
66.) Jos em. on hyviä juttuja ei maksuton joukkoliikennekään voi huono juttu olla
67.) Maailmassa käytetään yli 1000 miljardia vuodessa aseisiin. Leijonanosan käyttää Nato-maat ja tästä leijonanosasta leijonanosan käyttää Yhdysvallat. Jos edes puolet siitä käytettäisiin muihin tarkoituksiin, niin ihmiskunnalla olisi varaa antaa jokaiselle maailman ihmisille katto pään päälle, ruokkia nälkäiset, opettaa kaikki lukemaan, järjestää vaalit joka kuukausi vaikka karkkipäivästä ja silti meille jäisi varaa järjestää Euroviisut vaikka joka päivä.
68.) Se, että sinä menestyt paremmin kuin muut, johtuu siitä, että seisot jättiläisen olkapäillä
69.) Ei numerossa mitään vikaa :)
70.) Subcomandante Marcos on modernin, vasemmistolaisen poliitikon prototyyppi
71.) Valtaa ei anneta, se otetaan
72.) Parempi anarkisti valtuustossa kuin kalterien takana
73.) Graffitit on jees
74.) Stop töhryille on perseestä
75.) Eläinten rääkkäminen on myös perseestä
76.) Ydinvoima on turhaa eikä siitä ole edes iloa
77.) Toista tarvittaessa
sunnuntai, marraskuuta 02, 2008
Yrjö Hakanen ruoskii vasemmistopuolueita
Helsingissä toisen kauden valtuustopaikkansa varmistanut Yrjö Hakanen kritisoi asiallisesti SDP:tä ja Vasemmistoliittoa tuoreessa blogimerkinnässään. Siitä huolimatta, että SDP:n ja Vasemmistoliiton valtuutetut sekä ehdokkaat ovat valittaneet sosiaalipalveluiden alibudjetoinnista jo vuosia, niin me mokomat punaiset menimme hyväksymään kaupungille budjetin, joka jatkaa samaa linjaa.
SDP ja Vasemmistoliitto voi perustella tätä sopuratkaisua sillä, että hyväksyessään joitain heikkoina pitämiään kohtiaan, niin vastineeksi saatiin jotain, mitä muutoin ei oltaisi saatu. Mutta onko se järkevää politiikkaa? Rakennetaanko sillä uskottavuutta ihmisille, jotka kokevat itsensä pääsääntöisesti vasemmistolaisiksi ja äänestävät sen mukaan puoluetta eivätkä henkilöä? Väittäisin, että ei ole. Perusteluja voin esittää muutamia.
Ensinnäkin oman puolueeni Vasemmistoliiton näkökulmasta olemme usein räksyttämässä Kokoomukselle ja Vihreille, mutta myös SDP:lle siitä, että he tekevät oikeistolaista politiikkaa. On tekopyhää olla yhteen aikaan esittämässä kovaakin kritiikkiä, jos jälkeenpäin (ja tässä tapauksessa ironisesti heti vaalien jälkeen) kuitenkin hyväksymme ilmiön, jota politiikan hc-aktiivit kutsuvat budjettikuriksi. Hakasen kritiikki osuu tässä oikeaan kohteeseen. Vasemmistoliitto ei kuitenkaan yksin voi vaikuttaa budjettiin ja Helsingissä pohja tehdään kuitenkin kolmen suuren (Helsingissä Kokoomus, Vihreät ja SDP) kesken. Tämän jälkeen muut puolueet kutsutaan sitten viilaamaan pilkkuja. Vasemmistoliitto voisi ihan hyvin olla hyväksymättä budjettia ja se menisi kuitenkin lävitse kolmen suuren äänimäärällä. Uskottavuuden lisäämiseksi olisi jopa kannattavaa, että Vasemmistoliitto ei osallistuisi tälläiseen showhun vaikka meidän äänemme jäisi hiljaiseksi protestiksi ja mahdollisesti budjetti olisi vieläkin laaduttomampi. Etua tästä olisi kuitenkin sen verran, että Vasemmistoliitto voisi esittää ulospäin ainakin hieman kirkasotsaisempaa idealistia.
Hakasen kritiikki kohdistuu erityisesti hoitoalan palkkauksen laiminlyöntiin. Vasemmistoliitto ja SDP esittivät molemmat edellisen (eli toistaiseksi nykyisen) valtuustokauden aikana 20 miljoonan lisäystä hoitoalan henkilöstön hyväksi. Aluksi niin, että SDP äänesti Vasemmistoliiton esityksen nurin ja sitten Vasemmistoliitto äänesti SDP:n vastaavan esityksen puolesta. Lopputuloksena molemmat hyväksyivät siis vieläkin laimeamman version hyväksyessään varsinaisen budjetin.
Tämä on olennainen huomio tulevaa valtuustokautta ajatellen. Vasemmistoliiton nykyiset ja tulevat valtuutetut ovat kritisoineet Vihreitä ja SDP:tä siitä, että he molemmat pelaavat Kokoomuksen pussiin. Kokoomus lyö Vihreitä SDP:llä ympäristökysymyksissä ja SDP:tä Vihreillä työelämään, kilpailutukseen ja sosiaaliturvaan liittyvissä poliittisissa taisteluissa. Tämä on siinä mielessä naurettavaa, että valtuustossa olisi edelleenkin mahdollista muodostaa punavihreä enemmistö (VIHR+SDP+VAS+SKP) siitä huolimatta, että Kokoomus on suurin puolue Helsingissä. Mutta ketä tässä syyttää siitä, että valtapoliittisista syistä punavihreä yhteistyö ei ota onnistuakseen? Vastaisin, että kaikkia. Jos SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto voisi oikeasti tehdä yhteistyötä yhdistämällä ideologisesti vihreän ja punaisen poliittiset värit, niin mikseivät he tee sitä. Keskustatunneli onnistuttiin torppaamaan, mutta olisiko mahdollista kuvitella, että tuleva valtuusto oikeasti alentaisi joukkoliikenteen lippujen hintoja, valmistelisi kattavan ruuhkamaksujärjestelmän yksityisautoilun vähentämiseksi, lisäisi sosiaali- ja terveyspalvelujen resursseja, lopettaisi turhan kilpailuttamisen, yksityistämisen ja ulkoistamisen?
Väittäisin, että ei. Vihreät jatkaa Kokoomuksen kanssa yksityistämisen ja kilpailuttamisen linjalla ja SDP palaa mahdollisesti vähemmän vihreälle tielle kaavoittamalla lisää tiloja autoille. Vasemmistoliitto jatkaa räksyttämistä, mutta loppupeleissä hyväksyy kaiken tämän pienten poliittisten voittojen takia.
Bertolt Brechtiä lainatakseni: "tällainen on maailma, vaikka tällainen sen ei pitäisi olla."
Helsingin valtuustotyöskentelyyn liittyviä ajankohtaisia bloggauksia:
Tiia Aarnipuu: Tilitystä vaalien alla (Vasemmistoliiton vaaleista vetäytynyt ehdokas)
SDP ja Vasemmistoliitto voi perustella tätä sopuratkaisua sillä, että hyväksyessään joitain heikkoina pitämiään kohtiaan, niin vastineeksi saatiin jotain, mitä muutoin ei oltaisi saatu. Mutta onko se järkevää politiikkaa? Rakennetaanko sillä uskottavuutta ihmisille, jotka kokevat itsensä pääsääntöisesti vasemmistolaisiksi ja äänestävät sen mukaan puoluetta eivätkä henkilöä? Väittäisin, että ei ole. Perusteluja voin esittää muutamia.
Ensinnäkin oman puolueeni Vasemmistoliiton näkökulmasta olemme usein räksyttämässä Kokoomukselle ja Vihreille, mutta myös SDP:lle siitä, että he tekevät oikeistolaista politiikkaa. On tekopyhää olla yhteen aikaan esittämässä kovaakin kritiikkiä, jos jälkeenpäin (ja tässä tapauksessa ironisesti heti vaalien jälkeen) kuitenkin hyväksymme ilmiön, jota politiikan hc-aktiivit kutsuvat budjettikuriksi. Hakasen kritiikki osuu tässä oikeaan kohteeseen. Vasemmistoliitto ei kuitenkaan yksin voi vaikuttaa budjettiin ja Helsingissä pohja tehdään kuitenkin kolmen suuren (Helsingissä Kokoomus, Vihreät ja SDP) kesken. Tämän jälkeen muut puolueet kutsutaan sitten viilaamaan pilkkuja. Vasemmistoliitto voisi ihan hyvin olla hyväksymättä budjettia ja se menisi kuitenkin lävitse kolmen suuren äänimäärällä. Uskottavuuden lisäämiseksi olisi jopa kannattavaa, että Vasemmistoliitto ei osallistuisi tälläiseen showhun vaikka meidän äänemme jäisi hiljaiseksi protestiksi ja mahdollisesti budjetti olisi vieläkin laaduttomampi. Etua tästä olisi kuitenkin sen verran, että Vasemmistoliitto voisi esittää ulospäin ainakin hieman kirkasotsaisempaa idealistia.
Hakasen kritiikki kohdistuu erityisesti hoitoalan palkkauksen laiminlyöntiin. Vasemmistoliitto ja SDP esittivät molemmat edellisen (eli toistaiseksi nykyisen) valtuustokauden aikana 20 miljoonan lisäystä hoitoalan henkilöstön hyväksi. Aluksi niin, että SDP äänesti Vasemmistoliiton esityksen nurin ja sitten Vasemmistoliitto äänesti SDP:n vastaavan esityksen puolesta. Lopputuloksena molemmat hyväksyivät siis vieläkin laimeamman version hyväksyessään varsinaisen budjetin.
Tämä on olennainen huomio tulevaa valtuustokautta ajatellen. Vasemmistoliiton nykyiset ja tulevat valtuutetut ovat kritisoineet Vihreitä ja SDP:tä siitä, että he molemmat pelaavat Kokoomuksen pussiin. Kokoomus lyö Vihreitä SDP:llä ympäristökysymyksissä ja SDP:tä Vihreillä työelämään, kilpailutukseen ja sosiaaliturvaan liittyvissä poliittisissa taisteluissa. Tämä on siinä mielessä naurettavaa, että valtuustossa olisi edelleenkin mahdollista muodostaa punavihreä enemmistö (VIHR+SDP+VAS+SKP) siitä huolimatta, että Kokoomus on suurin puolue Helsingissä. Mutta ketä tässä syyttää siitä, että valtapoliittisista syistä punavihreä yhteistyö ei ota onnistuakseen? Vastaisin, että kaikkia. Jos SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto voisi oikeasti tehdä yhteistyötä yhdistämällä ideologisesti vihreän ja punaisen poliittiset värit, niin mikseivät he tee sitä. Keskustatunneli onnistuttiin torppaamaan, mutta olisiko mahdollista kuvitella, että tuleva valtuusto oikeasti alentaisi joukkoliikenteen lippujen hintoja, valmistelisi kattavan ruuhkamaksujärjestelmän yksityisautoilun vähentämiseksi, lisäisi sosiaali- ja terveyspalvelujen resursseja, lopettaisi turhan kilpailuttamisen, yksityistämisen ja ulkoistamisen?
Väittäisin, että ei. Vihreät jatkaa Kokoomuksen kanssa yksityistämisen ja kilpailuttamisen linjalla ja SDP palaa mahdollisesti vähemmän vihreälle tielle kaavoittamalla lisää tiloja autoille. Vasemmistoliitto jatkaa räksyttämistä, mutta loppupeleissä hyväksyy kaiken tämän pienten poliittisten voittojen takia.
Bertolt Brechtiä lainatakseni: "tällainen on maailma, vaikka tällainen sen ei pitäisi olla."
Helsingin valtuustotyöskentelyyn liittyviä ajankohtaisia bloggauksia:
Tiia Aarnipuu: Tilitystä vaalien alla (Vasemmistoliiton vaaleista vetäytynyt ehdokas)
lauantaina, marraskuuta 01, 2008
Kulttuurirahaston haut ovat päättyneet
Tämä viikko on ollut varmasti taiteilijoille yksi hajottavimmista viikoista vuoden aikana. Suomen kulttuurirahaston hakemukset on nimittäin pitänyt postittaa perjantaina. Epäilen, että joka toinen tai kolmas ammattimainen taiteilija on pyöritellyt isoa liutaa papereita hermostuksissaan pöydillään ja lattioillaan.
Oma osuuteni tästä rumbasta ei ollut henkilökohtaisia apurahoja hakiessa vaan erään kulttuuriyhdistyksen paino- ja galleriatoimintaa varten. Sinänsä yksinkertaiset kolmesivuiset hakemukset täyttyy helposti, kun tiedetään mitä varten hankitaan avustuksia ja paljonko arvioidaan kustannuksiksi. Homma muuttuu hankalaksi vasta kun aletaan vaatimaan edellisen kolmen vuoden aikana tulleita avustuksia. Taiteilijayhdistys Kiila on, kovasta rahankulutuksestaan johtuen, tällä saralla varmaan yksi aktiivisimmista järjestöistä. Sanon tämän ihan mututuntumalla siltä varalta, että Kirjailijaliitto kävisi niskaan ja väittäisi, että he hakevat vielä enemmän avustuksia.
Toista vuotta Kiilan sihteerinä ei ole kuitenkaan helppoa. Vaikkakin järjestön toiminta on ollut siedettävän hyvin dokumentointua, niin arkistoinnissa olisi hieman toivomisen varaan. Jatkossa pitää tietenkin katsoa itseä peiliin, mutta oli aikamoinen työ etsiä papereitten joukosta kaikki avustukset joita on haettu ja joita on myönnetty. Varmaankin joku avustus on jäänyt mainitsematta, mutta jotain ehkä kertoo kuitenkin työtaakasta se, että Kiila on edellisen kolmen vuoden aikana saanut avustuksia kymmenientuhansien eurojen edestä kymmeniltä eri järjestöiltä. Tila loppui kesken Kulttuurirahaston hakemusta täyttäessä. Tulipahan kuitenkin mainittua ainakin ne isoimmat.
Olisi kuitenkin surullista, jos Kulttuurirahaston hakemukset hylättäisiin sen takia, että ei ole mainittu vuodelta 2005 saatua 500 euron avustusta esittävään säveltaiteeseen.
Lopuksi haluaisin kiittää kaikkia taiteilijoita ja tuottajia, jotka ovat saaneet hakemukset täytettyä ja lähetettyä. Erityisesti haluaisin kiittää heitä, jotka ovat omin käsin ja hartiavoimin tehneet työtä hakemustensa eteen. Haluaisin kiittää myös postilaitosta ja sen satoja työntekijöitä, jotka ovat toimittamassa näitä hakemuksia Maneesikadulle.
Oma osuuteni tästä rumbasta ei ollut henkilökohtaisia apurahoja hakiessa vaan erään kulttuuriyhdistyksen paino- ja galleriatoimintaa varten. Sinänsä yksinkertaiset kolmesivuiset hakemukset täyttyy helposti, kun tiedetään mitä varten hankitaan avustuksia ja paljonko arvioidaan kustannuksiksi. Homma muuttuu hankalaksi vasta kun aletaan vaatimaan edellisen kolmen vuoden aikana tulleita avustuksia. Taiteilijayhdistys Kiila on, kovasta rahankulutuksestaan johtuen, tällä saralla varmaan yksi aktiivisimmista järjestöistä. Sanon tämän ihan mututuntumalla siltä varalta, että Kirjailijaliitto kävisi niskaan ja väittäisi, että he hakevat vielä enemmän avustuksia.
Toista vuotta Kiilan sihteerinä ei ole kuitenkaan helppoa. Vaikkakin järjestön toiminta on ollut siedettävän hyvin dokumentointua, niin arkistoinnissa olisi hieman toivomisen varaan. Jatkossa pitää tietenkin katsoa itseä peiliin, mutta oli aikamoinen työ etsiä papereitten joukosta kaikki avustukset joita on haettu ja joita on myönnetty. Varmaankin joku avustus on jäänyt mainitsematta, mutta jotain ehkä kertoo kuitenkin työtaakasta se, että Kiila on edellisen kolmen vuoden aikana saanut avustuksia kymmenientuhansien eurojen edestä kymmeniltä eri järjestöiltä. Tila loppui kesken Kulttuurirahaston hakemusta täyttäessä. Tulipahan kuitenkin mainittua ainakin ne isoimmat.
Olisi kuitenkin surullista, jos Kulttuurirahaston hakemukset hylättäisiin sen takia, että ei ole mainittu vuodelta 2005 saatua 500 euron avustusta esittävään säveltaiteeseen.
Lopuksi haluaisin kiittää kaikkia taiteilijoita ja tuottajia, jotka ovat saaneet hakemukset täytettyä ja lähetettyä. Erityisesti haluaisin kiittää heitä, jotka ovat omin käsin ja hartiavoimin tehneet työtä hakemustensa eteen. Haluaisin kiittää myös postilaitosta ja sen satoja työntekijöitä, jotka ovat toimittamassa näitä hakemuksia Maneesikadulle.
tiistaina, lokakuuta 28, 2008
Kiila järjestää Viro-teemaisen klubin
Kiilalla on taas tulossa happeninkia toisen perään. Ensimmäisenä on Kiilaklubi, sitten on Vuoden Kiila -tunnustuksen jakaminen samalla viikolla sekä jouluksi vielä Itsenäisyyspäivän matinea.
Kiila ry järjestää Viro-teemaisen klubi-illan Club Libertéssä 4.11.2008 yhdessä ViroRock ry:n kanssa. Klubilla veivaa legendaarisen punkfolkrock-pumpun,Vennaskondan, tuhkasta noussut The Flowers Of Romance. Lisäksi Tõnu Trubetsky ja Lauri Leis esittelevät toimittamansa Viron punkliikkeestä kertovan historiikin
Mitä: Kiilaklubi
Paikka: Club Liberté
Kolmas Linja 34, Helsinki
Aika: Tiistai 4.11.2008 kello 21:00 alkaen
Esiintymässä: The Flowers of Romance (est). Lisäksi Tõnu Trubetsky ja Lauri Leis esittelevät toimittamansa Viron punkliikkeestä kertovan historiikin
Sisäänpääsy: 5 €, Libertén narikka 2,50 €
Lisätietoja:
Kalle Niinikangas
Puhelin: 040-5922446
sunnuntai, lokakuuta 26, 2008
Vaalirahoitus
Lueskeltuani vaalikoneita lävitse ja huomasin, että olin vastannut, että vaalirahoituksen tulisi olla julkista ennen vaalien päättymistä niiltä osin kuin varmuudella voidaan sanoa.
Tässä se on:
Tulot: 10 euroa Etelä-Suomen Vasemmistonuorilta
x summa Vasemmistonuorilta (todennäköisesti noin 80-90 euroa)
Loput rahat tulee omasta bussista. Yksityisiltä henkilöiltä ei tullut suoraa rahallista tukea. Ainoastaan talkoohenkeä ja materiaa.
Kulut:
Serverin vuokraus: about 5-10 euroa per kuukausi
Ehdokkaiden vaalibileet: 120 euroa omaosuus (+ random oluttarjoilua)
Punavihreät tasottavat: 32,05 euroa (+ random oluttarjoilua)
Tässä se on:
Tulot: 10 euroa Etelä-Suomen Vasemmistonuorilta
x summa Vasemmistonuorilta (todennäköisesti noin 80-90 euroa)
Loput rahat tulee omasta bussista. Yksityisiltä henkilöiltä ei tullut suoraa rahallista tukea. Ainoastaan talkoohenkeä ja materiaa.
Kulut:
Serverin vuokraus: about 5-10 euroa per kuukausi
Ehdokkaiden vaalibileet: 120 euroa omaosuus (+ random oluttarjoilua)
Punavihreät tasottavat: 32,05 euroa (+ random oluttarjoilua)
perjantaina, lokakuuta 24, 2008
Punavihreät tasottavat
Jaakko Vasankari (453, vas.) ja Tommi Ståhlberg (229, vihr.), kutsuvat sinut juomaan päiväkaljoja, katselemaan stand-up komiikkaa, kuuntelemaan hyvää musiikkia ja jutustelemaan Ravintola Ompuun Lauantaina 25.10. klo 17.
Vapaa pääsy! Tuo kaverisikin.
Vapaa pääsy! Tuo kaverisikin.
tiistaina, lokakuuta 21, 2008
Suora demokratia ei ole pelkkä utopia
Tässä on mielenkiintoinen tapahtuma huomiseksi. Suomalaista älymystöä löytyy huomenna Eduskunnan kansalaisinfosta paneutumassa suoran demokratian toteuttamiskeinoihin. Oma ajatukseni oli lähteä huomenna studiamessuille esittelemään Vasemmistonuorten toimintaa ja jakamaan flapaa, mutta tänne on oikeasti pakko mennä. Jos on mukaan lähtijöitä, niin pistäkää viestiä, niin ei ujostuta paikan päällä.
KESKIVIIKKONA 22.10. EDUSKUNNAN KANSALAISINFOSSA
klo 13.30-14.15 Opas suoraan demokratiaan -julkistaminen
klo 14.30-16 Suoran demokratian keskustelu
Opas suoraan demokratiaan -pamfletin toimittajan Rolf Büchin haastettavana muiden muassa kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto, tutkija Arja Alho, filosofi Teppo Eskelinen, toiminnanjohtaja Ruurik Holm, kustannuspäällikkö Tuomas Rantanen ja filosofi Thomas Wallgren.
OPAS SUORAAN DEMOKRATIAAN
Bruno Kaufmann, Rolf Bűchi & Nadja Braun
Sveitsi on Suomen kokoinen maa, jotakuinkin samassa maailmankolkassa. Siellä suuri osa ihmisistä käy kerran kuukaudessa äänestämässä, joka vuosi. Sveitsissä ovat käytössä sitovat kansanäänestykset ja kansalaisryhmät voivat tehdä aloitteita laeiksi. Siellä myös edustuksellinen demokratia voi hyvin.
Suorasta demokratiasta on kyse, kun säädettävä laki alistetaan kansalaisten hyväksyttäväksi tai hylättäväksi. Sekin on suoraa demokratiaa, kun kansalaisryhmä laatii lakialoitteen, jonka kohtalosta päätetään kansanäänestyksessä. Silloin kansan mielipide ei ainoastaan opasta vallankäyttäjiä vaan tarpeen tullen ohittaa heidät.
Mutta mitä sveitsiläiset ajattelevat toistuvista kansanäänestyksistä? Muuttaako äänestysvastuu kansalaisten suhtautumista politiikkaan? Millaisia suoran demokratian välineitä on olemassa, ja miten niiden käytöllä on muutettu maailmaa?
Opas suoraan demokratiaan tarttuu aiheeseensa käytännönläheisesti. Sveitsin järjestelmän tarkastelu riisuu mystiikkaa aiheen ympäriltä: kansanäänestykset eivät ole tulleet erityisen kalliiksi, johtaneet järjettömiin päätöksiin tai jarruttaneet yhteiskunnan kehitystä. Suomea käsittelevissä teksteissä taas tutustutaan suomalaisiin suoran demokratian muotoihin ja mietitään paikkoja, joissa kansalaisten äänen tulisi kuulua nykyistä voimakkaammin.
Into & Like Kustannus, 207 s.
PUOLUEIDEN KRIISI - MITÄ ON TEHTÄVÄ?
Hanna Kuusela & Mika Rönkkö (toim.)
Puoluiden kriisi -pamfletti analysoi puolueiden pysähtyneisyyttä ja tarjoaa tuoreita ratkaisuja demokratian pelastamiseksi. Kirja esittää kuinka politiikka palautetaan puolueiden asialistalle. Kirjoittajina Outi Alanko-Kahiluoto, Arja Alho, Lauri Holappa, Ruurik Holm, Karina Jutila, Anna Kontula, Heikki Patomäki, Tuomas Rantanen, Eetu Viren ja Thomas Wallgren. Uusi painos, uudet jälkipuheet.
Into & Like Kustannus, 140 s., 2. painos.
Lisätietoja:
Into Kustannus/Jaana Airaksinen
Jaana.airaksinen@mondediplo.fi
045 6334495
Arvostelukappaleet:
Like Kustannus/Nora Varjama
Nora.varjama@like.fi
050 5476868
www.intokustannus.fi
www.like.fi
sunnuntai, lokakuuta 19, 2008
Smurffit liikkeellä
Eilen järjestettiin Helsingissä jo toinen tempaus maksuttoman joukkoliikenteen puolesta. Valtamedian mukaan noin 50 henkeä matkusti metrolla itään ja takaisin pummilla sekä keskustelivat matkustajien kanssa maksuttoman joukkoliikenteen eduista ja käytännön järjestelyistä. Yksi keino olisi nostaa kunnallisveroprosentti 1,25 prosenttia ylöspäin, mikä kattaisi tällä hetkellä lipputuloista tulevat 140 miljoonaa euroa. Veroprosentin maltillisemman noston tueksi voidaan ottaa käyttöön myös ruuhkamaksut tai kohdistaa kaupungin budjettia uudestaan. Helsingin liikelaitokset tuottavat kuitenkin kaupungin budjettiin ylijäämää semmoiset 360 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä puolet kattaisi maksuttoman joukkoliikenteen.
Maksuton joukkoliikenne on kannatettava paristakin syystä. Liikkuminen on välttämättömyys siinä mielessä, että mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan on riippuvaisia liikkumisesta. Suurin osa töistä, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan järjestäminen, sivistyspalvelut, sosiaalisten verkostojen huolto (kavereiden tapaaminen) ja helsinkiläinen yöelämä tarvitsevat kaikki liikettä, joka on ekologisinta hoitaa joukkoliikenteen keinoin.
Maksuton joukkoliikenne on kannatettava paristakin syystä. Liikkuminen on välttämättömyys siinä mielessä, että mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan on riippuvaisia liikkumisesta. Suurin osa töistä, terveydenhuollon ja sosiaaliturvan järjestäminen, sivistyspalvelut, sosiaalisten verkostojen huolto (kavereiden tapaaminen) ja helsinkiläinen yöelämä tarvitsevat kaikki liikettä, joka on ekologisinta hoitaa joukkoliikenteen keinoin.
lauantaina, lokakuuta 18, 2008
Vaihtoehtoinen vaalimainos
Ystäväni teki minulle hauskan julisteen vaaleja varten. Kiitokset Hans Hämäläiselle tästä. Pelasti minun yöni.
Jos haluatte, niin voitte omalla vastuullanne ottaa tästä printtejä ja viedä teidän omalle paikalliselle pokerihuoneellenne.
Jos haluatte, niin voitte omalla vastuullanne ottaa tästä printtejä ja viedä teidän omalle paikalliselle pokerihuoneellenne.
perjantaina, lokakuuta 17, 2008
Vaalikassa
Eilen oli pari vaalitilaisuutta. Kallion Korottajat stäkkäsivät vaalikassaa Mascotissa ja Ehdokkaiden vaalibileet Wäiskillä. Myöhästyin jälkimmäisestä edellisen takia. Ikävää kun pitää hötkyillä, mutta Wäiskissä meni kovaa.
Vaalirahoitukseen liittyen:
200 kerätty. Otetaan lahjoituksia myös ilman kortteja vastaan. Ohjeet löytyy oikeasta kulmasta.
Vaalirahoitukseen liittyen:
200 kerätty. Otetaan lahjoituksia myös ilman kortteja vastaan. Ohjeet löytyy oikeasta kulmasta.
torstaina, lokakuuta 16, 2008
Sopii vaaleista vaaleihin
Vaalien aikaan on tehtävä kaikkensa, jotta saisi huomiota. Aivan kaikkensa. Paitsi ei kaikkien. Osa vain saa huomiota tehden mitä sattuu - olemalla vain oma itsensä. Gandhilla oli myös tapana olla oma itsensä. Hän ei halunnut sekaantua politiikkaan, mutta jostain kumman syystä hänen ansiokseen lasketaan Intian itsenäistyminen. Monet pitävät häntä esimerkkinä ihmisten tasa-arvoisuudelle. Kun ihmiset lyövät kättä päälle uskonnollisista tai kielellisistä erimielisyyksistä riippumatta, olemme oikeastaan aika lähellä omaa itseyttämme.
Ihmiskunnalla on eräs mielenkiintoinen piirre, mikä erottaa meidät muista eläimistä. Enkä tarkoita tällä uskonnollisia taipumuksiamme vaan hampaitamme. Useimmiten saalistavat eläimet näyttävät hampaitaan osoittaessaan agressiivisuutta. Ihmiskunnalla on taipumus taas näyttää hampaansa ollessaan hyvällä tuulella tai tahtoessaan levittää hyväntuulisuutta. Symmetrisestä hymystä sanotaan, että se on kaikkein vilpittömin. Minulla on harvoin symmetrinen hymy. Syytän siitä lapsuuden Sylvester Stallone ja Dennis Quaid -fanitusta. Vika ei voi olla minussa vaan ympäristössä.
Perinteinen vasemmiston ideologia rakentuu vastakkainasettelulle. On olemassa ne ja me, porvarit ja työläiset. Joku voisi löytää tästä rasismin siemenen. Nykyinen vasemmisto, ainakin miten se näyttäytyy minulle helposti, rakentuu edelleen vastakkainasettelulle. On olemassa ne ja me, jakopolitiikan kohderyhmä ja veronmaksajat. Vasemmisto, köyhien ystävä, esittää jatkuvasti uusia rahareikiä, joita oikeisto kritisoi. Vasemmistolla on kuulemma sellainen kummallinen taloudellinen käsitys, että rahaa vain sataisi taivaalta. Tämä on vain kärjistys, jonka kuulin eräältä Kokkolta (Kok.). Tähän eräs Vasankari (Vas.) vastasi, että vasemmistolla on hyvät taloudelliset tiedot. Yhteiskunnan finanssipuolen resurssit nostetaan minun ja sinun taskusta. Kansantaloustiede tuntee heidät veronmaksajina.
Mihin tämä kaikki liittyy? Hampaisiin tietenkin. Vasemmistolla tulisi olla röyhkeä asenne. Vasemmiston ei tule vaatia lisää rahaa terveydenhuoltoon tai sivistykseen. Vasemmiston tulee vaatia maksutonta selkähierontaa ja hyviä kirjoja. Vasemmiston tulisi kehua kaikkkia avauksia mielipuolisuudestaan huolimatta. Vasemmiston olisi aika kasvattaa samanlaiset hampaat kuin Alexander "Alex" Stubbilla.
Tänä iltana Wäiskillä taas nähdään kuinka isot nuo hampaat todellisuudessa ovat. Esiintymässä kaikkia siistejä tyyppejä ehdokkaista bändeihin.
Ihmiskunnalla on eräs mielenkiintoinen piirre, mikä erottaa meidät muista eläimistä. Enkä tarkoita tällä uskonnollisia taipumuksiamme vaan hampaitamme. Useimmiten saalistavat eläimet näyttävät hampaitaan osoittaessaan agressiivisuutta. Ihmiskunnalla on taipumus taas näyttää hampaansa ollessaan hyvällä tuulella tai tahtoessaan levittää hyväntuulisuutta. Symmetrisestä hymystä sanotaan, että se on kaikkein vilpittömin. Minulla on harvoin symmetrinen hymy. Syytän siitä lapsuuden Sylvester Stallone ja Dennis Quaid -fanitusta. Vika ei voi olla minussa vaan ympäristössä.
Perinteinen vasemmiston ideologia rakentuu vastakkainasettelulle. On olemassa ne ja me, porvarit ja työläiset. Joku voisi löytää tästä rasismin siemenen. Nykyinen vasemmisto, ainakin miten se näyttäytyy minulle helposti, rakentuu edelleen vastakkainasettelulle. On olemassa ne ja me, jakopolitiikan kohderyhmä ja veronmaksajat. Vasemmisto, köyhien ystävä, esittää jatkuvasti uusia rahareikiä, joita oikeisto kritisoi. Vasemmistolla on kuulemma sellainen kummallinen taloudellinen käsitys, että rahaa vain sataisi taivaalta. Tämä on vain kärjistys, jonka kuulin eräältä Kokkolta (Kok.). Tähän eräs Vasankari (Vas.) vastasi, että vasemmistolla on hyvät taloudelliset tiedot. Yhteiskunnan finanssipuolen resurssit nostetaan minun ja sinun taskusta. Kansantaloustiede tuntee heidät veronmaksajina.
Mihin tämä kaikki liittyy? Hampaisiin tietenkin. Vasemmistolla tulisi olla röyhkeä asenne. Vasemmiston ei tule vaatia lisää rahaa terveydenhuoltoon tai sivistykseen. Vasemmiston tulee vaatia maksutonta selkähierontaa ja hyviä kirjoja. Vasemmiston tulisi kehua kaikkkia avauksia mielipuolisuudestaan huolimatta. Vasemmiston olisi aika kasvattaa samanlaiset hampaat kuin Alexander "Alex" Stubbilla.
Tänä iltana Wäiskillä taas nähdään kuinka isot nuo hampaat todellisuudessa ovat. Esiintymässä kaikkia siistejä tyyppejä ehdokkaista bändeihin.
tiistaina, lokakuuta 14, 2008
Äärikuorolta tullut vaalien kunniaksi uusia sinkkuja
Äärikuoron uusia kappaleita on nyt ladattavissa Myspacesta. Pyhän prekaariuksen rukous on kuoron johtajan Jouni Bäckströmin säveltämä kappale ja italialaisen aktivistin kirjoittama. Toinen kappale on Luokkaretki Kiasmaan. Smash asemin tiimoilta sävelletty ja sanoitettu rento poliisivaltiokriittinen laulu.
Suomen demokraattinen ohjelmaryhmä Ääri, tuttavallisemmin Ääri, on Vasemmistonuorten vanhoja ja uusia yhteiskunnallisia lauluja esittävä kuoro.
Suomen demokraattinen ohjelmaryhmä Ääri, tuttavallisemmin Ääri, on Vasemmistonuorten vanhoja ja uusia yhteiskunnallisia lauluja esittävä kuoro.
Historian erikoisin vaalikone
Helsingin sanomien vaalikoneesta sain itseni ykköseksi. Yllättävää tosin oli, se että top10:ssa ei ole yhtään SKP:n, Vihreän tai Demareiden jäsentä. Normaalisti vaalikoneet ovat tarjonneet minulle eri puolueista ehdokkaita. Kolme epäsopivinta löytyi Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten riveistä.
Sija Ehdokasnumero ja nimi Puolue Pisteet
Sija Ehdokasnumero ja nimi Puolue Pisteet
1 453 Vasankari Jaakko Vasemmistoliitto 526
2 345 Arhinmäki Paavo Vasemmistoliitto 522
3 395 Koskimies Jan Vasemmistoliitto 511
4 352 Crisologo Correa Roxana Vasemmistoliitto 509
5 382 Kajos Miina Vasemmistoliitto 464
6 428 Ravela Reko Vasemmistoliitto 456
7 372 Immonen Hanna Vasemmistoliitto 453
8 454 Vikstedt Tea Vasemmistoliitto 437
9 400 Liimatainen Kirsi Marie Vasemmistoliitto 435
10 423 Pihlaja Kirsi Vasemmistoliitto 432
3 epäsopivinta ehdokasta
824 628 Ljungqvist Kristina Perussuomalaiset -398
825 878 Airaksinen Pekka Keskusta -409
826 527 Mikkola Minnami Kokoomus -433
maanantaina, lokakuuta 13, 2008
Pari aforismia
Kaikki katoaa
jos on kadotakseen
Hommat alkaa kerääntyä hieman niskaan. Luottamustoimet (ja osa sosiaalisesta verkostosta) tulee huolehdittua, mutta vaalit on jotain, mikä saa ihmisen tuntemaan itsensä niin pieneksi. Tiedän, että pitäisi tehdä monia asioita nytkin. Pitäisi vastailla erilaisiin kyselyihin ja vaalikoneisiin (olenkohan täyttänyt jo kaikki?), taittaa flaikkua, levittää niitä, painaa tarroja, levittää niitä, käydä tapahtumissa, tulla tapahtumista takaisin jatkamaan edellä mainittuja, yms.
Vaalit on ihmisen parasta aikaa
jos on kadotakseen
Hommat alkaa kerääntyä hieman niskaan. Luottamustoimet (ja osa sosiaalisesta verkostosta) tulee huolehdittua, mutta vaalit on jotain, mikä saa ihmisen tuntemaan itsensä niin pieneksi. Tiedän, että pitäisi tehdä monia asioita nytkin. Pitäisi vastailla erilaisiin kyselyihin ja vaalikoneisiin (olenkohan täyttänyt jo kaikki?), taittaa flaikkua, levittää niitä, painaa tarroja, levittää niitä, käydä tapahtumissa, tulla tapahtumista takaisin jatkamaan edellä mainittuja, yms.
Vaalit on ihmisen parasta aikaa
lauantaina, lokakuuta 11, 2008
Ahtisaari ei ole oikea osoite rauhan nobelille
Martti Ahtisaaren saama rauhan nobel-palkinto on saanut suomalaiset melkein yhtä läkähdyksiin kuin jääkiekon MM-kulta. Palkinnon voidaan nähdä olevan jonkinlainen kunnia Suomelle, mutta löydän muutamia syitä, miksi kyseinen palkinto oltaisiin voitu osoittaa jollekin muullekin henkilölle.
Ahtisaaren työtä Acehissa voidaan pitää merkittävänä rauhan työnä, mutta Nato-intoilu ei sellaista ole. Ahtisaari onnistuikin käyttämään saamansa huomion heti Naton mainostamiseen. Se on julmaa huumoria käydä pokkaamassa rauhan palkinto ja käyttää siitä saamaansa huomiota sotilasliittoa mainostamalla. Rivomman esimerkin palkinnon historiasta löydän ainoastaan 70-luvulta. Vuonna 1973 Yhdysvaltojen ulkoministeri Henry Kissinger sai Nobelin rauhan palkinnon Vietnamin sodan lopettamisesta. Historian julmaa huumorintajua osoittaa Vietnamin sodan päättyminen vuonna 1975.
Toisekseen voidaan myös ihmetellä Ahtisaaren roolia sekä Kosovossa että Irakissa. Vaikkakaan minulla ei ole mitään väärinkäsityksiä siitä, että Slobodan Milosevic oli hyvin, hyvin paha setä, niin eipä Kosovon pommittaminenkaan mikään humanitaarinen teko ollut. Oli julmaa syyttää Milosevicia siitä, että Naton koneet pommittavat viattomia siviilejä hengiltä. Jotain ikävää Kosovon ja Serbian alueilla on tapahtunut, mutta tapaus tuskin jää historiaan elämään jotenkin esimerkillisen hienona saavutuksena. Tälläkin hetkellä käydään vääntöä YK-tasolla siitä, että onko Kosovon itsenäistymisjulistus laillinen. Tähän palataan tulevaisuudessa.
Irakin sodan tukeminen ja asetarkastajien työn kritisointi ei myöskään ole merkki rauhan miehestä. Yhdysvallat on maailman suurin sotavoima, mutta "vapaan maailman johtaja" ei ole kuitenkaan voittamaton eikä pientenkään maiden kannata liittoutua vahvojen kanssa sen takia, että saisimme jotain suojaa suurta tuntematonta vastaan. Meidän tulee liittoutua sellaisten maiden kanssa, joissa pyritään parantamaan ihmisten elämänlaatua, poistamaan köyhyyttä sekä estämään tulevia konflikteja. Nato ei sitä tule tekemään, mutta ilmastonmuutoksen vastainen työ sekä Intiassa naisille jaettavat mikrolainat tekevät sitä. Kahtena edellisenä vuotena palkinto on annettu näillä perusteilla. Niihin perusteisiin minun on helppo yhtyä, mutta minun on vaikea ajatella Ahtisaarta henkilönä, joka on 30 vuotta työskennellyt tinkimättömästi rauhan eteen.
Ahtisaaren työtä Acehissa voidaan pitää merkittävänä rauhan työnä, mutta Nato-intoilu ei sellaista ole. Ahtisaari onnistuikin käyttämään saamansa huomion heti Naton mainostamiseen. Se on julmaa huumoria käydä pokkaamassa rauhan palkinto ja käyttää siitä saamaansa huomiota sotilasliittoa mainostamalla. Rivomman esimerkin palkinnon historiasta löydän ainoastaan 70-luvulta. Vuonna 1973 Yhdysvaltojen ulkoministeri Henry Kissinger sai Nobelin rauhan palkinnon Vietnamin sodan lopettamisesta. Historian julmaa huumorintajua osoittaa Vietnamin sodan päättyminen vuonna 1975.
Toisekseen voidaan myös ihmetellä Ahtisaaren roolia sekä Kosovossa että Irakissa. Vaikkakaan minulla ei ole mitään väärinkäsityksiä siitä, että Slobodan Milosevic oli hyvin, hyvin paha setä, niin eipä Kosovon pommittaminenkaan mikään humanitaarinen teko ollut. Oli julmaa syyttää Milosevicia siitä, että Naton koneet pommittavat viattomia siviilejä hengiltä. Jotain ikävää Kosovon ja Serbian alueilla on tapahtunut, mutta tapaus tuskin jää historiaan elämään jotenkin esimerkillisen hienona saavutuksena. Tälläkin hetkellä käydään vääntöä YK-tasolla siitä, että onko Kosovon itsenäistymisjulistus laillinen. Tähän palataan tulevaisuudessa.
Irakin sodan tukeminen ja asetarkastajien työn kritisointi ei myöskään ole merkki rauhan miehestä. Yhdysvallat on maailman suurin sotavoima, mutta "vapaan maailman johtaja" ei ole kuitenkaan voittamaton eikä pientenkään maiden kannata liittoutua vahvojen kanssa sen takia, että saisimme jotain suojaa suurta tuntematonta vastaan. Meidän tulee liittoutua sellaisten maiden kanssa, joissa pyritään parantamaan ihmisten elämänlaatua, poistamaan köyhyyttä sekä estämään tulevia konflikteja. Nato ei sitä tule tekemään, mutta ilmastonmuutoksen vastainen työ sekä Intiassa naisille jaettavat mikrolainat tekevät sitä. Kahtena edellisenä vuotena palkinto on annettu näillä perusteilla. Niihin perusteisiin minun on helppo yhtyä, mutta minun on vaikea ajatella Ahtisaarta henkilönä, joka on 30 vuotta työskennellyt tinkimättömästi rauhan eteen.
Waalipileet
Koska on, jee, vaalit, niin ehdokkaat pitää kaikennäköisiä vaalitilaisuuksia. Näihin lasketaan mukaan myös vaalibileet. Hyvät ehdokkaat, jota jotkut ovat nimittäneet kulttuurivasemmistoksi, järjestävät omansa Wäiskillä 16.10. Tervetuloa paikalle ja kutsu kaveritkin messiin.
!!! VAALIBILEET !!!
Niina Ilolan, Miina Kajoksen, Juho Lindmanin, Alina Mänttärin, Kirsi Pihlajan ja Jaakko Vasankarin vaalibileet torstaina 16.10.2008 klo 20-02.
Ravintolalaiva Wäiskissä (Hakaniemenranta 11)
Luvassa letkeää meininkiä ja poliittista paatosta.
Musiikista vastaavat kollektiivi Samuel J. Benedict, Maahiska ja The Army, Try it again Sam sekä Spittin' Fiyah Sound.
Ilmainen sisäänpääsy, narikka 2,5e.
Tervetuloa kaikki punavihreät nuoret ja vanhat!
Terveisin,
Niina Ilola, http://www.niinailola.ehdokkaasi.fi
Miina Kajos, http://www.miinakajos.net/
Juho Lindman, http://www.publicdomain.fi
Alina Mänttäri, http://www.alinamanttari.net/
Kirsi Pihlaja, http://kirsi.ehdolla.fi/
Jage Vasankari, http://www.jagenrenessanssi.blogspot.com/
tiistaina, lokakuuta 07, 2008
In my backyard, please!
Pro-töölö -liike on lähettänyt kyselyn kunnallisvaaliehdokkaille. Kysely koskee Sininauhasäätiön suunnittelemaa asuntoa Töölööseen. Olen yhden kyselyn vastaukset postannut blogiini, mutta ajattelin, että laittaisin tämänkin, vaikka yritän olla kuormittamatta blogiani yksittäisillä kyselyille. Tässä on kyseessä kuitenkin sen verran tärkeästä asiasta, että toivoisin, että monet muutkin (varsinkin tölikkäläiset) ehdokkaat olisivat samaa mieltä.
Hei naapurit,
Tässä vastaukseni
>
> 1. Onko mielestänne oikein keskittää 2/3 uusista paikoista akselille
> Töölö-Kallio?
>
> kyllä ( x ) Ei ( )
>
> 2. Tuletteko toimimaan aktiivisesti Sininauhasäätiön Ruusulankadulle
> suunnittelemaa asuntolaa vastaan?
>
> kyllä ( ) Ei ( x )
>
> 3. Helsinkiin ollaan perustamassa vaikeasti asutettaville 750 uutta
> asumispaikkaa, joista yli 500 kantakaupunkiin. Onko päihdeongelmaisten
> keskittäminen kaupungin keskustaan
> mielestänne perusteltua?
>
> kyllä (x ) Ei ( )
>
>
Töölöläisenä toivotan kaikenlaiset sosiaaliset palvelut tervetulleeksi
naapuriini. Minulla on myös tietoa, että monista muistakin
kuntoutusasuntoloista ei ole seurannut pelättyjä vaikutuksia.
Pakilassa esimerkiksi 5 vuotta sitten vastustettiin vastaavaa laitosta
ilman että asukkaat edes tiesivät, että alueella oli toiminut jo
ennestään kahdenkymmenen vuoden ajan samanlainen asuntola.
Viisivuotisjuhlassa asukkaat tulivat juhlatilaisuuteen pahoittelemaan
vastustusta. Sininauhasäätiön suunnittelema asuntola ei tule
tuottamaan huumepiikkejä lastentarhojen pihalle. Päihdekuntoutujat
eivät ole rikollisia vaan heillä on sairaus, jota yritetään parantaa
mm. tukemalla asumista.
Terveisin
Jaakko Vasankari
Eteläinen hesperiankatu 12 b 19
00100 Helsinki
044-9664659
jage.vasankari@gmail.com
jage.edustaa.com
jagenrenessanssi.blogspot.com
Miten Helsingin kunnallisvaaleja rahoitettiin vuonna 2004
Vasemmistoliittolainen kunnallisvaaliehdokas Reko Ravela on koonnut yhteen edellisten kunnallisvaalien rahoitustietoja vuodelta 2004. Kokoomuksen käyttämät varat ovat suuremmat kuin millään muulla puolueella yhteensä. Kokoomuksen valtuutetut ovat käyttäneet yhteensä 253099,35 euroa kunnallisvaaleihin ja jokainen kokoomuslainen valtuutettu on käyttänyt keskimäärin varoja 9374,05 euroa.
Koska Ravela on koonnut tiedot Olli Sademiestä (Perussuomalaisten varavaltuutettu ei ole jättänyt ilmoitusta ollenkaan) lukuunottamatta keskusvaalilautakunnalta, on tiedot täysin valtuutettujen rehellisyyden varassa. Esimerkiksi Jan Vapaavuori on saanut lahjoituksina 12000 euroa, mutta on täysin hänen oman rehellisyytensä varassa, onko yksikään lahjoitus ollut suurempi kuin lain ilmoitusvelvollisuuteen kuuluva 1700 euroa.
Vasemmistoliittolaisten valtuutettujen käyttämät kampanjakulut olivat edellisissä kunnallisvaaleissa noin 20000 euroa eli 10 prosenttia siitä, minkä kokoomuslaiset valtuutetut ovat käyttäneet kampanjointiin yhteensä. Kaikkien tehokkaiten on kuitenkin toiminut SKP:n lista. SKP:n ainoa valtuutettu Yrjö Hakanen käytti kampanjakuluihinsa yhteensä hieman yli 1000 euroa omia varojaan.
Syytä on kuitenkin panna merkille, että monia kuluja ei voida laskea mukaan, koska esimerkiksi puoluejärjestöt tai vastaavat tahot saattavat omatoimisesti tukea jonkun ehdokkaan ilmoittelua. Talkootyötä on vaikea mitata rahassa, vaikka ajan henkenä tuntuukin olevan, että kaikki pitäisi mitata rahassa.
Yksi merkille pantava seikka on Vihreiden valtuutettujen kampanjakulut ja rahoitus. Vaikka Vihreät saavat erittäin vähän lahjoituksia kampanjoihinsa, varsinkin jos puolueen valtuutettuja verrataan kokoomuslaisiin valtuutettuihin, käyttivät Vihreiden valtuutetut kokonaisuudessaan yli 50000 euroa kampanjaan, joista suurin osa oli omia varoja. Anni Sinnemäki, Pekka Haavisto, Otto Lehtipuu ja Minerva Krohn onnistuivat käyttämään kaikkia omia varojaan yli 5000 euroa. Krohnin kunniaksi on oman varakkuutensa lisäksi myös mainittava hänen tarkka erittelynsä lahjoituksista: Kai Krohnilta 500 euroa, Anni Sinnemäeltä 13 euroa, Vappu Rantalaiholta ja Matti Karppelinilta 200 euroa, Hannes Mäntyrannalta 9 euroa ja Vihreät naiset ry:ltä 250 euroa.
Edellinen oma kunnallisvaalikampanjani koostui 20 euroa tuottaneesta talkootyöstä sekä Vasemmistonuorten printterin käytöstä.
maanantaina, lokakuuta 06, 2008
Porkkanamafia on hyvä esimerkki kuluttaja-aktivismista
City-lehden toissa edellisessä numerossa esiteltiin kevytaktivismin (Leo Straniuksen keksimä termi) eri muotoja. Yksi näistä muodoista on Porkkanamfia. Idea lähti liikkeelle San Fransiscossa tehdystä videosta. Homman nimi on se, että yritykset tekevät mitä tahansa rahasta. Yritykset tekevät siis mitä tahansa rahasta. Porkkanamafia (englanniksi Carrotmob) kerää kokooon ihmisiä ja käyttävät ihmismassan ostovoimaa neuvotteluvoimana. Idea ei ole kilpailla välttämättä työehdoista vaan Suomessa kilpailutettiin yrityksiä sillä, että kuinka paljon he olisivat valmiita sijoittamaan ylimääräisestä voitosta energiatehokkuuteen. Vaikka ideassa on joitain sinivihreitä piirteitä (kehotetaan kuluttamaan), niin tämä keino saattaa silti olla yksi fiksuimmista ideoista ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Tästä se alkoi:
Carrotmob Makes It Rain from carrotmob on Vimeo.
Ja tänne on tultu:
Tästä se alkoi:
Carrotmob Makes It Rain from carrotmob on Vimeo.
Ja tänne on tultu:
lauantaina, lokakuuta 04, 2008
Lauantai-illan rientoja
Miten nuoret kunnallisvaaliehdokkaat viettävät viikonloppunsa? Ovatko he päivystämässä baareissa ja jakelemassa hurjasti flaijereita kaikille? Ovatko he pyörimässä kampanja-autoillaan megafonit raikumassa pitkin kaupunginosia? Joskus.
Tällä kertaa olen kuitenkin vaalipäällikköni Kaisu Suopankin kanssa istunut iltaa Tintissä läppärit sylissä. Kaisu on kirjoitellut kampanjakirjeitä, minä olen täytellyt vaalikoneita. Ollaan spämmätty listoille materiaalia. Kotisivut on jo päässyt tähän vaiheeseen.
Tällä kertaa olen kuitenkin vaalipäällikköni Kaisu Suopankin kanssa istunut iltaa Tintissä läppärit sylissä. Kaisu on kirjoitellut kampanjakirjeitä, minä olen täytellyt vaalikoneita. Ollaan spämmätty listoille materiaalia. Kotisivut on jo päässyt tähän vaiheeseen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)