Eduskunnan oikeusasiamies on päätynyt antamaan ensimmäisen ratkaisunsa Smash asem -mielenosoituksesta. Osaan kanteluista ei ole voitu viely puuttua, koska oikeudenkäynti on kesken ja ratkaisun antaminen voitaisiin tulkita puuttumiseksi oikeudenkäyntiin. Poliisin voimankäytön liioittelusta on tehty kuusi kantelua, jotka ratkaistaan yhdessä ja myöhemmin. Muutamia huomiota on syytä tehdä.
Ratkaisu on useita sivuja pitkä, jossa ratkaisun tehnyt Jukka Lindstedt antaa oman arvionsa saatujen tietojen perusteella. Lindstedt on myös kiinnittänyt huomiota lainkäytön kehittämiseen, tarkoittaen tässä tapauksessa lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Eduskunnan oikeusvaliokunta käsittelee nämä osiot todennäköisesti myöhemmin.
Poliisin antamat selvityksetOsa ratkaisun perusteista säilyy salaisina, koska Eduskunnan oikeusasiamiehellä on ollut käytettävissä myös tietoa poliisin taktisesta toiminnasta sekä Suojelupoliisin uhka-arvion, josta Lindstedt tyytyy vain toteamaan, että uhka-arviota laadittaessa on otettu huomioon katutaiteiden yö sekä Euromayday -tapahtumat. Uhka-arvion sekä ei-menestyksekkään neuvottelun tuloksena oikeusasiamies on katsonut, että mielenosoituksen lopettaminen on tapahtunut lain mukaan. Tässä on noudatettu voimankäytön minimiä, eli poliisin muut toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä, jotta järjestyksenpito voidaan säilyttää.
Mellakkarikoksen osalta oikeusasiamies ei ole ottanut kantaa vireillään olevan oikeudenkäynnin takia muuten kuin toteamalla, että mellakkaan osallistumisen yksi osa on poliisin käskyn noudattamatta jättäminen. Tässä tapauksessa poliisin antama käsky hajaantumisesta on ollut mahdotonta noudattaa, joko sen takia, että käskyä ei olla kuultu tai koska poliisi on itse estänyt käskyn toteuttamisen. Toisaalta oikeusasiamies on kiinnittänyt erityistä huomiota saartoon ja poistumisreittiin, jotka ovat olleet toimenpiteiltään itsessään jo vaaraa aiheuttavia. Tässä oikeusasiamies on kuunnellut poliisin perusteita mielenosoituksen hajoittamisesta. Poliisi on perustellut mielenosoituksen hajoittamista yrityksellä tunkeutua poliisirivistön lävitse sekä pullojen heittelyllä. Kuitenkin satojen ihmisten (joita ei epäillä rikoksesta ja jotka käyttäytyvät rauhallisesti) sulkeminen tilaan olisi saattanut aiheuttaa poliisin toimesta henkilöihin kohdistuvia vahinkoja. Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan poliisille on täytynyt olla täysin selvä, että suurin osa ihmisistä ei ole epäiltynä mistään rikoksesta, ja he että ovat käyttäyneet rauhanomaisesti.
"Käsitykseni mukaan poliisi olisi perustellusti voinut päätyä toiseenkin
lopputulokseen punnitessaan vastakkain yhtäältä sivullisten
liikkumisvapauden rajoittamista ja heille saartorenkaassa odottamisesta
aiheutuvaa vaaraa sekä niitä sinänsä tärkeitä tavoitteita, että rikoksiin
syyllistyneet henkilöt saadaan kiinni ja estetään mellakoinnin jatkuminen."
Poliisi oli valmistautunut estämään mielenosoituksen vaikka siitä ei oltukaan tehty päätöstä. Tätä varten paikalla oli 480 poliisia (360 varsinaista jouhapoliisia, 70 kevyissä jouhavarusteissa olevaa normaalia poliisia sekä 50 rajavartiolaitoksen jouhaa). Videolta oli laskettu poistuvan 500 henkilöä, mikä on runsaasti suurempi määrä kuin julkisuudessa esitetty 300 henkilöä. Määrä tuntuu muutenkin isolta, koska se tarkoittaisi jo 500 ihmisen saartamista.
Lindstedt ei nähnyt mielenosoituksen estämiseen liittyvän ongelmia, koska poliisi oli edennyt lain ja totuttujen käytäntöjen mukaan. Poliisin saama kokoontumislain mukainen mielenosoitusilmoitus tehtiin, mutta mielenosoituksen järjestäjään ei saatu yhteyttä jokaisella kerralla. Poliisi pyrki kuitenkin neuvottelemaan mielenosoituksen kulusta että järjestyksenpidosta. Poliisi oli varautunut estämään mellakkaa, mutta 8.9.2006 oli poliisi päätynyt käsittelemään tapausta mielenosoituksena, koska oli tuolloin saanut ilmoituksen mielenosoituksesta.
Poliisin muu voimankäyttöOikeusasiamies on löytänyt paljon syitä pitää käytettyjä toimenpiteitä laittomina. Ihmisten tarkastamisesta poispääsyn ehtona ei löydy laista perusteluja. Poliisi voi tarkistaa yleiseen kokoukseen osallistuvat ihmisten turvallisuuden varmistamiseksi, mutta ei voi tarkistaa enää poistuvia ihmisiä. Perustuslain mukaan poliisin voimatoimet eivät saa olla mielivaltaisia ja niille pitää löytyä peruste laista.
Kiinniotoista oikeusasiamies löysi paljon huomautettavaa. Esimerkiksi päihtymisen perusteella on sovellettu poliisilain kahdettakymmenettä pykälää, joka mahdollistaa paikalta poistamisen ja tarpeen vaatiessa kiinniottamisen. Lakia voidaan soveltaa oikeusasiamiehen mukaan vain tapauksissa, joissa yksittäisen henkilön voidaan olettaa rikkovan lakia tai aiheuttavan järjestyshäiriöitä. Alkoholin nauttiminen ja mielenosoitukseen osallistuminen eivät ole sellaisia syitä.
Poliisilain edellä mainittua pykälää saisi oikeusasiamiehen mukaan soveltaa vain niin kauan kuin rikoksen tekeminen tai järjestyshäiriöiden aiheuttaminen on mahdollista. Oikeusasiamies ei löytänyt mitään perusteita tämmöisessä tapauksessa suorittaa kiinniottoja sekä kiinnioton jatkamista seuraavalle päivälle niinkin myöhään kuin kello 15 asti.
Kiinniottoja mellakkarikoksen perusteella on pidetty laittomina. Edellä mainitun hajaantumiskäskyn vastustamisen lisäksi henkilön pitää teoin osoittaa osallistuvansa väkijoukon toimintaan. Tämmöisiä perusteita poliisi ei ole pystynyt etu- eikä jälkikäteen osoittamaan. Perusteeksi ei riitä, että henkilö on ollut kahdeksan ja puoliyhdeksän välillä illalla Kiasman edessä. Samaa tulkintaa oikeusasiamies on soveltanut kaivopihan tapahtumien osalta. Kiinniottojen syyksi on kuitenkin näissä tapauksissa merkattu "mellakka".
"Poistumiskäskyn noudattamatta jättämistä ei käsitykseni mukaan
voi tulkita puheena olevan säännöksen tarkoittamaksi "osallistumiseksi teoilla
väkijoukon toimintaan"."
