Movies. 24

24:n 8-tuotantokautta tiivistettynä. Olen käyttänyt moviesia ja tämä on ensimmäinen aito yritykseni ohjelmalla. Palautetta saa antaa niin paljon kuin irtoaa sekä toiveita kuviksista, joita haluatte.

Jagen voi ottaa nimeksi

Jagehan on pelkkä lempinimi, joka on evolvoitunut Jaakosta vuosien 1988-1995 välisenä aikana. Muotoja tässä välissä on ollut Jakke, Zeik, Zeikla, Jake, JJ ja lopulta sitten, Guns'n'Rosesin aikaisen kirjoitustavan levitessä, nimestäni tuli Jage. Välissä minun nimeni oli myös Jage Geellä, johtuen tavastani esitellä itseäni.

Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osaa kertoa, että Jage-nimisiä henkilöitä on syntynyt Suomessa yksi kappale vuosien 1900-1919 välillä. Oikeasta nimestäni, Jaakosta, osataan nimipalvelussa kertoa, että samannimisiä naisia tuntee väestörekisteri kuusi kappaletta. Kaikki tosin annettu ennen vuotta 1939. Oliko se sodan vika, että Jaakosta tuli sitten pojille annettava nimi?

Sukunimestäni Vasankarista on tulossa kuoleva nimi jossain vaiheessa. Kaiken kaikkiaan Suomessa on ollut 278 Vasankaria, joista viidesosa on jo kuolleita ja viidesosa on jo luopunut nimestään syystä tai toisesta. Lopuista 163 Vasankarista enemmistö eli 84 on naisia. Jos nämä sitten menevät avioliiton tai muun hourupäisyyden takia vaihtamaan nimeään, niin luku vain pienenee. Ottaen vielä huomioon omat angstini sellaista cocktailien tekemistä kohtaan, jotka sisältävät minun geenejä, niin toivo on laitettava noiden muiden 78 Vasankarin varaan

Voima ja elinvoima

Maanantaina Eduskunnan kansalaisinfossa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä järjesti Voima ja elinvoima -tapahtuman. Pekka Buttler kävi kertomassa, miksi ilmastonmuutos ei ole hyvä asia, sekä miksi pitäisi tehdä jotakin. Itse puhuin taas mielenterveyspalveluista. Veijo Puhjo sitten linkitti nämä asiat jotenkin toisiinsa.

Tässä pitämäni puhe:

"Aion käsitellä mielenterveyspalveluita, sekä mielenterveyspalvelujen ongelmia. Kun puhutaan mielenterveyspalveluista, puhutaan usein laajoista kokonaisuuksista. Mielenterveyspalveluihin on syytä laskea mukaan psykiatrian avo- sekä laitoshoito, joista erillisenä lasten ja nuorison vastaavat palvelut. Tämän lisäksi alueeseen kuuluu mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, perheneuvolat, perheterapia, kasvatusneuvolat, vertaistukiryhmät, terveyskeskusten kriisiryhmät, erilaisten säätiöiden, julkisen ja yksityisen puolen henkilö- ja ryhmäterapia. Mukaan on myös laskettava tietyin edellytyksin sosiaalivirastot, koulujen terveydenhoitajat ja opinto-ohjaajat, työvoimaviranomaiset, maahanmuuttajien tukipalvelut sekä päihdehoitoon liittyvät osa-alueet.

Minut piti alunperin esitellä Etelä-Suomen Vasemmistonuorten varapuheenjohtajana, mutta tittelini on hieman pitkä, joten se on lyhennetty baarityöntekijäksi. Onko se vakuuttavampi? Arvatkaa kenen ovelle tulee koputtamaan köyhät ihmiset, joilla ei ole varaa terapeuttiin, eivätkä he saa kunnalta ohjausta? Suomalaiset baarit, täyden palvelun mielenterveyspalvelut.

Nykyisen hallituksen nelivuotiskauden sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa ei ole sitovasti ilmaistu voimavaroja, jotka aiotaan käyttää terveydenhuoltoon. Tässä on sekä miinuksensa, että hyvät puolensa. Hyvä puoli on tietenkin se, että voidaan reagoida nopeasti tilanteen muuttuessa jossain päin Suomea, mutta siihen se jääkin. En usko, että hallitus ei voisi olla reagoimatta vaikka voimavaroja olisi jo korvamerkitty terveydenhuollolle. Miinuksena tässä onkin semmoinen trendi, että eduskunta/hallitus lisää jatkuvasti velvoitteita kunnille, mutta ei lisää niiden rahoitusta. Viimeiset kymmenen vuotta onkin ollut sellaista aikaa, jolloin sekä vaaleja, että vaalien välisiä aikoja käydään veroalennuksilla. Tämä on ongelma terveyspalvelujen kannalta. Tasa-arvoiset terveyspalvelut vaativat yhteiskunnalta verovaroin kustannettavia palveluita, jotta nekin, joilla ei ole tuloja, voivat palveluja käyttää.

Helsingissä, kuten muuallakin Suomessa yksi suurimmista ongelmista on tehostamistarve tietystä syystä. Tehostamisesta on tullut itseisarvo, joka on ristiriidassa muitten tavoitteiden kanssa. Helsingin kaupunginhallitus on listannut tärkeimmäksi tavoitteekseen, että kustannusten tulee olla keskiarvoltaan samaa luokkaa kuin viiden Helsingistä seuraavaksi suurimman kaupungin keskiarvo. Tämän jälkeen listataan, että palveluiden tulee olla laadukkaita hallinnollisista rajoista riippumatta. Tässäkään ei päästä pois tehokkuusvaatimuksista. Rahaa voidaan toki säästää järjestämällä töitä fiksummin, mutta rahaa säästetään myös siinä, että ei palkata työntekijöitä, ei hankita tiloja tai hankitaan liian vähän tiloja ja palkataan liian vähän työntekijöitä, ja palkataan työntekijöitä pätkissä, silpuissa ja huonoilla työehdoilla. Työntekijöiden elämän sisällöksi saattaa tulla kiire päästä pois töistä tai mille tahansa muulle alalle. Arvokkaista lähtökohdista terveydenhuoltoon pyrkivistä ihmisistä tuleekin työhönsä kyllästyviä ja työstään vieraantuvia ihmisiä. Tämä ei ratkaise terveydenhuollon ongelmia.

Mielenterveyspalvelut ovat olleet ja ovat edelleen kaikista terveydenhuollon palveluista heikoimmin arvostetuimpia. Yleisesti ottaen tarkoitan mielenterveyspalveluilla niitä palveluita, joilla hoidetaan ihmisten kriisejä. En halua kuitenkaan olla painottamatta myöskään ennaltaehkäisevien toimien tärkeyttä. Opiskelijoilla ja koululaisilla tulee olla terveydenhuoltaja ja opinto-ohjaaja, jolla on valmiudet myös pitää huolta opiskelijoiden ja koululaisten mielenterveydestä. Useissa kouluissa on tosin tällä hetkellä semmoinen tilanne, että terveydenhoitajat ja opinto-ohjaajat ovat useiden koulujen yhteisiä. Käytännössä voitaisiin sanoa, että Suomessa on useita kouluja, joissa on yksi tyhjä huone, jonka ovessa voisi lukea: ”Stressaako, ota mobilatia! Jos ei auta, niin tule tiistaina käymään kello 11-11.30.”

Taloudellinen turvattomuus aiheuttaa myös mielenterveysongelmia Suomessa. Sosiaaliturvapalvelujen kyvyttömyys tehdä etuuspäätöksiä nopeassa ajassa on ongelma. Kun ei ole työtä, josta saisi tuloja, on ensisijaisen tärkeää, että jokainen Suomessa asuva saa riittävän nopeasti myönteisiä etuuspäätöksiä. Se, että ei pysty maksamaan vuokraansa ajoissa tai hankkimaan ruokaa, tai maksamaan muita välttämättömiä laskuja, aiheuttaa stressiä. Olen useasti huomannut Kelassa ja sosiaalivirastoissa sydämen tykytystä heillä, jotka tarvitsevat kipeästi ja nopeasti rahaa välttämättömyyksiin. Kuunnellessani mistä ihmisten stressi johtuu, ihmettelen, että onko sosiaali- ja terveyspalvelut oikeasti noin byrokraattisia. Tarvitaanko oikeasti asumisjärjestelyjä todistaa niin monella kaavakkeella. Pitää olla nimittäin vuokratodistus, mutta tämän lisäksi tarvitaan talonkirjaote. Talonkirjaote maksaa useissa taloyhtiöissä rahaa. Tätä varten pitäisi käydä siis hakemassa sosiaalivirastolta rahaa, että saataisiin talonkirjaote, jotta sosiaalivirasto uskoisi, että asiakas oikeasti asuu siellä, missä väittää. Tämän lisäksi kimppakämpät, joissa asuu vähintään kaksi ihmistä, jotka ovat eri sukupuolta, lasketaan samaksi taloudeksi, huolimatta heidän henkilökohtaisesta suhteestaan. Nämä ovat poliittisia päätöksiä. Sosiaaliturvan hakeminen ei todellakaan ole niin helppoa, kuin väitetään. Varsinkin, jos asutaan sellaisella alueella, jossa tarve on suurta, kuten Kalliossa.

Maahanmuuttajille ongelmia aiheuttaa erityisesti ns. B-lupakäytäntö. Ns. B-lupa on väliaikainen oleskelulupa, joka annetaan ihmisille, joita ei haluta Suomeen, mutta ei voida palauttaa myöskään lähtömaahansa. Tämmöisiä lähtömaita ovat esimerkiksi Irak, Afganistan ja Somalia. B-luvasta piti tulla harvinaisuus poikkeustilanteita varten. B-luvasta on tullut inhimillinen tragedia. B-lupa on väliaikainen oleskelulupa, josta puuttuu kaikki elämiseen vaadittavat etuudet kuten työssäkäyntioikeus, opiskeluoikeus ja sosiaaliturvatunnus, jota ilman Suomessa ei voi elää. Terveyspalveluita ei tarjota ihmisille, joilla ei ole sosiaaliturvatunnusta. Toimeentuloa ei voi hakea sosiaalivirastoista tai töistä, ilman sosiaaliturvatunnusta. Voitte kuvitella, että tämä voi olla hieman stressaavaa. Saat olla täällä hetken, mutta et saa tehdä mitään itseäsi tai muita hyödyttävää toimintaa, ja heti kun saamme mahdollisuuden, niin lähetämme sinut pois. Suomi on tosin välttynyt siltä epidemialta, joka Ruotsissa on puhjennut. Jostain syystä useista maahanmuuttajalapsista on tullut katatonisia. He eivät puhu, eivätkä reagoi ympäröivään maailmaan, eivätkä suostu syömään. Lapset vain makaavat. Syitä tähän ei tiedetä. Teorioita on esitetty. Yksi teoria on sitä mieltä, että ruotsalaisessa maahanmuuttopolitiikassa on näkymättömissä, jotain semmoista, joka aiheuttaa suunnatonta stressiä lapsille, joka saa heidät henkisesti lamaantumaan. Fyysisiä oireita lapsissa ei ole.

Suomessa käydään kovaa kamppailua yksityistämisen puolesta, että sitä vastaan. Nämä kaksi osapuolta edustavat karkeasti ottaen nykyaikaista vasemmistoa ja oikeistoa. Se, että terveyspalvelut olisivat julkisen puolen hoidossa vahvistaisi näiden palvelujen poliittista valvontaa. Lautakunnissahan saadaan kaikki materiaali nähtäville. Poliittisen valvonnan ongelmia ovat kuitenkin liikesalaisuudet, eli työn järjestelyyn liittyvät kysymykset kuten palkkaus, sekä suomalainen teknoratia, eli virkamiesvaltaisuus. Monia poliittisia kysymyksiä valmistelevat virkamiehet, jotka tuodaan poliittisin perustein nimetyille lautakunnille hyväksyttäviksi. Ongelma on lautakuntalaisten heikko päätöksentekokyky. Tämä johtuu osittain siitä, että valmisteltavat asiat tuodaan viime tingassa harkintaan, osittain ongelma johtuu siitä, että lautakunnat eivät saa esittää ratkaisuja, ja näin ollen lopulliset keskustelut, jotka lautakunnissa käydään, ovat luonteeltaan pelkästään hintakysymyksiä. Kokemuksesta voin sanoa, että halvin voittaa aina, ihan aina.

Mielenterveyspalveluissakin olisi kannatettavaa, että hoidon resurssit olisivat kokonaisuudessaan poliittisessa ohjauksessa. Käytännössä tarkoitan sitä, että kunta itse palkkaisi ja hankkisi tilat mielenterveyspalveluita varten. Vaikka tästä näkökulmasta olisi kannatettavaa, että valtio ja kunta lopettaisi yksityisen sektorin tukemisen ja käyttäisi resurssinsa suoraan oman tasa-arvoisen terveydenhuollon hoitamiseen, niin mielenterveyspalvelut ovat niin riittämättömät julkisella puolella, että tämmöisessä siirtymisessä on kannatettava käyttää siirtymäaikoja, jos sellaisia poliittisia päätöksiä tulevaisuudessa tehdään.

Kansankielisesti johtopäätökseni:

Lisää fyrkkaa mielenterveyspalveluihin. Yksityisen sektorin tuki lopetettava. Luotava mielenterveysohjelma. Rakennetaan sosiaaliturvajärjestelmä uudestaan. Palveluiden tulee kuulua kaikille ja ne ei saa maksaa mitään. Maksakaa kiltisti veronne."

technorati Vasemmistoliitto, Veijo Puhjo, Pekka Buttler, eduskunta, ilmastonmuutos, mielenterveyspalvelut, terveydenhuolto, puheet, kansalaisinfo.

Nuorten vaalikone

Tein äsken Nuorten vaalikoneen. Olen taas melkein itseni kanssa samaa mieltä. Samanlaisia nimiä näkyy tulevan kuin mtv3:n vaalikoneesta.

Ehdokkaat, joiden kanssa olen eniten erimieltä, ovat Kokoomuksesta ja Perussuomalaisista. Tällä kertaa top kymmeneen ei mahtunut yhtään demaria.

Sija Nimi Ehdokasnumero %
1. Vasankari, Jaakko
Vasemmistoliitto r.p. 0 94.55%
2. Tammisto, Anna
Vasemmistoliitto r.p. 0 92.80%
3. Arhinmäki , Paavo
Vasemmistoliitto r.p. 0 91.56%
4. Laakso , Tapio
Vihreä liitto r.p. 0 90.47%
5. Korpela, Heikki
Vihreä liitto r.p. 0 89.47%
6. Ravela , Reko
Vasemmistoliitto r.p. 0 89.39%
7. Ovaskainen , Kai
Vihreä liitto r.p. 0 89.20%
8. Sinnemäki , Anni
Vihreä liitto r.p. 0 87.69%
9. Alanko-Kahiluoto, Outi
Vihreä liitto r.p. 0 86.27%
10. Buttler, Pekka
Vasemmistoliitto r.p. 0 85.84%
Ehdokkaat, joiden mielipiteet eroavat eniten omistasi
Sija Nimi Ehdokasnumero %
118. VAPAAVUORI, JAN
Kansallinen Kokoomus r.p. 0 51.31%
119. HAKOLA, JUHA
Kansallinen Kokoomus r.p. 0 51.21%
120. ZYSKOWICZ, BEN
Kansallinen Kokoomus r.p. 0 47.93%
121. Mattila, Pentti
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 0 47.74%
122. Halla-aho, Jussi
Perussuomalaiset 0 45.41%

technorati vaalikone, Vasemmistoliitto, Vihreä liitto, Kokoomus, perussuomalaiset, sdp.

136: Joku raja Rajamäki

Tiedote
14.9.2006
Vapaa julkaistavaksi heti


136: JOKU RAJA RAJAMÄKI -MIELENOSOITUS LAUANTAINA

Lauantaina 16.9. järjestetään Kiasmalla mielenosoitus kansalaisoikeuksien
puolesta. Kello 17.45 alkavassa "136: Joku raja Rajamäki" -tempauksessa on
paikalla ihmisiä, jotka kertovat kokemuksistaan viime lauantain
poliisioperaatiossa. Parhaat palat illan tapahtumista näytetään valokuvin.
Kiasmalla kerätään myös nimiä adressiin, jossa vaaditaan sisäministeri
Kari Rajamäen eroa.

”On käsittämätöntä, että ihmisten liikkumista rajoitetaan, sivullisia
ihmisiä otetaan kiinni ja silti Rajamäki väittää poliisioperaatiota
onnistuneeksi”, sanoo Kirsi Pihlaja, ja kysyy: ”Onko Suomessa otettu nyt
käytöön entistä joustavammat kansalaisoikeudet?"

”Suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut tapana kasvattaa lapset
ajattelemaan poliisia ystävänä, johon voi luottaa. Nyt tähän luottamukseen
on tullut särö”, sanoo puolestaan Jaakko Vasankari.

Kirsi Pihlaja, Jaakko Vasankari ja yli 300 muuta henkilöä viettivät
tunteja poliisien saartamana Kiasman edustalla viime lauantaina. He eivät
päässeet ulos useista pyynnöistä huolimatta. Saartoa oli seuraamassa
satoja ihmisiä ja Helsingin keskustassa otettiin ihmisiä kiinni ilman
syytä.


Lisätietoja:
Kirsi Pihlaja, p. 050 5979 512
Jaakko Vasankari, p. 050 4362 199

Technorati Joku raja Rajamäki, 136, Kirsi Pihlaja, Smash Asem, Helsinki, keskusta, Kiasma, saarto, mielenosoitus, poliisioperaatio, kansalaisoikeudet, motitus, poliisin valtaoikeudet, sisäministeri

Mielenosoitus Kari Rajamäkeä vastaan

Huomenna keskiviikkona kello 17.00 suunnitellaan Rajamäen vastaista mielenosoitusta. Kokoonnutaan Kiasman kahvilaan. Pieni keskustelu saattaa aiheuttaa hieman "sekasortoa" Kiasman kahvilaan. Se on vähintä mitä voimme tehdä niiden puolesta, jotka viime lauantaina otettiin kiinni ilman perusteita.

"Kiasman tapahtumat ovat saaneet paljon julkisuutta, suurella yleisöllä on
kuitenkin edelleen sellainen kuva että poliisi oli toiminut tilanteessa oikein
ja että on perusteltua estää mahdollinen "mellakointi" vaikka voimakeinoin
etukäteen.

Järjestetään rauhanomainen mielenosoitus kansalaisoikeuksien puolesta poliisin
mielivaltaa vastaan. On selvää että näitä oikeuksia viime lauantaina on rikottu
ja että poliisin antamat tiedot ovat ristiriitaisia silminnäkijoiden
kertomuksiin nähden. Olemme huolissamme uudesta politiikasta mielenosoituksia
kohtaan.

Tavataan huomenna torstaina Kiasman kahvilassa klo: 17:00. Mietitään sopiva
päivä, teemat jotka haluamme tuoda esille, mahd. performanssi, bandikset,
puhujia jne...

t.
Kirsi Pihlaja 050 5979 512 ja
Jaakko Vasankari 050 4362 199
Etelä-Suomen Vasemmistonuoret


Alustavia ideoita tässä: oliskos lisää??????

-järjestää uusi mielenosoitus esim. eduskuntatalon portailla, ainakin pyytää
Arhinmäkeä ja Taipaletta puhumaan /kertomaan kokemuksistaan
poliisimielivallasta.

-käydä vaikka sanomatalolla tai jossakin uhraamassa (kynttilöitä?) sananvapauden
muistolle ja oikeudenmukaiselle uutisoinnille. (tai miten hki2006 jääminen
smashin jalkoihin kannattais tuodakaan esiin, väkivalta myy)

-Tai Kiasmalle pystytettäis kansalaisoikeuksien muistomerkki. (mikä se sitten
oliskaan)

-Tehdään lehdistötiedote jossa vaaditaan Rajamäen eroa. Vaaditaan kunnollista
tutkintaa ja poliisijohtoa syytteisiin jos ja kun aihetta on, eikä mitään
sisäisiä paperinpyörittelyitä.

-voidaan käyttää Etelä-Suomen Vasemmistonuorten bandiksia Rajat Rajamäelle! ja
B-luokan kansalaisia? (jääneet b-lupamiekkarista mutta sopivat tähänkin)
Bandis jossa lukis Apua poliisi, auttakaa! Ehjät stokkan ikkunat vastaan 300
vapaudenriistoa?

>Saatais ihan varmasti julkisuutta ja korostettais poliisille että tämä on
>rauhanomainen mielenosoitus, ja katsotaan miten ne on sitten varustautuneet."

Technorati Kari Rajamäki, Kiasma, sekasorto, kahvila, mellakoiminen, Kirsi Pihlaja, Jaakko Vasankari, poliisi, Stockmann, kansalaisoikeudet, perusturva, Smash asem, Vasemmistonuoret, Etelä-Suomen Vasemmistonuoret, mielenosoittaminen, vai onko sekin nykyään mellakointia, muistomerkki, mielivalta, poliisivaltio.

Jaakko Vasankarin sosiaalifoorumi 2

Jo toista kertaa peräkkäin:

Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty kansainvälinen Jaakko Vasankarin sosiaalifoorumi on saanut jatkoa.

JAAKKO VASANKARIN SOSIAALIFOORUMI 2 (miun synttärit) - Vasemmiston kuolema.

18.5.2006 kello 18-21 (22) ESVN:n piiritoimistolla (Eteläranta 10, no ei kai, Hakaniemenranta 28, Merihaka) kokoontuu vuoden tärkein think thank. Alustuksia tulee mm. Batasunalta otsikolla "Hullut baskit - kuinka minusta tuli terroristi?"

Lahjatoiveena maailmanrauhaa, viinaa ja hyvää kirjallisuutta perustulon äärellä.

Yhdeksän jälkeen Helsingin järjestäytymättömät anarkistijohtajat tekevät Reclaim the bars -iskun voiman pimeällä puolella.

Mistä tietää, että juoma menee väärään kurkkuun? Siitä, että se ei mene omaan. Tämä on hyvä tietää illalla.

"Rajana on taivas. Maailma on meidän."

Jaakko Vasankari
Kapinasivari

ps. Illan virallinen suojeluspyhimys joutuu kuitenkin poistumaan hieman aikaisemmin seuraavan päivän matkan takia.

Etelä-Suomen Vasemmistonuorten hallitus järjestäytyy

Etelä-Suomen Vasemmistonuorten vuosikokous jatkui yön puolelle, siis jatkojen puolelta. Itse kokous oli varsin lyhyt traditioon verrattuna. Taidettiin selvitä suunnilleen kolmella tunnilla. Puheenjohtajaksi valittiin Kirsi Pihlaja (27 ääntä). Eroa istuvaan puheenjohtajaan oli 2 ääntä. Minut valittiin varapuheenjohtajaksi, mutta ei sekään mikään läpihuuto ollut. Ehdokkaita oli neljä. Ensimmäisen kierroksen järjestys oli Jaakko Vasankari (22 ääntä), Merja Niemi, (12 ääntä), Sami Salmi )10 ääntä) ja Anna Tammisto (8 ääntä). Toinen kierros oli jo vähän selvempi eli Jaakko Vasankari (33 ääntä) ja Merja niemi (17 ääntä). Piiritoimikuntakin uudistui täydellisesti, vanhoja piiritoimikuntalaisia on nähdäkseni viisi jatkamassa.

Kokonaisuudessaan piiritoimikunta on seuraavanlainen: Cecilia Bergström, Heidi Auvinen, Anton Tegelmann, Juhani Saari, Sami Salmi, Anna Tammisto, Merja Niemi, Niina Ilola, Antti Rummukainen, Timo Autto, Frans Nybäck, Tuomas Korkalainen, Minna Sumelius ja Oula Hyrske.

Paavo Arhinmäen puolesta tehtiin tukikannanotto. Eiköhän Vasemmistonuorten keskusjärjestökin lue kohta kentän tunnelmat ja tee omat johtopäätöksensä. Aikaisempi kannanotto Suvi-Anne Siimeksen jälkeiseen aikaan oli otsikoitu: "Vasemmistonuoret:
VASEMMISTOLIITOLLA MAHTAVA TILAISUUS TARKISTAA LINJAANSA (8.3.2006)".

"Vasemmistonuorissa on pantu hyvillä mielin merkille, että puolueen puheenjohtajaksi näyttäisi olevan tarjolla useita hyviä ja nuoria punavihreitä toimijoita, joiden avulla puolue saadaan pysyvälle nousu-uralle." Eihän tuo ole edes kunnon kannanotto. Lausunnossa sanotaan vain, että ehdokkaita riittää ja niitä on paljon. Todellisuudessa tapahtunutta: kolme ehdokasta. Paavo Arhinmäki, Erkki Virtanen ja Martti Korhonen. Joku ovela, salaviestejä etsivä, kirjallisuuden opiskelija tai pseudofilosofi huomaa tietenkin, että tähän mennessä ilmoittautuneista ehdokkaista vain yksi täyttää kriteerit (nuori ja punavihreä toimija, jonka avulla puolue saadaan pysyvälle nousu-uralle.)

Saimme lisää ehdokkaita kansanedustajaehdokkaiksi Helsingissä. Sami Salmi allekirjoitti paperit eilen, joten Kallion Vasemmistoliitto voi asettaa hänetkin ehdolle torstain kokouksessa, ellei joku nyt henkeen ja vereen torju häntä. Näillä näkymin olisi tarjolla jopa kahdeksan nuorta ehdokasta.

tagit: järjestötoiminta, politiikka
technorati jaakko Vasankari, Vasemmistoliitto, esvn, Kirsi Pihlaja, politiikka, vaalit, järjestötoiminta