Feminismistä

Minuun kolahti feminismi lukiossa lähinnä siinä klassisessa muodossa, että "miksi historia ei tunne naiskirjailijoita, -tiedemiehiä tai muusikoita, johtuu siitä, ettei ole koskaan annettu mahdollisuutta". Tämä kevyesti mukaillen tämän näkökannan isää - siis äitiä - Simon De Beauvoiria. Tähän liittyy siis kielitieteellinenkin puolia, mutta palaan siihen myöhemmin.

Nykyään feminismiini on sekoittunut sukupuoliroolit. Niihin liittyy tämä naisten tiskaaminen. On tuossa vieressä kyllä kauhea tiskiläjäkin, mutta en anna sen nyt kaataa minua.

Ja näen että näiden sukupuoliroolien voittamisessa voittaa lopulta kaikki. Jokaista tyttöä kohden, jota syytetään ylitunteellisuudesta, on yksi poika, joka ei uskalla näyttää tunteitaan. Jokaista poikaa kohden, jolle on ostettu legot, pyssyt ja actionfiguurit, jotka eivät poikaa kiinnosta, on tyttö, joka toivoisi joskus saavansa edes yhden.

Ymmärrätte varmaan, että se on hieman ahdistavaa, että armeijassa kasvatetaan miehiä, vaikka niinhän se on, että ne, jotka on jo miehiä, keksii jotain muuta. Joskus lupasin, että jos armeija tulee naisille pakolliseksi niin käyn suorittamassa sen. Jostain oudosta syystä ajattelen, että se on tasa-arvoa, että velvollisuudet on samat. Tätä eettistä paradoksia on ollut hieman vaikeuksia selvittää. Kun armeija on silleen niinku hyvä ja paha, ja sen olemassaolo voi olla hyvästä ja pahasta ja jollain niinku on semmoinen vakaumus, et ne ei niinku edes halua käydä armeijaa. Sodan ja rauhan kysymyksissä tulee olla puolueellinen ja valita se rauhan puoli.

Minun mielestäni työhönotossa, vaaleissa, kaikissa pitäisi suosia naista. Tämä ei ehkä ole tasa-arvoinen näkemys, mutta näkisin sen välivaiheena. Tätä ehkä tulisi soveltaa miesvaltaisissa ammateissa ainoastaan ja päinvastoin. Miehiä naisvaltaisilla aloille ja naisia miesvaltaisille aloilla helpommin. Tähänkin saattaa liittyä sudenkuoppia: minusta tuntuu, että joku älähtää paljon kovemmin, jos kahdesta hakijasta, miehestä ja naisesta, valitaan mies sairaanhoitajaksi on pahempi asia kuin naisen valitseminen Nokian johtoon. Jos varsinkin valintoja puolustava taho olisi mies ja syyttävä puoli nainen, niin ainakin tuon positiivisen diskriminaation mallin mukaan naista pitäisi suosia tässäkin tapauksessa. Vai tulisiko oikeuden sittenkin olla sokea? Voiko tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus esiintyä samassa ajatuksessa. Luulisi näiden kahden kävelevän käsikädessä, toisaalta kaunokirjallinen historiamme kuten maailman historiakin tuntee lauseen "kaikki ovat tasa-arvoisia, toiset vain ovat tasa-arvoisempia kuin toiset", jonka pitäisi toimia varoittavana esimerkkinä siitä kun vallankumous syö lapsensa.

Olen pitänyt jotenkin outoina ajatuksia, että naisten pitäisi syrjäyttää mies kaikilta aloilta ja antaa valta kokonaan naiselle, koska a) naiset eivät aloita sotia, b) naiset haluavat hoivata ja rakentaa kun miehet haluavat räjäyttää ja tuhota, c) sairaanhoitajat saisivat kaikkialla inhimilliset olosuhteet. Ymmärrän kyllä ajatuksen puolen, mutta minun mielestäni a) minun arkipäivän kokemukseni osoittavat yllättäen toista ja b) se olisi taas uuden sukupuoliroolin rakentamista. Ei minusta äidit ole välttämättä sen parempia huoltajia kuin isät vain sukupuolensa takia. Sen enempää kuin miehet olisivat jotenkin putkiaivoisempia, sotaisampia tai jotain muuta kuin naiset - automaattisesti.

Feminismissä ei pitäisi olla niinkään kyse biologiasta. Kyllä minä voin tunnustaa, että vain nainen voi synnyttää ja mies on keskimääräistä vahvempi (vaikka minua vahvempiakin olen tavannut), mutta uskon, että tämän voi tunnustaa kuka tahansa ihminen maan päällä, joten siitä tuskin kannattaa vääntää tuota peistä. Sanotaan myöskin, että naiset rakastavat lapsiaan enemmän kuin miehet. En tiedä mihin tuo perustuu, mutta voin myöntää, että sitä suhtautuu toiseen ihmiseen varmasti aika eri tavalla kun kantaa sitä sisällään keskimäärin 9 kuukautta. Miehen suhteen pitäisi olla lapseen kait jotenkin aliarvioiva ja semmoinen, että isän ja lapsen pitää rakentaa luottamusta välilleen ennen kuin juttu alkaa synkaamaan ja rakkaudesta tulisi ehdotonta. Varsinkin kun mies halusi vain saada pussit tyhjäksi. Vastustan jollain moraalisella tasolla kahta edellistä argumenttia sekä myöskin tieteellisillä perusteilla kunnes nämä asiat voidaan todistaa.

Kinsey: Let's talk about sex

Katsoin maanantaina tositapahtumiin perustuvan elokuvan ”Kinsey”, joka kertoo yhdysvaltalaisesta hyönteistutkijasta, joka ryhtyy tutkimaan ihmisen seksuaalisuutta karistaakseen epäluuloja aiheesta. Elokuva sijoittuu viime vuosisadan alkupuolelta puoliväliin. Elokuva kuvailee ihmistä, joka yrittää tutkia ympäröivää ilman moralismia. Ei onnistunut se häneltä. Lopulta häntä rahoittava Rockefeller-säätiökin irtisanoutuu tutkimusten rahoittamisesta kommunistivainojen takia.

Ystäväni sanoi vähän aikaan sitten, että Suomessa on kaksi asiaa, joista ei olla valmiita keskustelemaan, ensimmäinen on seksuaalisuus ja toinen on päihdepolitiikka. Olen huomannut, että nämä kaksi asiaa herättävät eniten intohimoja.

Homoja ja lesboja ei pidetä vieläkään laillisesti yhtä pätevinä ja tasa-arvoisina ihmisinä kuin heteroita. Adoptio-oikeutta ei haluta suoda homoseksuaaleille ja hedelmöityshoidot halutaan kieltää samalta ihmisryhmältä. Osa kristillisistä ja osa ei-niin-kristillisistä piireistä pitää tärkeänä lapsen oikeutta isään ja äitiin. On oltava varovainen kuitenkin puhuttaessa ihmisoikeuksista, koska jos lapsen oikeudesta isään ja äitiin tehdään ihmisoikeus, niin valtio on viime kädessä vastuussa siitä, että tämä oikeus toteutuu. Sellaisessa tilanteessa olisi johdonmukaista, että jokaiselle lapselle määrättäisiin isä ja/tai äiti jos lapselta puuttuu isä ja/tai äiti.

Päihteiden käyttäjistä alkoholismi on sairaus kuten narkomaniakin, mutta jälkimmäinen on myös laitonta. Huumetestejä halutaan ajaa yhä laajemmalle osalle ihmiskuntaa, mutta alkoholismista vaietaan. Tavallaan toinen riippuvuus hyväksytään hiljaisesti kohtuullisen vaarattomana, mutta tiettyjen päihteiden käyttöä pidetään osoituksena moraalisesta rappiosta ja yhteiskuntakelvottomuudesta.

Nationstates: Vasankaria

www.nationstates.org

Tämmöinen kummallinen paikka on Vasankariasta tullut. Nykyinen YK-luokka on Left-leaning college state, mutta jossain vaiheessa valto kävi myös Capitalitz-luokassa.

"UN Category: Left-Leaning College State
Civil Rights: Superb
Economy: Good
Political Freedoms: Excellent
Location: VaNu

Regional Influence: Instigator
Vasankaria is a UN Member

The People's Republic of Vasankaria is a very large, environmentally stunning nation, renowned for its devotion to social welfare. Its compassionate, hard-working, intelligent population of 198 million enjoy extensive civil freedoms, particularly in social issues, while business tends to be more regulated.

It is difficult to tell where the omnipresent, liberal government stops and the rest of society begins, but it juggles the competing demands of Education, Social Welfare, and the Environment. The average income tax rate is 61%. The private sector is almost wholly made up of enterprising fourteen-year-old boys selling lemonade on the sidewalk, although the government is looking at stamping this out.

The poor are often seen pale and dizzy after selling their blood to make ends meet, prime commercial land is being swamped with archaeological teams, a referendum must be held in order for any new law to be passed, and artists are pillars of society. Crime -- especially youth-related -- is a problem, probably because of the country's utter lack of prisons. Vasankaria's national animal is the Lapin poro, which is also the nation's favorite main course, and its currency is the eurontsi."

Pelin ideana on siis luoda oma valtio, jossa tapahtuu aina jokin yhteiskunnallinen kriisi, joka pitää ratkaista, välillä valitsemalla pelkkien huonojen vaihtoehtojen välillä.

tagit: peli.

Huono kasvatus

Pedro Almodóvarin vuonna 2004 julkaistu Huono kasvatus (Mala education) on puhdas yllätys vaikka hienoa art housea odottaakin.

Juonena on kahden kouluaikaisen rakkaan uudelleen tapaaminen. Ignacio tulee tapaamaan vanhaa kouluaikaista rakkauttaan Enrique saadakseen töitä näyttelijänä. Hän tuo mukanaan käsikirjoituksen, jonka alku perustuu tositapahtumiin heidän nuoruudestaan ja loppuosa fiktioon, koska ei ole enää yhteistä tarinaa.

Tarinassa on rikottu aikajärjestys, jossa kuvataan myös käsikirjoituksen henkiin laittamista. Hieman samaan tyyliin kuin Rakastunut Shakespeare elokuvassa kuvataan käsikirjoituksen syntyä että harjoituksia. Nyt kyseessä onkin elokuva, joka jäljittelee todellisuutta. Huonossa kasvatuksessa on mukana hieman enemmän film noir -vaikutteita eli perusdekkarin aineksia. Siinä vaiheessa kun katsoja ymmärtää katsovansa jonkinlaista mysteeriä elokuvia alkaa näyttää ihan toisenlaiselta kuin katsoessaan miten kaksi niin kauan toisistaan erossa ollutta rakastavaiset pärjäävät nykypäivänä. Kohtaus, missä selvitetään itse mysteeri eli kuka Ignacio oli ja on, miten hän kuoli ja miten hän elää, on kuin etsisi kananmunia jääkaapista huomatakseen että ne on pöydällä. Samassa kohtauksessa yksi pari menee katsomaan film noir -viikkoja elokuvateatteriin tappaakseen aikaa kun "rikos on tapahtunut".

Pahoittelen tiettyä epämääräisyyttä kuvauksissa, mutta en halua tappaa elokuvan iloa kenenkään puolesta. Elokuvasta kertominen on kuin opettaisi oikotietä Zeniin.

Tapahtumat sijoittuvat karkeasti kolmeen eri maailmaan. Nykyaikaan (1980), joka on elokuvan lopulta todellisin taso. Lapsuuteen, jolle ei annneta tiettyä vuosilukua sekä käsikirjoituksen elävöittämiseen (1977). Elokuva ei vaadi suuria lihaksia tai kokemusta elokuvista samalla tavalla kuin jotkin tietyt genret. Hyvänä puolena olen aina pitänyt art house -elokuvissa siitä, että niissä ei selitetä tapahtumia vaan kaikki tapahtuu aina katsojan päässä, johdonmukaisesti ja mystisesti. Samalla tavalla kuin ratkotaan matemaattisia ongelmia. Etsimällä kokemuksia, joilla voisi päästä haluttuun lopputulokseen.

Huono kasvatus on hyvä vastine valmiiksi pureskellulle maailmalle aina kun kaikki tuntuu niin vaihtoehdottomalta. Se, miten itse elokuvan näin, täysin johdonmukaisena tarinana, avautuu toiselle ihmiselle eri tavalla, mutta varmasti yhtä johdonmukaisena. Lopulta Huono kasvatus on kuin peili, johon katsomme, projisoimme oman toivomme, epätoivomme, uskomme, maallisuutemme, seksuaalisuutemme, kaiken, minkä uskallamme.

Jos katsomme riittävän syvälle pimeyteen, sieltä katsoo peto takaisin.

Kuvauksia

Tapahtunut aikaisemmin:

Taas yksi päivä kuvauksissa. Taiteilijoita aina puhuttaa välillä oma palkkaus. Ensinnäkin monet kokevat työnsä kutsumuksena ja tekevät sitä palkan kanssa tai ilman. Itse olin kauppaamassa pari päivää sitten persettä eli kauniisti sanoen mainoskuvauksissa. Hartwallin Jaffan mainosta oli kuvaamassa Kaivopuiston grilli -yhtiö. Ennestään täysin tuntematon, mutta tutun näköisiä kavereita oli kuvan ulkopuolella tuottajista lähtien. Olin ekstrana, joten palkka ei ollut kovin suuri. 60 euroa korvausta sekä 40 euroa verottomana kulukorvauksina sisältäen siis matkat ja vaatteet. Välttelin kameraa kuvauksissa kohtuullisen helposti. On luontevaa, että jonkun selkä on kameraa päin. Jos oma naama yhdistyy johonkin tiettyyn tuotteeseen varsinkin tv-mainoksessa, niin toista kertaa et tv-mainokseen todennäköisesti mene seuraavaan kahteen tai kolmeen vuoteen. Joten kannattaa aina miettiä, että millä hinnalla lähdet myymään ihmisille juotavaa.

On eri asia tehdä talkoilla töitä ja kokea olevansa mukana jossain yhteisessä, mutta joskus korvaukset työstä ovat naurettavia. Tarjotaan leffalippua koko päivän työstä. Mainoksissa miettisin kahteen kertaan ja nauraisin päälle.

Kulutuskapula ei esittänyt mitään muuta pahaa Hartwallista kuin että sen omistaa Scottish&newcastle, yksi maailman suurimmista panimoista. Ainoa syy boikotoida Hartwallia on siis sen monikansallisuus.

Hintalappupolitiikka

Etelä-Suomen Vasemmistonuorten Glasnost on saapunut taas. Korjaamaton kolumnini:

Yhteiskunta läpi kaupallistuu. Kaikelle halutaan lyödä hintalappu. Sedät ja tädit, tämän maailman pyörittäjät, nielevät kaiken tämän siinä toivossa, että talous kasvaisi, vauraus lisääntyisi, työpaikkoja syntyisi lisää ja hyvinvointi lisääntyisi.

Näin ehkä on käynytkin. Tähän ilmiöön on myös tullut lieveilmiönä monenlaista, mistä kukaan ei oikein halua ottaa vastuuta.

Kun Microsoft onnistui patentoimaan tuplaklikkauksen, maailma antoi yhdelle yritykselle vallan määrätä ketkä saavat käyttää yksinkertaista motorista liikettä. Maailma antoi yhdelle yritykselle vallan määrätä, mitkä toiset yritykset saavat valmistaa ohjelmia, jotka käyttävät tuplaklikkausta. Vapaakauppaa vai politiikan korruptiota?

Ehkäpä ne sedät ja tädit eivät tienneet, mikä on tuplaklikkaus. Ehkä he luulivat, että siihen oli uhrattu lukemattomat tunnit suunnittelutyötä. Ihmiskunnan iän verran, voisin sanoa ja myöntää, että ehkä siihen on uhrattukin. Pitäisiköhän suuryritysten alkaa tekemään tutkimustyötä triplaklikkauksen eteen. Montakohan uutta työpaikkaa siitä syntyisi? Paljonko meidän vaurautemme kasvaisi? Paljonko hyvinvointia siitä syntyisi?

Entäpä uusi tekijänoikeuslaki, joka oli pakko runnoa läpi mahdollisimman nopeasti? Elokuvien, tietokonepelien ja musiikin kopioinnista tehtiin kertaheitolla laitonta. Suuryritykset jälleen iskivät hintalapun kaikelle kulttuurille. He kertoivat montako sataa miljoonaa jää heiltä saamatta kopioinnin takia. Minäpä kerron, montako euroa tyhjätaskulla on varaa maksaa levy(i)stään; Ne, joilla ei ole varaa maksaa kulttuurista eivät myöskään maksa – paitsi velaksi.

Ehkä sedät ja tädit unohtivat, että hekin ovat kopioineet musiikkia aikoinaan c-kaseteille, nauhoittaneet elokuvia televisiosta ja vuokrakaseteilta, käyttäneet kaverilta tai serkkupojalta kopioituja kaupallisia tekstinkäsittelyohjelmia ja pikku pelejä omaksi tai perheen iloksi?

Tosi asia kuitenkin on että kulttuuri ei kuulu kaikille ja tulevaisuudessa vielä vähemmän. Vastarinta on kuitenkin syntynyt ja se tulee kasvamaan.

Akseli ensemble lanseerasi itsensä vähän aikaa sitten. Liput heidän esityksiinsä maksoivat x euroa. He eivät kuitenkaan suostuneet ottamaan vastaan yli 50 euron hintaa lipusta. He olivat siis määritelleet ainoastaan ylärajan lipun hinnalle.

Niin sanottu open source on ollut tietoverkkojen anarkistien ja vapaan tiedonvälityksen puolustajien loistavimpia oivalluksia. Open source tarkoittaa, että tehdään avoin lähdekoodi, jota kuka tahansa voi muokata omaan ja muiden käyttöön. Open source on kuin paperi, jota kuka tahansa saa valmistaa melkein miten tahansa. Kuvitelkaapa jos jollain yrityksellä olisi patentti paperille. Tämä yritys voisi määrätä kuka saa ja millä ehdoin käyttää sitä. Jos tällainen valta olisi luovutettu jollekin niin maailma olisi huomattavan erilainen tänä päivänä.

Kapitalistille ei kelvannut yksipuoluejärjestelmä. Ei kyllä kaikille kommunisteillekaan. Nyt ollaankin siirtymässä uusliberalistisen vallankumouksen viimeiselle tantereelle, jonka voittaja saa määrätä annetaanko valta yksiyhtiöjärjestelmälle.

Tulevaisuus määrittyy tänään sen mukaan kenelle me annetaan valta määrätä missä muodossa ääni, kuva ja kirjoitukset saa levitä. Tähän taisteluun kutsutaan tänään ihmisiä mukaan. Liity sinäkin ja kutsu kaverisi. Tehdään yhdessä tästä taistelusta sen arvoista. Jos kaadumme, niin kaatukoomme näyttävästi, kuten makasiinit.

Eduskuntavaaleihin valmistautumista

Kun on rajatusti aikaa vuorokaudessa ja on menoja jo kalenterissa, niin kaikenlainen hallinnointi tuntuu koko ajan laahavan perässä. Tämäkin päivä on mennyt aamu kymmenestä eteenpäin pelkällä kahvilla ja eduskuntavaaleihin valmistautumisella.

Eduskuntavaaleihin liittyvä materiaali näyttää onneksi vielä tältä:

Provinssirock 2006

Tuli vietettyä viikonloppu Seinäjoen provinssirock 2006 -festareilla. Varsinaisena hommana oli tehdä Vasemmistonuorten selkäreppulähetystä. Helppoa se ei tietenkään ollut kun oli saatanasti propagandaa mukana. Kaikki se materiaali piti vielä kantaa kävellen perille - tai siis käytinhän minä junaa ja bussia.



Greenpeacen hipeillä oli huomattavasti helpompaa, paitsi että he eivät voineet paeta niitä ärsyttäviä ihmisiä, jotka haluu tulla vain sanomaan, että te ootte väärässä.

Bändejä en tietenkään ehtinyt näkemään kovinkaan montaa ja ne mitkä ehdinkin näkemään näin ne vain osittain, koska olin kumminkin katse haukkana etsimässä liikkeeseen uusia jäseniä.

Punavihreät tänään Wäiskillä

Tänää Wäiskille kaikki.

9.6.2006
Vapaa julkaistavaksi heti


Parempi vaihtoehto jalkapallolle:
PUNAVIHREÄ FOORUMI

Demarinuorten, Kommunistisen nuorisoliiton,
Vasemmistonuorten sekä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton


***Ympäristöpoliittinen seminaari ja keskustelutilaisuus***
to 15.6.2006 klo 18-21

Ravintolalaiva Wäiskissä
Hakaniemenranta 11, Helsinki
3. krs kabinetti


Punavihreiden nuorisojärjestöjen kaikille avoimessa Punavihreä foorumi -
seminaarissa vuoden 2006 aiheena on ympäristöpolitiikka. Keskustelua
alustavat Janne Länsipuro (vihr., aiheena ihmisen suhde luontoon), Pekka
Butler (vas., aiheena hintalappupolitiikka), Petri Toikkanen (kom.,
aiheena marxismi ja ekologia) ja Anssi Häkkinen (dem., Mitä vihreää on
sosialismissa).

Paneelikeskustelussa klo 20 alkaen ovat mukana Aleksi Auer ja Petri
Toikkanen (kom.), Lauri Holappa ja Anssi Häkkinen (dem.), Jehki Härkönen
ja Sini Terävä (vihr.) sekä Kirsi Pihlaja ja Jussi Saramo(vas.)

Tunnelmaa, keskustelua ja hyvää viihdettä! Tule!


Lisätiedot:
Kimmo Koskiala, p. 044 356 6848
Jaakko Vasankari, p. 050 436 2199

Puoluekokousten viikonloppu

Kolme porvaripuoluetta, keskusta, Rkp ja Kokoomus piti tänä viikonloppuna puoluekokoustaan. Minua kiinnostavin on tietenkin Kokoomuksen puoluekokous. Syy tähän on sairaus, jota ei yksikään vertaistukiryhmä pysty lopulta koskaan parantamaan.

Jos nyt noista kahdesta muusta, joista toinen nyt sattuu olemaan Suomen suurin puolue tällä hetkellä, niin se pienempi niistä on hallituksessa, koska siinä puolueesta löytyy sellaista ammattitaitoa mitä ei mistään muusta puolueesta löydy nimittäin kielitaito. Minun vaaliveikkaukseni on että RKP jatkaa ja se on se todellinen illuminaattien kultapossukerho, joka kilpailuttaa kolmea Suomen suurinta puoluetta miten huvittaa.

Kokoomuksen kokouksen anti on nyt koko kansan nähtävillä vaikka noihinkin päätöksiin tullaan palaamaan. Puolueen puheenjohtajana jatkaa Jyrki Katainen, jonka puhe eilen oli kuin kommunistien ja sosialistien suusta. Kokoomuksen edellinen periaateohjelma näytti osaltaan juuri siltä, että se kaipaisi päivitystä ainakin mitä Kokoomuksen linjaan tuleen. Siinä mielessä SDP:kin kaipaisi pienen päivityksen. Minun on välillä vaikeaa erottaa, että mihin SDP päättyy ja mistä Kokoomus alkaa. Kokoomuksen vanhassa ohjelmassa oli kaikenlaisia ympäristöveroja sekä tasa-arvoista koulutusta ja tuloerojen tekemistä mahdollisimman pieneksi. Kokoomuksen vanha periaateohjelma oli kuin Eufratin julistuksesta päivitetty versio.

Uutta periaateohjelmaa silmäilen näillä hetkillä. Kokoomus on ainakin julistuksellisesti löytänyt sisarensa Euroopan poliittisilta kentiltä. Kokoomus on nyt kekustaoikeistolainen kansanpuolue. Italiassa heidän ystävinään on Silvio Berluscionin ryhmä. Yhdysvalloissa se on Republikaanit.

Kokoomuksen uudessa periaateohjelmassa tuodaan esille vahva isänmaallisuus, mikä ei sinänsä ole uutta. Ehkä konservatiivien ja liberaalien taistelu on kääntynyt konservatiivien eduksi. Kokoomus aikoo jatkaa SUOMEN vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ympäri maailmaa. Kristillisyydestään Kokoomus melkein onnistui irtaantumaan, mutta sinne se periaateohjelmaan jäi. "Kristillinen etiikka ja arvopohja ovat tärkeä osa tätä suomalaista kulttuuriperintöä." Helsingin kokoomusnuorten piiri oli vaatinut tämän poistamista. Tämä osa Kokoomusta on siis näitä liberaaleja, jotka tunnustavat kaikki uskonnot tasa-arvoisiksi. Uskon, että heidän piirissään myös ollaan sitä mieltä, että ihmiselle voi syntyä käsityksiä oikeasta ja väärästä ilman Raamattuun nojaamista.

Toisaalta periaateohjelmasta löytyi jotain sellaista, mikä saisi kaikki Suomen puolueet näyttämään samanlaisilta:

"Hyvä yhteiskunta perustuu kansalaisten yhdenvertaiseen mahdollisuuteen osallistua yhteisten asioiden hoitoon ja päätöksentekoon. Tavoiteltava demokraattinen järjestelmä perustuu vapaaseen osallistumisoikeuteen, monipuolisiin vaikuttamismahdollisuuksiin ja ihmisten aktiivisuuteen. Tavoitteena on kansalaisten kuuleminen ja monipuolinen vuorovaikutus. Vahva kansalaisyhteiskunta on demokratian ja osallisuuden edellytys ja turva. Valtion tulee olla avoin muutoksille, kritiikille ja kehittymiselle. Toimiva demokratia vahvistaa yhteiskunnan turvallisuutta."

Tuo olisi voinut olla vaikka minun kynästäni. Kansalaisille aloiteoikeus kunnan, valtakunnan, Eu:n ja YK:n käsittelemiin asioihin. Kaikille vaaliehdokkaille saman verran rahaa käytettäväksi. Kaupunginosakomiteat, joissa asukkaat voivat itse päättää miten järjestää paikallista toimintaa, ja joihin jokainen alueen asukki on täysivaltainen osallistumaan, ja komiteat, joilta pyydetään lausuntoja. Tarkoittaako Kokoomus tätä? Vai onko se taas uusi "liberaali" tapa ilmaista, että demokratia toimii hyvin niin kauan kuin se palvelee pääomaa.

Kokoomus puhuu edelleen lähtökohtien tasa-arvosta. Tämä oletus perustuu ilmeisesti, näin minulla on syytä olettaa, että kaikki ponnistaa samalta lähtöviivalta tai ainakin maailman pitäisi olla sellainen. Tämä on yksi niistä asioista, mikä erottaa oikeistoa vasemmistosta tai tarkemmin uusliberalismin/klassisen talousliberalismin sosialismista/kommunismista. Vasemmisto kannattaa lopputuloksen tasa-arvoa. Huolimatta siitä, että kuinka rikkaaseen perheeseen olet syntynyt, mitä sinä haluat elämältäsi, niin lopulta kuitenkin olet tasa-arvoinen muiden ihmisten kanssa. Erään vasemmistossa suositun teorian mukaan progressiivinen veroasteikko sekä pienet tuloerot ovat tällaisen politiikan ja ajattelun tulosta. Tämän ymmärtää nähtävästi peruskoulun yläluokkalaisetkin, jotka ovat käyneet ilmaisen peruskoulun.

Periaateohjelman kulttuuria koskeva osio oli poikkeuksellisen outo tai kauniin runollinen. Tulkitsen sitä joskus myöhemmin, mutta sanotaan kuitenkin, että ihmettelin hymyillen kohtaa sydämen sivistys. Elitismistä varoittava vilkkuvaloni syttyi palamaan, mutta saattaa siihen liittyä jotakin paljon humaanimpaakin.

Päivän kysymykseni, hyvät lukijat ja ihmiskunnan parhaimmisto, mitä on sydämen sivistys?

tagit: politiikka, filosofia.

Mällipallo on valmista

Ensimmäinen mällipallopelini on valmis. Pelistä ei tullut ihan niin mielenkiintoista kuin olin suunnittellut, mutta ehkäpä ensi vuonna järjestettävä Lordin bemari 2007 -television roiskutusturnaus.

Mutta Mällipallo 2006 -turneen trivian ennaltatietämisosuus:

"3. Triviaveikkaus (1 piste per oikea vastaus), maailman politiikka ja kestovitsit?

1) Kuka valitaan turnauksen maalin tekijäksi (jos tulee jaettu sija, niin siitäkin saa pisteen):


2) Viimeisessä pelissä (hopea-kulta) jaetaan kuinka monta a) keltaista korttia b) punaista korttia

3) Montako suurvaltaa (G8-maat) putoaa alkulohkojen jälkeen?

4) Voittaako Englanti sen tänä vuonna (k/e)?

5) Pelaako Englanti missään vaiheessa muuta kuin 4-4-2-kuviota (k/e)?

6) Pelaako Kahn kaikki Saksan pelit?

7) Montako pelaajaa näemme ilman paitaa yhteensä molemmista mitalipeleistä varsinaisella peliajalla ?"

tagit: urheilu.

The piratebay

Ruotsalainen The piratebay on taas pystyssä.

http://www.thepiratebay.org

katsokaa myös heidän bloginsa.

tagit: politiikka.

Päihdepolitiikkaa blogistaniassa

Löysinpä blogilistalta hyvän uuden blogin. Ganjalaisjournalisti keskittyy pelkkään kannabis-teemaan ja pyrkii saamaan keskustelusta ne pirunsarvet pois.

teemat: politiikka

Äijä

Subcomandantes menee huomenna treenaamaan settiään. Tässä lyriikat erääseen hardrock-oldskool-metalli-biisiin Äijä:

Mistä tulee se sisu
jolla äijä taistelee joka ikinen päivä
ei se voi johtua niistä pastilleista
se tulee Suur-suomen aatteesta
isänmaasta, kodista ja uskonnosta

Nyt sä oot äijä, äijä, äijä
Nyt sä oot, sä oot, sä oot
äijä, ä-i-k-äijä

Mikä tekee äijän?
onko se tapa, jolla hän pitelee naista
vain koska sillä on isot tissit
mikä tekee äijän?
Onko se tapa, jolla hän taistelee joka päivä
ei, se johtuu niistä tisseistä

Nyt sä oot äijä, äijä, äijä
Nyt sä oot, sä oot, sä oot
äijä, ä-i-k-äijä

Onko se se tapa,
jolla hän tilaa pizzansa
tosimiehen vegessä on neljää lihasorttia

Mikä tekee äijän?
onko se tapa, jolla hän kohtelee hoppareita
antaa turpaan niillä räkänokille
Mikä tekee äijän?
Hänen korkea maanpuolustustahtonsa
ja halu kouluttaa heikoimpaan

Nyt sä oot äijä, äijä, äijä
Nyt sä oot, sä oot, sä oot
äijä, ä-i-k-äijä

Mistä tulee se sisu
jolla äijä taistelee joka ikinen päivä
ei se voi johtua niistä pastilleista
se tulee Suur-suomen aatteesta
isänmaasta, kodista ja uskonnosta

teemat: lyriikka, huumori

Genesis eli Mooseksen 1. kirjan 2. Luku: Sunnuntai, paradise city ja vaimojen duunaminen.

Tähän mennessä tapahtunut.

1. Tälleen se maailma sit oli valmis.
2. Lauantaina se sitten veti perseet ja oli sunnuntaina et paha hedari ja veti koko sunnuntai päivän tsekaten telkkaa ja syöden kaikenlaista valmis safkaa.
3. Ja sit se oli et sunnuntaisin ei oikeestaan muutenkaan sais tehä duunii tai jos on ihan pakko niin siitä pitää maksaa ainakin tuplapalkkaa.
4. Tämmönen tarina oikeastaan. Yhteenvetona: Jumala duunas taivaan ja maan ja kaikki eliöt. Ja tarina senkun jatkuu.
5. Itse asiassa vaikka toi Jumala oli duunannnut noi kaikki asiat niin maapallolla ei oikeesti kasvanu vielä mitään ku ei ollu satanu vodaa ja ihminenkin oli silleen et hidasta äijä tahtii. Et me tipputtiin junasta ja ton ruohojutun kohalla.
6. Ja Jumala oli et "hys" ja kasteli maat ja oli et vodaa!
7. Ja sit se oli et äijä ja muija. Mä pistän teihin vähän soulia funkin jatkeeks ja puhals niiden nenästä vähän groovea sisään.
8. Sen tarkemmin määrittelemättä paratiisin sijainti niin Jumala laittoi sen "itään" niinku meistä katsottuna jonnekin Aasiaan, mutta niiden näkökulmasta varmaan jenkkeihin tai mitä niistä nyt itäänpäin onkaan.
9. Ja sit se duunas sinne paratiisiin kaikkii herkullisii hedelmäpuita ja sit sellaisen voiman valoisan ja pimeän puolen puun. Kerrotaan kohta miks. Tähän liittyy nokkela ansa.
10. Sit tietenkin laitettiin joki, joka jakautu neljään eri suuntaan.
11. Ekan haaran nimeksi Jumala anto Piison. En tiedä miksi, mutta se johti kumminkin johonkin Havilaan, jossa on kuulemma kultaa.
12. Ja se oli silleen hyvä juttu se kulta, koska sitä louhimalla saa fygyy. Mut kyl siel oli myös otain Bedellion-pihkaa (ei mitään hajua mitä se tarkottaa) ja sitten Onyks-kiveä, mikä on kai joku sellanen onnenkivi, jota noi newage-hihhulit käyttää.
13. Sit toinen haara oli nimeltä Giihon, joka johti tai kierteli Kuusin maahan.
14. Kolmas haara oli Hiddekel ja neljäs Eufrat ja ne vie jonnekin. Ketään ei kiinnosta kuitenkaan.
15. Ja sit ku tää aikansa Monaco oli valmis, se oli äijälle ja muijalle, et menkää tonne muhinoimaan.
16. Nyt tullaan tähän omenapuujuttuun. Jumala oli ihmisille, jotka on kait nimeltään Aatami ja Eeva, et saatte syödä kaikista puista täällä.
17. Sit tää kiero kohta: kaikista paitsi, siitä spessupuusta mikä on paratiisin keskellä. Se symboloi sivistystä tai jotain. Ja Jumala on et jos siitä syötte kuolette. Eikä tällä Jumalalla ollut mitään syytä edes pistää tätä puuta sinne paratiisiin. Mut se oli vaan silleen et siitä ei saa sitten syödä.
18. Ja sit se oli oikeastaan vasta sen äijän vienyt tonne paratiisiin. Et vaikka se oli tossa aikasemmin muka luovinaan muijan ja äijän ni se itse asiassa loi vaan sen äijän ja tää äijä oli silleen, et boring. Ei seuralaisii.
19. Ja Jumala oli silleen et jou, täält tulee kaikke ne lande-eläimet ja tää äijä vaan alko nimittelee näitä eläimiä et lehmä, sika, yms.
20. Ja tää äijä oli Jumalalle et mitä vittuu. En mä ala noita eläimii duunaa.
21. Jumala oli taas et sori ja anto äijälle jotain hulluruohoo tai vastaavaa, jotta se menis nukkuu. Sit tää Jumala otti siltä kylkiluun ja täytti sen lihalla.
22. Ja jollain ihmekonstilla tää Jumala sit duunas tän Eevan tälle Aatamille seuralaiseksi.
23. Sit ku tää Aatami heräs se oli, et horo tee leipää ja et se ei oo mitään ilman miestä, et se on oikeesti vaan pienen pieni klooni Aatamista itestään, jonka sukupuoli on vaihdettu munattomaksi.
24. Ja tämän takia sit jokaisen jannun pitää jossain vaiheessa lähteä vetää himasta faijansa ja mutsinsa luota, jotta ne pääsis kuksii näit muijii silleen privaatisti.
25. Ja sit ne oli vaan ilman vaatteita ja estoja siellä Eedenis.

teemat: huumori.

MITÄ TAPAHTUI!!!!

Elikkä kuka söi leipäni, ennen kuin siirrymme tähän osioon, niin tarjoamme ilmaisen mainoksen. Huomenna siis 80 sivuinen ekstra, mitä tapahtui Vasemmistonuorten kesäkauden avajaisisssa. Lue se kaikki Jagen Renessanssista.

Tästä taas saamme huomenna lukea ellemme saa arvostelua veret hyydyttävästä seikkailusta (eli tietokonepelistä) nimeltä The godfather. Sairauteni, elikkä peliriippuvuuteni, paljastuu ylihuomenna: Silloin otsikkona "käännyin uskoon".

Viikonloppuekstraan tulee taas:
VASemmistoliiton ehdokkaista osa esittäytyy koko kansalle eli
FLASH NEWS
vapaa julkaistavaksi eilen

Helsingin Vasemmisto juhlii ja esittäytyy tänään - Ravintolalaiva Wäiskissä (sekin on niinku Hakaniemessä) – siis tänään. Kello 19.00 tulloopi paikalle Vasemmistoliiton ehdokasehdokkaista osa. Kaikki eivät siis pääse paikalle, syy: tuotantoyhtiö Vasankarian etanamainen liikehdintä, mutta biologia pois. Näemme illan aikana neljä paneelia, joiden välissä tarjoillaan viihdemäistä taidetta, joista olisi paras innostua kaikkien ihmisten tai kirjastot siirretään Espooseen tai Vantaa ottaa ne haltuunsa.

Illan ohjelma:
Puheenjohtajana toimii Uudenmaan ehdokas Saila Ruuth, tuo nuori mutta nouseva poliittinen lupaus ja kyky.

aikataulu
19.00 MIKKOOOOOOOO ILANko – pistää maailman pähkinöiksi musiikin voimalla
19.30 1. paneeli
Reko Ravela, Juhani Saari, Orvokki Jokinen, Elena Rezov
20.00 väliaika: Raksankarit (Tämän päivän parasta Teatteria isolla T:eellä)
20.15 2. paneeli
Tea Vikstedt-Nyman, Leena Eräsaari, Miina Kajos, Sirpa Puhakka, Ari Hostikka
20.45 väliaika: Jani Saxell (Ei eiliseltä vaan toissa viikolta – ihmiskunnan parhaimmistoa ja runoja)
21.00 3. paneeli
Alina Mänttäri, Pekka Saarnio, Sauli Ingman, Mikko Mielonen, Anna Tammisto
21.30 väliaika; Poor sam (musiikkia eli miksi et opettelisi kansainvälistä kieltä)
21.45 4. paneeli:
Pekka Buttler, Jaakko Vasankari
ja MIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIKKO ILAAAAAAANko jatkaa pähkinöiden särjentää musiikin voimalla.

Tervetulloa

lisätietoja tarjoaa
Jaakko Vasankari
Tuotantoyhtiö Etana
jagesta@hotmail.com
050-4362199

teemat: huumori, politiikka, järjestötoiminta.

Mällipalloturnauksen suunnittelu

Jalkapallon MM-kisat lähestyy. Olen suunnitellut tätä varten Mällipallo 2006 -turnausta. Muutamia pelejä, joita turnaukseen ehkä tulee.

Siirtomaaveto:
Peleissä, joissa on vastakkain vanha (tai nykyinen) siirtomaavalta ja siirtomaa, veikataan piste-eroa. Jos piste-eroa veikkaa vaikka yhdellä väärin menettää yhden pisteen.

Väkivaltaa hienommin ritualisoiva malli voisi olla annettujen korttien määrä.

Varsinaisen trivial-osuuden tekeminen on ollut vaikeaa. Esimerkiksi montako paitaa pelaajat ottavat yhteensä pois maalien jälkeen, on yksi näistä erikoisuuksista, mikä erottaa Mällipallo 2006 -turnauksen kaikista huonoista kopioista. Mutta tuomaristoon pitäisi värvätä pari henkilöä varmistamaan, että väitteet pitävät paikkaansa. Onneksi yhteenvedoista näytetään aina jokainen maali erikseen. Voisin kirjoittaa YLElle pyynnön, että pitäisi minun puolestani listaa näistä asioista.

Kukaan ei ole kylähullu omalla maallaan.

teemat: huumori, urheilu.

Vasemmistonuorten kesäkauden avajaiset

Tänään on kesän alun tärkein pönötyspäivä, jota valtakunnan media seuraa silmä tarkkana. Kuka kaatuu? Kuka on kenenkin kanssa? Missä on Karpela? Onko Niinistö unohtanut jo vaalit ja tulee paikalle? Vai jatkuuko murjotus Luxemburgissa?

Entä onko Paavo Arhinmäki paikalla? Miten Chelsea vaikuttaa tähän? Entä Esko-Juhani Tennilä? Vieläkö hän seuraa jalkapalloa? Mällipallo turnauksen jännittämistäkin on ilmassa? Kuka tekee sen tänä vuonna? Kuka voittaa turnauksen? Miten blokit muodostuu? Onko Brasilialle kannatusta? Entä uskooko ihmiset vielä, että Englanti tekee sen joku päivä? Ja pitääkö paikkaansa, että ranskalaiset tekevät "sen" vain paremmin? Mistä muodostuu Vasemmistonuorten virallinen linja? Vai ovatko joukot niin hajallaan, että konsensusta ei saada? Mikä on Jussi Saramon henkilökohtainen kanta?

Entäpä näemmekö talousihme Pekka Buttlerin? Vai vaikuttaako eduskuntavaalien nettisivujen suunnittelu tässä vaiheessa harmaita hiuksia? Entäpä listan nuorin ehdokas, Juhani Saari? Kahdet vaalit takana ja yhdet edessä? Riittääkö voimat? Kumpi painaa enemmän kupissa, matematiikan opiskelu vai politiikka? Voiko nämä yhdistää? Toimituksemme on paikalla selvittämässä.

Miten luokkataistelu voi? Vaivaako Vasemmistonuoria kymmeniä ja satoja vuosia vanhat riidat? Ketkä ovat kommunisteja? Ketkä sosialisteja? Ketkä anarkisteja? Ketkä liberalisteja? Entäpä ekoporukka? Tai feministit? Kenellä on vahvimmat telaketjut? Tule ja ylläty.

Kaikki tämä huomisen blogissa. Journalismi eläköön uutta renessanssiaan.

tags: huumori, politiikka

Opi perusasiat

Viikonloppu tuli ja meni Mikkelissä. Vasemmistonuorten järjestämällä kurssilla, joka on sopivasti nimetty Bertolt Brechtin runon mukaan antoi mahdollisuuden tavata uusia ja hieman vanhempiakin tovereita skeä tietenkin terävöittää aatetta.

Viikonloppuna käytiin sekä järjestön organisaatio, historia että erilaiset aatteet ja vasemmistot lävitse. Perttu Iso-Markku piti kyseisen esitelmän sekä valotti hieman prekariaatin käsitettä.

Janne Harju Tampereelta esitteli järjestön historian aloittaen osuvasti Spartacuksesta ja Jeesuksesta. 2000 vuotta mahtui juuri ja juuri kahteen tuntiin. Pisteet siitä vaikka kyseinen osa viikonloppua olikin yksi niistä, jonka loppumisella ei ollut mitään kiirettä. Nälkä ja kahvihampaan kolottaminen saivat jäädä miettimään elämäänsä muualla.

Pari kiireistä viikkoa ja sitten voi keskittyä joutilaisuuteen töiden lisäksi.

Mutta jos jotain voi sanoa viikonlopusta vielä: Onhan se hyvä, että se Loiri jaksaa vielä yrittää Euroviisuissa, mutta kauhean näköiseksi se on itsensä juonut.

Jaakko Vasankarin sosiaalifoorumi 2

Jo toista kertaa peräkkäin:

Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty kansainvälinen Jaakko Vasankarin sosiaalifoorumi on saanut jatkoa.

JAAKKO VASANKARIN SOSIAALIFOORUMI 2 (miun synttärit) - Vasemmiston kuolema.

18.5.2006 kello 18-21 (22) ESVN:n piiritoimistolla (Eteläranta 10, no ei kai, Hakaniemenranta 28, Merihaka) kokoontuu vuoden tärkein think thank. Alustuksia tulee mm. Batasunalta otsikolla "Hullut baskit - kuinka minusta tuli terroristi?"

Lahjatoiveena maailmanrauhaa, viinaa ja hyvää kirjallisuutta perustulon äärellä.

Yhdeksän jälkeen Helsingin järjestäytymättömät anarkistijohtajat tekevät Reclaim the bars -iskun voiman pimeällä puolella.

Mistä tietää, että juoma menee väärään kurkkuun? Siitä, että se ei mene omaan. Tämä on hyvä tietää illalla.

"Rajana on taivas. Maailma on meidän."

Jaakko Vasankari
Kapinasivari

ps. Illan virallinen suojeluspyhimys joutuu kuitenkin poistumaan hieman aikaisemmin seuraavan päivän matkan takia.

Paavo Arhinmäki tuli toiseksi!

Eilen oli Vasemmistoliiton ylimääräinen puoluekokous, jossa valittiin puolueelle pätkäpuheenjohtaja vuodeksi. Ehdolla oli viisi ehdokasta Paavo Arhinmäki, Martti Korhonen, Katja Syvärinen, Erkki Virtanen ja Markus Mustajärvi.

Ekalla kierroksella meni jatkoon Martti Korhonen ja Paavo Arhinmäki. Ekalla kierroksella Martti Korhonen sai 193 ääntä, Paavo Arhinmäki 92, Markus Mustajärvi 69, Katja Syvärinen 55 ja Erkki Virtanen 21.

Puheenjohtajaehdokkaita epäiltiin siitä, että tällä saadaan julkisuutta ensi vuoden eduskuntavaaleja varten. Tietenkin saavat ja kaikki ovat tietääkseni lähdössä ehdollekin ja olisihan se kummallista, jos Vasemmistoliiton puheenjohtajakisasta ei kirjoitettaisi mitään. Käytännössä vaaleihin valmistuminen alkaa siitä päivästä kun ensimmäisen kerran harkitsee omaa ehdokkuuttaan enkä usko, että yksikään ehdokas teki poikkeusta tässä tapauksessa.

Tokalla kierroksella Korhonen sai 273 ääntä ja Arhinmäki 150. Paavo sai omasta mielestäni niin paljon tukea ettenkö yhtään ihmettelesi, etteikö kaduilla ja kabineteissa näkynyt Vasemmistonuorten toiminta olisi kääntänyt jo monta Vasemmistoliiton jäsentä katselemaan tulevaisuuteen. Epäilen, että lopulta tuloksessa painoi kokemus. Vuoden päästä on eduskuntavaalit, joihin halutaan henkilö, jolla pysyy kieli keskellä poskea. Protestiäänistä tuskin oli kyse, vaikka Suvi-Anne Siimeksen eron jälkeen puolueen sinisilmäisimmätkin ovat pohtineet monenlaisia identiteettikysymyksiä. Tärkein niistä on varmasti ollut, että onko Vasemmistoliitto sosialistinen puolue. Ehdokkaista kaikki olivat varmasti sosialisteja. Suvi-Anne Siimeshän irtisanoutui itse tästä termistä.

Toisaalta SDP julistaa omassa periaateohjelmassaankin olevansa sosialistinen puolue. Tätä epäillään jatkuvasti. Se ei varmastikaan johdu pelkästään SDP:n kannattajista vaan siitä, että vallan puolueessa on ottanut oikeistodemarit lipposlaisineen. Tällä vaalikaudella on löytynyt kansanedustajista myös uusi tämän ajan kuusikkonsa. Kaikki demarit eivät ole esimerkiksi nielleet varallisuusveron poistoa. Vasemmistoliiton edeltäjä Kansan demokraatitkin perustettiin aikoinaan juuri tämmöisen opposition takia.

Seuraavissa vaaleissa näemme, miten viesti on purrut. Kahmiiko SDP:n vasemmistosiipi äänet, jääkö ne käyttämättä vai meneekö ne sittenkin oikealle tai vielä piirun verran enemmän vasemmalle? Vai palaako ensi vappuna Eduskuntatalo?

Nyt odottelemaan, että mitä Korhonen keksii vaaleihin. Hän lupasi ainakin kuunnella herkemmällä korvalla kenttää, mitä hän on ilmeisesti tehnyt aikaisemminkin. Tästä kai Siimes häntä syytti kun syytti häntä johtajuuden puutteesta.

Omalta osaltani valmistaudun vaaleihin odottelemalla jäsenäänestyksen tulosta. 5.6. tulokset varmistuu Helsingin vasemmiston ehdokasasettelun osalta. Silloin joko oma kampanjani alkaa tai päättyy. Vaalipäällikköä olen jo etsiskellyt ja yhden potentiaalisen löytänyt.

Iranin johtajan sanoja vääristellään

Tutustuin tänään Juan Colen blogiin. Alunperin päädyin tänne, koska sain Pysäyttäkää sota -verkoston sähköpostin listalta kiinnostavan viestin. Totuuteen tuli uusia sävyjä. Voisipa jopa sanoa, että länsimainen media tahallaan vääristelee Iranin sanomisia.

Hän on kääntänyt Iranin nykyisen presidentin Ahmadinejadin puheen farsin kieleltä englanniksi.

Puhe, jonka sitaatteja luin täällä Suomessa suomen kielellä, kertoi, että Ahmadinejad kieltää holokaustin ja haluaa pyyhkäistä Israelin maailman kartalta.

Lause meni englanniksi näin:
“Occupation regime” must “vanish.” (lainausmerkit on Colen).

Tämän voisi tulkita tarkoittamaan miehityshallinnon poistamista. Tällä oletan viitattavan Palestiinan miehitettyihin alueisiin. Saattaahan tietenkin olla, että hän tarkoitti Irakia tai Afganistaniakin, mutta jos sen kerta on ymmärretty tarkoittavan Israelia, niin tuosta lausunnosta vetäisin omana johtopäätökseni, että hän vaati miehityksen lopettamista. Kommentoikaa ihmeessä, jos olen liian kyyhkynen näkemään Irania maailman pahimpana uhkana länsimaille.

Juan Cole kertoo myös muista vääristelyistä. Kuten siitä, että Saksan olisi pitänyt luovuttaa juutalaisille valtio Palestiinan sijasta. Tämä tulkittiin länsi mediassa Colen mukaan niin, että Ahmadenijad vaatii israelilaisten rahtaamista Eurooppaan, mikä ei ilmeisesti ollut puheen tarkoitus.

Wikipediassa on käytetty paljon vaivaa kertomaan Colesta. En osaa sanoa, että kuinka paljon tuosta pitää paikkaansa, mutta wikipediayhteisö on kirjoittanut hänestä varsin paheksuvaan sävyyn. Muistutetaan muun muassa kerrymaisesta takinkääntäjä vaiheiluista.

"Cole is a staunch critic of current US policy in Iraq. He claims that the occupation regime is following unwise policy decisions based on faulty assumptions, that it is being carried out with brutality, and that it is unsucessful in curbing the resistance. He also portrays himself as having been an opponent of the war early on,[9] but in several posts on his blog prior to the war he suggusted that war is the only way to remove Hussein, and expressed his opinion that "I remain convinced that, for all the concerns one might have about the aftermath, the removal of Saddam Hussein and the murderous Baath regime from power will be worth the sacrifices that are about to be made on all sides" [10]"

Tässä hieman uusia sävyjä ja tuulia keskusteluun. Maailma ei ole edelleenkään mustavalkoinen eikä ole asioita, joita ei olisi syytä tietää. Ihmisen kokoinen projektini jatkaa tästä asioiden selvittelyä.

Huomenna Gloriassa konemusabileet

Gloriassa pidetään huomenna konemusabileet Valovoimaa (ei ydinvoimaa) vol. 2.

Kehittelin kaksi drinkkiä.

Valovoimaa:
Grogilasi (25 cl)
melonisiivu
4 cl vodkaa
8 cl tomaattimehua
8 cl limemehua (tai ginger alea, johon lime mukaan)

tai

Ei Ydinvoimaa
Grogilasi (25 cl)
melonisiivu
4 cl vodkaa
8 cl appelsiinimehua
8 cl limemehua (tai ginger alea, johon lime mukaan)

molemmat valmistetaan siten, että melonisiivu laitetaan juoman lasin keskelle niin että voidaan rakentaa "kaksivärinen juoma". Melonisiivun ensimmäiselle puolelle tulee 2 cl vodkaa ja 8 cl tomaattimehua ja toiselle puolelle 2 cl vodkaa ja 8 cl limemehua.

Valovoimaa siis muodostaa värit punaisen ja vihreän. Ei ydinvoimaa muodostaa taas värit keltaisen ja vihreän, jonka lävistää punainen.

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret: Valoa ja vaihtoehtoja suomalaiseen energiakeskusteluun

Tiedote 11.5.2006 julkaisuvapaa heti

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret järjestää perjantaina 12. toukokuuta Helsingin Gloriassa konemusiikkibileet otsikolla ”Valovoimaa – Ei ydinvoimaa”. Tempaus on paitsi hauskanpitoa ja tanssia, myös keskustelun herättämistä ydinvoimasta. Suomeen kaavaillaan jo kuudetta ydinvoimalaa ja tanssitaan TVO:n pillin mukaan. Perjantaina tanssitaan nimekkäiden artistien tahtiin hyvässä hengessä ja hienoin decoin.

Uraanin louhimisesta aiheutuu suuria ympäristötuhoja ja terveyshaittoja louhosten ympäristössä. Ydinvoima ei ole myöskään täysin riskitöntä onnettomuuksien kannalta. ”Olkiluodon uusi reaktori on prototyyppi, aivan kuten Tshernobylkin oli. Kysymys ei ole siitä, kuinka todennäköistä onnettomuuden sattuminen olisi, vaan siitä, ovatko riskit kannettavissa etenkin kun on olemassa vaihtoehtoja”, Etelä-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Kirsi Pihlaja muistuttaa.

Fossiiliset polttoaineet voidaan korvata myös uusiutuvilla energiamuodoilla. Ydinvoimalla ei ratkaista ilmastonmuutosta. Se voidaan torjua vain energian säästämisellä sekä vesi-, tuuli-, ja aurinkovoimalla. Etelä-Suomen Vasemmistonuoret kaipaavat valoa ja vaihtoehtoja suomalaiseen energiakeskusteluun.

Lisätiedot:

Kirsi Pihlaja, p. 050 5979512 puheenjohtaja, Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ry


Kuva: Tshernobyl-päivän sateenvarjotempaus.

KUTSU

Valovoimaa - Ei ydinvoimaa vol. 2 12.5.2006 Gloriassa klo 21.00-04.00 Liput 8 euroa (+ narikka 1,5 euroa) K18

Kulttuuriareena Gloria Pieni Roobertinkatu 12 00120 Helsinki

Esiintyjät:

LEMON SLIDE [Antiscarp Records]

TROLL SCIENTISTS [Elixiria / Space Boogie]

TEKNISET [Freakdance Records]

PUOSKARI [6-D Soundz / Freakdance Records]

NOTKEA ROTTA [Monsp Records]

OIKEUSJYVÄ [Riitta Records]

DECORATIONS:

FLOWERS OF LIFE

Mukana myös KATUTAIDEKILPAILUN VOITTAJATYÖ: GRAFFITI-INSTALLAATIO

JÄRJESTÄÄ ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET

Vappuruno

Runoilija Harri Holtinkoski lähetti haasteen kirjoittaa runon, jossa esiintyy neljä sanaa eli punainen, työväki, marssi ja aurinko. Muoto vapaa.

Hajainen liike
puita metsässä
reaktori taivaalla
aurinko

Taivaalta tippuvat
kuoleman orgiat
viattomat ja luvatut
styroksia ja paloöljyä
jotenkin työväki saadaan mukaan
vahingoittamaan toisiaan

emmekö me kaikki vuoda verta

hajanainen marssi
punaisia ja vihreitä
uusliberalismia vastaan
voimmeko yhdistyä

vai

Me ja ne
vastakkain
olenko perussuomalainen
hylkäänkö juuret
tulen rotupetturiksi
isänmaanpetturiksi
petturiksi

eikö minusta ole muuksi
kun annan nälkäiselle leipää
kutsutaan pyhimykseksi
kun kysyn miksi hänellä ei ole ruokaa
kutsutaan kommunistiksi

hajanaisuudessaan yhdistynyt
olen punainen
olen vihreä
olen seitsemänkymmenen viiden kilon rauhan panssari
minua ei kaada yksikään tykki
vaikka kuolisin
aate jatkaa eloaan

aate
joka kykenee renessanssiin
kykenee mihin tahansa

Sikariblokilta lähti mopo käsistä - hälytyskeskus meinasi kaatua!

Kuten varmaan tiedättekin niin Vasemmiston sikarinkatkuisen charmin blokki järjesti oman mielenosoituksensa ja ulostulonsa vapun tienoilla. Helsingissä kymmenet tuhannet ihmiset kokoontuivat kuudeksi Esplanadin torille osoittamaan solidaarisuutta sikariblokin taistelulle reilumman kaupan ja reilumman maailman puolesta.

Kenraali Francon ja Subcomandante Ståhlin puheet villitsivät kuitenkin kansan ja hälytyskeskus meinasi ylikuormittua. Hätäkeskukseen tuli yli 600 hälytyssoittoa sen jälkeen kun Subcomandante Ståhlin sikari katkesi kesken lausetta "kaikki maailman sikarin polttelijat --".

Helsingin sanomat uutisoi, että kyseessä olisi ammattimaisesti järjestettyä huliganismia, mutta tästä ei aivan ollut kyse. Vaikka vasemmistointelligentsi on yleensä hieman paremmin palkattu kuin muu rahvas, niin kyse oli enemmänkin logistisesta ja spontaanista purkautumisesta vallankumouksen linnun lennellessä Kiinasta kohti Suomea.

Tavaroiden hukkumiseltakaan ei vältytytty. Kenraali Francon kantamat polttopullot, jotka oli siis hankittu omaan henkilökohtaiseen käyttöön ja sikarien sytyttämiseen katosi jossakin makasiinien lähellä. Poliisi on kuulemma löytänyt jo sytyttämisvälineet, jotka he tietenkin toimittavat takaisin. Olemme kiitollisia, että poliisi toimi nopeasti ja löysi meidän sikarin lämmittimet.

Taistelu vakaamman mielenterveyden puolesta ei ole siltikään päättynyt. Suomalainen lehdistö ja suojelupoliisi on epäonnistunut tiedustelutoiminnassaan kuten Ilta-sanomat aivan oikein huomasivat: "Tiedustelukoneisto yski pahimman kerran." Huolimatta siitä, että sikariblokki lähetti ajoissa tiedotteet niin lehdistölle kuin valtakunnan tärkeimmille viranomaisille kuten poliisille. Jostain syystä tilanteiden rauhoittaminen ulkoistettiin amatöörien käsiin.

Kari Rajamäki ilmoittikin onneksi Suomen ottavan pari askelta fasismin suuntaan. Tavoitteena on julistaa Suomi fasistiseksi maaksi ensi eduskuntavaalien jälkeen. Ensinnäkin aloitetaan erilaisten kansalaisaktivistien jatkuva vuorokauden ympäri toimiva valvonta. Sikariblokki luonnollisesti kuuluu tähän arvostetun vaaralliseen ihmisryhmään, jonka nojatuoli harrastus oikeassa yhteiskunnallisessa tilassa saattaa päräyttää ranskapäisyyden potenssiin kymmenen.

Sikariblokki on, totta sekin, ottanut oppinsa ulkomailta. Suurin osa sikariblokin jäsenistöä lukee sanomalehtiä, katsoo Yleisradion keskusteluohjelmia, lukee Korkeajännitys-sarjakuvia sekä Aku Ankkaa. Näitä reittejä pitkin saadut opit on tietenkin otettu jo Suomessa käyttöön, mistä valtamedia on syystäkin huolissaan.

Vasemmiston hillityn, sikarinkatkuisen charmin blokki järjestäytyy

Tiedote
29.4.2006
Julkaisuvapaa heti!

Jo jonkin aikaa syvällä vanhojen rakenteiden sisällä on kehittynyt uusi vasemmistolainen liike, joka tunnetaan nimellä
Vasemmiston hillitty, sikarinkatkuinen charmi. Tuttavallisemmin: Vasemmistolainen sikariblokki. Liikkeen tarkoitus on
tuoda esille nojatuoliharrastus, jonka porvaristo on törkeästi ominut itselleen. Kaikkihan tietävät, että kuuluisimmat sikarit
valmistetaan Kuubassa, joten porvari yrittää henkisellä tasolla päästä käsiksi näiden jalojen työläisten selkänahkaan.
Me liikkeessä osoitamme solidaarisuutta ja toveriutta näille työläisille.

Sikariblokki vaatii Suomen valtiota siirtämään ulkomaankaupan painopistettä Etelä- ja Keski-Amerikkaan.
Historian on osoittanut, että vallankumouksen henki on ollut vahva näillä alueilla ja meidän on aika tukea sitä.
Usealla tämän alueen valtiolla on jo sosialistijohtaja. Me tuemme tätä ajatusta polttamalla sikareita mm. Kuubasta
ja Dominikaanisesta Tasavallasta.

Maanantaina 1.5. vietetään kansanvälistä työnjuhlaa, johon sikariblokki aikoo osallistua aktiivisesti.
Jokainen teistä voi kuulua blokkiin ja siksi meillä on mahdollisuus näyttää joukkovoimaa.
Marssikaa sikarit huulilla ja levittäkää porvareita hämäävää sumua!

Hyvää vappua!

Lisätietoja:
General Franco
franco@dystopia.fi

Subcomandante Vasankari
Olinpaikka tuntematon

tagit: politiikka, huumori

Heidi Hoo ei ole enää täällä töissä

Perjantaina kävimme katsomassa Heidi Hoo ei ole enää täällä töissä. Tiivistettynä näytelmän teemana on oravanpyörä, johon meidät kaikki pakotetaan. Työ, jolla voimme rahoittaa meidän aurinkoisen elämämme. Valitettavasti sitä aurinkoa ei ole. Tehokeinona käytetään huutoa, HUUTOA!

Huutaminen rasitti välillä samoin kuin musiikki. Näiden tehokeinojen käyttö oli perusteltua siinä mielessä, että katsoja etääntyi näytelmästä kuin ihminen (työ)elämästään. Välillä näiden tehokeinojen monotoonisuus pakotti ajattelemaan, että loppuuko tämä näytelmä kohta? Mutta jostain aina tuli sitten mielenkiintoa takaisin.

Teksti oli itsessään hauskaa ja oivaltavaa tajunnanvirtaa, johon pystyi samaistumaan helposti. Oivaltavinta oli rakkauden ja epätoivon organisoimisen mahdottomuus. Vai onko se sittenkään mahdotonta? Entäpä jos koko tunne-elämä on töissä ja täysin tehottomassa käytössä kun kotona taas rakkaus on hyvin organisoitua, tehokasta työtä, kun lapset ruokitaan täsmällisesti ja laitetaan nukkumaan täsmällisesti ja heidät herätetään täsmällisesti. Tehottoman rakkauden näkeminen lavalla sätkivänä oli sen jälkeen lämmittävää. Tehoton rakkaus, siinä olisi jollekin tuotteelle hyvä slogan. Odotan vaan kun joku mulkku ottaa tuonkin käyttöön ja tarjoaa meille jälleen uutta tunne-elämystä. Nestlén murot – tehotonta rakkautta.

Näyttelijäntyö oli haastavan näköistä. Kun piti siirtyä nopeasti huutamisesta ja juoksemisesta laiskan levottomaan joutilaisuuden tilaan. Elina Knihtilä loisti tässä työssä. Hän ei koskaan hypännyt liian aikaisin mihinkään ”tilaan” vaan vasta kun oli varma tekemisestään. Ehkä huomioni kiinnittyi vallan vääriin asioihin, kun tätä seurasin jossain mielessä haltioituneena.

Radio Liberon vappuspesiaali

Helsingin lähiradion taajuuden 100,3 mhz täyttää vappupäivänä 1.5. Radio Liberon vappuspesiaali kello 15-17. Kahden tunnin lähetyksessä vapputunnelmissa elävät vieraat keskustelevat Jaakko Vasankarin kanssa monen moisista vapuista. Onko jollakin ihmisryhmällä etuoikeus vappuun? Tänä vappuna tapahtumia on perinteisen työväen vappumarssin, Mantan lakituksen ja vappupuheiden lisäksi porvarillinen wappuratikka ja Porvari-sillis, prekaarien vappu Euromayday sekä uusi tulokas Kulutuskriittinen vappumarssi.

Vieraina on kaksi moninkertaista vaaliehdokasta, joilla on takana niin euro- ja kunnallisvaalit sekä edessä eduskuntavaalit 2007: Pekka Buttler ja Juhani Saari! Mukana myös eduskuntavaalien ensikertalainen Vasemmistonuorten kulttuuripoliittisen työryhmän puheenjohtaja Alina Mänttäri, Uudenmaan ehdokas Saila Ruuth sekä kohu-avustaja Niina Siitonen Porista.

Luvassa on punaviiniä, muistoja, palopuheita ja musiikkia kahdelta vuosituhannelta. Lähetykseen otetaan puhelimitse kuulumisia vapun vietosta kentältä. Vieraille voi lähettää kysymyksiä etukäteen.

Genesis: eli Mooseksen 1. kirjan keloja käännetty silleen niinku ymmärrettävästi

1. Luku: Asioita joita Jumalan on tehtävä.

1. Eka oli tää Jumalahemmo ja se duunas aluksi taivaan & maan.
2. Ja sit tää maa oli silleen chilli ja tyhjä ja jotenkin pimee ja tää Jumala hengaili sitten vetten päällä vaikkei se ollut vielä edes luonut vettä.
3. Ja sit se oli silleen et valoo hei ja valot pistettiin päälle.
4. Ja sit tää Jumalhemmo oli et hei siistii, näkee paremmin ja sen sellaista ja sitten se päätti tehdä selvän eron pimeän ja valoisan välille, ettei vibat häiriintyis.
5. Ja sit se oli et nää valot on päällä päivällä ja pois päältä yöllä, jotta porukka vois nukkuu. Ja siihen sen eka päivä oikeastaan menikin.
6. Seuraavana päivänä Jumala sit heräs ihan märkänä ja hogas et sil oli jääny hana auki tai jotain ja se joutu siivoo ne vedet vittuun sieltä ja se teki kuoppia maahan johon ne vedet niinku menis.
8. Sit se meni pilvelle tsekkaa maata ja oli silleen et täältä näkee tosi hyvin ja tää on mukavan korkeella. Meitsi jää tänne fiilistelee.
9. Sit se tsekkas et miten ne vedet oli jakaantunut. Ja kyl se vähän hio niitä rajoja.
10 Lopulta vähän funtsittuaan se päätti kutsua vedetöntä aluetta maaksi ja vedellistä osaa mereksi. Ja se oli sitten sillä selvä ja se päätti, että tästä ei sitten puhuta.
11. Sit se päätti alkaa viljelee ruohoa ja kasvattelee puita, missä olis kaikennäkösii hedelmii.
12. Ja sit sille tuli morkkis tai jotain kun se ei edellisenä päivän ollut tehnyt oikeesti mitään muuta kuin väläytellyt valoja ja päätti rehkii koko päivän näiden kasvien kaa. Loputa se oli saanut kasvit kasvaa ja jos joku tulis tän urakan jälkeen kyselee jotain niin se funtsi et tästä ei sitten keskustella tai kehitellä mitään omia teorioita.
13. Ja lopulta se meni sit nukkuu ja tuli kolmas päivä. Keskiviikko tälleen jälkeenpäin laskettuna.
14. Kolmantena päivänä Jumala sit funtsi tätä valojärjestelyy vihdoin ja päätti määritellä milloin valot on päällä ja millon ei. Ja sit se keksi viikonpäiville, kuukausille ja vuosille nimet, niinku maanantai, tiiistai, tammikuu, helmikuu, vuos 1, vuos 2 ja silleen.
15. Ja sit se jotain toisteli itteään ja kävi julistelee yksinään jotain jutskii, et kyl nyt kelpoo ja sillee.
16. Varmaankin happopäissään se sit kelas ettei pidä olla öisin liian pimeetä, jottaei vois lukee sarjiksii ja sit se loi kuun auringon heijastuspinnaksi ja muutaman muun auringon lisää.
17. Sit se kelas, et kyl nyt kelpoo lukee sarjiksii.
18. Ja sit oli vaan et tää on jees!
19. Sit tästä kaikesta funailusta se oli tosi väsynyt ja meni nukkumaan ja tuli neljäs päivä.
20. Sit se murisi jotain siitä, että vedessä pitäis uida jotain otuksia ja ilmassakin pitäis liidellä jotain vastaavia tapauksia.
21. Sit se oli niinku et tajuton idea ja wow ja duunas kaikki ne fisut ja linnut. Lopulta se sitten kelas et tästä ei sitten vedetä mitään omia johtopäätöksiä jossain Galapagos-saarilla.
22. Sit se funtsi ettei se jaksa tehdä kaikkee ite ja sano niille otuksille et lisääntykää ja täyttäkää vedet ja ilmat.
23. Sit se jannu hyyty ja meni nukkuu ja tuli viides päivä eli perjantai.
24. Sit alko vilinä ja se päätti tehdä lehmiä ja lampaita ja kaikennäköisiä muita lande- ja safarieläimiä.
25. Sit se duunas myös jotain läppäotuksia kuten kirahveja ja rapuja, jot niist vois tehdä dokkareita luontokanaville.
26. Täs vaihees Jumala sit päätti duunaa ihmiset. Ja se oli niille et duunatkaa näiden eläimien kaa jotain jutskii. Syökää niitä tai pukekaa ne hassuihin vaatteisiin ja pistäkää sirkukseen. Ei meitsii kiinnosta enää.
27. Sit se oli et täs on äijä ja täs on muija ja ne silleen näyttää vähän niinku meitsiltä.
28. Sit se kertas sen muijan ja jätkän kaa läpi sen suunnitelman. Et niinku juokaa ja naikaa, täyttäkää maa ja olkaa luomakunnankruunuja niin kauan ku eläimiä ja kasveja riittää.
29. Sit se anto niille ruohoo ja siemenii ja sano et kasvattakaa näitä ja metsästäkää noit eläimii.
30. Kaikille muille otuksille se oli et skruudatkaa ruohoo tai jotain meitsi juttelee jannujen kaa tääl nyt.
31. Sit se tsiigaili ympärilleen ja oli et tämmönen tapaus ja meni vetää unta palloon. Ja sit tuli lauantai eli se kuudes päivä.

Ydinenergia-aikuiset tulee, oletteko valmiit?

Suomalainen ydinvoima on isänmaallista. Suomalaisen ydinvoiman väittäminen epäturvalliseksi on maanpetos, josta rangaistukseksi pitäisi säätää kuoleman rangaistus. Ydinvoiman riskit ja ongelmat koskee ainoastaan ei-kristittyjä ja kommunistisia maita, mitkä on yleensä sama asia.

Suomelle on saatava oma ydinase, joka voi toimia perusteluna kansainvälisissä neuvotteluissa.

Jokaiseen kotiin on saatava oma ydinase, joka toimii pelotteena huumehörhöille, murtomiehille ja muille hämäräveikoille.

Miksi ei puhuta tuulivoiman vaarallisuudesta? Ne propellit painaa satatuhatta kiloa, pyörii 600 kierrosta minuutissa ja ne on kiinni yhden mutterin varassa. Jos se mutteri irtoaa niin se on 600-kierrosta minuutissa pyörivä sadantuhannen kilon joukkotuhoase.

Liittymislomake

[ ] Kyllä, Haluan liittyä Ydinenergia-aikuisiin ja ajaa ydinvoimaa kaikkialle. Tulevat sukupolvet maksavat jäsenmaksun
[ ] Kyllä, haluan liittyä Ydinenergia-aikuisiin ja saan liittymälahjana oman ydinaseen
[ ] Kyllä, haluan liittyä Ydinenergia-aikuisiin ja luovuttaa vaatekomeroni ydin”jätteen” loppusijoituspaikaksi.
[ ] En ole vielä valmis liittymään, mutta otan mielelläni nopean tilaajan ydinaseen.
[ ] En liity vielä, mutta ymmärsin vitsin.


Nimi:

Paikkakunta:

Päiväys ja allekirjoitus:

Miten sabotoida kuvauksia?

Olin viime viikolla taas Ylen draamalla töissä tekemässä avustajan hommia lyhytsarjaan. Olin ottanut mukaan ystäväni, joka on ollut joskus aikaisemminkin avustajana kanssani. Aloin kehittelemään ensimmäisen kuvauspäivän jälkeen ideoita, miten avustaja voi sabotoida kuvauksia. Eli yksi ajatus avantgardistiseen avustajarenessanssiin.

Avustaja voisi mennä häiritsemään kuvaussihteerin, tuottajan tai parhaimmassa tapauksessa ohjaajan työtä esittämällä parannuksia.

Esitettävä repliikki on seuraavan kaltainen. Muokkaaminen omaan suuhun on suotavaa.

"Mä huomasin, et käsikirjoitukseen ei oltu kirjoitettu yhtään repliikkiä mulle. Mä korjasin asian. Mä tuun aluks kuvaan ja sanon: "Yksikään ihminen ei ole koskaan kuollut syliini enkä tee poikkeusta sinunkaan kohdalla. Sitten Janne Reinikainen tulee ja antaa mun pillerit. Ton kameran vois itse asiassa siirtää tuohon niin mun profiili näkyy paremmin."

Kerron myöhemmin lisää sabotoinnista kunhan keksin toteutettavia esimerkkejä.

tagit: elokuva, huumori

Belgiassa hyväksyttiin homoille adoptio-oikeus

Belgia osoittaa toimivansa edistyksellisten rintamassa kun salli homoille adoptio-oikeuden. Vääntö oli kuitenkin kova äänestystuloksen perusteella: 34 puolesta, 33 vastaan. Alahuoneessa äänestys oli mennyt riman ylitse hieman helpommin 15 äänen erolla (77-62).

Helsingin sanomien keskustelusivuilla on ehditty jo julistaa yhteiskunnan rappiota ja paukutettu Raamatulla. Rohkeimmat on yrittänyt olla hauskoja vertaamalla homojen adoptioikeutta eläimiin sekaantumiseen. Voisin itsekin hymyillä jos tunnistaisin satiirin, mutta siitä ei ole mitään viitettä. Oikeasti, aikuisten oikeasti, on olemassa ihmisiä, jotka näkevät homouden vievän koko ihmiskunnan helvettiin. Vielä kukaan ei ole ehtinyt esittämään aina-niin-hauskaa "homous on periytyvää"-kommenttia.

Suomessakin olisi mitä pikimmiten myönnettävä homoille adoptio-oikeus. Se ei ole keneltäkään pois. Kukaan ei ole koskaan kuollut homouteen ellei lynkkäystä lasketa sellaiseksi. Asenteissa on paljonkin korjattavaa. Lainsäädännöllä voi tietenkin "taistella" homoutta vastaan. Samoin voidaan "taistella" prostituutiota vastaan julistamalla seksin osto laittomaksi. Suomi voi myös taistella päihteitä vastaan julistamalla päihteiden käyttö kielletyksi, rangaistavaksi teoksi ja sulkemalla kaikki yhteiskunnan ulkopuolelle. Näitä kolmea asiaa yhdistää pelon sekainen hysteria ja demonisointi.

Fasismista varoittava lamppuni vilkkuu.

Homot eivät ole sen enempää perverssejä kuin ihmiset, jotka haluavat rakastella juuri yhdessä tietyssä asennossa tai innostuvat tietyistä piirteistä ihmisissä kuten huulipunasta, nahkaisista kengistä, siitä tavasta, jolla hän pitää hiuksiaan auki tai hänen äänestä. Homot eivät ole uhka. Homot ovat jo täällä. Ei sitä estetä lainsäädännöllä tai tukahduttamalla. Homous ei ole mikään leviävä sairaus.

Kun homot hyväksytään tasa-arvoisiksi heteroiden kanssa, olemme osoittaneet olevamme askeleen suvaitsevaisempia. Homous ei tee ihmisestä mitään ali-ihmistä.

Niilo Paasivirta on hyvin tiivistänyt eräiden homofoobikoiden ajatuksia satiirisella kirjoituksellaan "Homolaki on Suomen loppu".

tagit: politiikka

Vasemmistoliiton linja päihdepolitiikassa

Vasemmistoliitossa on käyty epävirallista keskustelua suhtautumisesta päihteisiin. Yksi leiri on ajanut nollatoleranssia. Tämä leiri ei ole mitenkään selvärajainen porukka. Heistä osa käyttää alkoholia, osa ei. Osa tupakoi, osa ei. Mutta mitä silloin ajetaan, jos ajetaan nollatoleranssia? Jos Vasemmistoliitto ottaisi linjakseen nollatoleranssin ja lähtisi ajamaan sitä toden teolla puolueena niin minkälaisia rangaistuksia yhteiskunnan tulisi antaa erilaisista rikoksista.

Jos henkilö käyttää heroiinia? Tulisiko hänelle antaa sakkoa, paljonko? Entä, mikä olisi riittävän pitkä vankeustuomio?

Entä jos henkilö käyttää subutexia? Samat kysymykset.

Entäpä jos joku henkilö myy jotain laitonta päihdettä kuten heroiinia, subutexia, amfetamiinia tai jotain sen kaltaista?

Entäpä jos henkilö on alle 15-vuotias? Tai entä jos hän on alle 18-vuotias?

LSD:tä käyttäneitä ei hyväksytä ainakaan lentokapteeneiksi. Voisiko olla muita ammatteja, joihin ei voi hyväksyä ihmisiä, jotka ovat käyttäneet jotain tiettyä laitonta päihdettä tai laittomia päihteitä yleensä? Olisiko esimerkiksi peruskoulunopettaja tämmöinen, jolla ei saa olla minkäänlaista päihdehistoriaa? Entäpä sairaanhoitaja? Entäs kansanedustaja? Voisimmeko esimerkiksi yrittää estää lainsäädännöllisesti erään kolmihenkisen kansanedustajapuolueen ehdokkaan ehdokkuuden?

Näitä kysymyksiä on hyvä pohtia, varsinkin jos ollaan ajamassa nollatoleranssia Vasemmistoliiton linjaksi?

tagit: politiikka

Milton Friedman: Vapaan kaupan ja köyhien puolustaja?

[sarkasmi]
Yhtiöiden ainoa moraalinen velvollisuus on tuottaa voittoa omistajilleen.
[/sarkasmi]

Tämä on yksi Milton Friedmanin ydinajatuksista, ei tietenkään ainoa. Mutta miten omistajat suhtautuvat yrityksiinsä? Onko ainoa ajatus tuottaa voittoa?

Joidenkin mielestä kyllä. Joillekin se on muutakin. Joillekin yritysten toiminta on se idea, jolle luovutetaan aikaa ja energiaa. Jopa piensijoittaja saattaa kokea, että tukee yhteiskunnan toimintaa sijoittamalla kotimaiseen yritykseen. Elisan suurten irtisanomisten kohdalla luin yhden mielipidekirjoituksen Helsingin sanomista, jossa yksi piensijoittaja koki, että ei hän halua suurempia voittoja irtisanomisten kustannuksella.

Vaikka jotkut pitävät Friedmania suurena Jumalana, koska hän vastusti vahvasti säätelyä ja sosialismia. Toiset pitävät häntä suurena saatanana tämän takia.

Friedman ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen ajattelija. Hänkin on ihminen eikä ihmisiin tai ajatuksiin pidä suhtautua mustavalkoisesti.

Vaikka Friedman pitää monetaarista talousfilosofiaa kaiken perustana on hän kirjoittanut monesta muustakin. Muun muassa hän on yrittänyt sovittaa vero- ja kilpailuyhteiskunnan välistä ristiriitaa. Ja tämä ei ole mikään maailman yksinkertaisin asia. Toisaalta pitäisi kyetä mahdollistamaan kenelle tahansa niin suuri valta ja omaisuus kuin mahdollista ja samaan aikaan pitäisi kyetä estää niitä ihmisiä syrjäytymästä, jotka eivät kykene kilpailemaan muiden ihmisten kanssa. Tämä on joillekin elämän ja kuoleman kysymys. Varsinkaan urbaanissa yhteisössä agrikulttuurille ei ole tilaa. Näinä erikoistumisen aikoina ihmisille ei välttämättä kehity kaiken kattavaa tietotaitoa pärjätä yhteiskunnassa.

Milton Friedman tarjosi vastineeksi kansalaispalkkaa sekä negatiivista tuloverotusta eli sitä, että ihmiset, jotka tienaavat jonkin tietyn tulotason alle saisi tulonsiirtona korvauksen niiltä, jotka tienaavat enemmän. Tämä pyyhkisi paljon byrokratiaa pois sekä poistaisi ainakin osan siitä, jota sosiaaliturvan tarvitsijat kutsuvat välillä "kyykyttämiseksi", "alistamiseksi" ja "nöyryyttämiseksi".

Karl Marxilla ja Milton Friedmanilla olisi paljon keskusteltavaa kahvin äärellä. Valitettavasti Marx on kuollut. Jatkakaamme keskustelua, ei jätetä sitä kuolleitten jättiläisten hartioille.

tagit: politiikka, filosofia

Semanttisesta individualismista

Tänään olen palannut erääseen teini-iässä suunnattoman paljon henkisiä voimavaroja vaatineeseen filosofian osa-alueeseen, jonka määrittelevä kysymys on mitä on tieto? Palasin tähän teemaan luettuani John Locken kritiikkiä.
Tärkeintä näissä kysymyksissä ei ole henkilö John Locke. Filosofian historioitsijoita kiinnostaa kuitenkin myös se, mitä joku on esittänyt, mutta myös kuka tämä henkilö on tai on ollut. Loukkaisin näitä henkilöitä, jos en kertoisi jotain John Lockesta.
John Locke (s. 1632, k. 1704) oli poliittinen kähmijä, joka eli osan elämästään maan paossa osallistuttuaan sellaiseenkin silloin arkipäiväiseen politiikan tekemiseen eli attentaatin yrittämiseen. Hän myös seurusteli sellaisten nykyään varsin tunnettujen ihmisten kanssa kuin Isaac Newton (jota voitaisiin kutsua mekanistisen fysiikan isäksi) ja Robert Boyle (kemian parissa puuhastellut tiedemies).
Hän tuli tunnetuksi nimenomaan tieto-opillisen filosofian harrastamisesta. Eikä tieto-oppi oli mikään elitistinen filosofian suuntaus vaan siitä saa myös varsin maukasta erikoistehosteilla kromattua viihdettä kuten Matrix-elokuva osoitti.

Siirtyäkseni sitten itse ajatukseen, tällä kertaa semanttiseen individualismiin. Aluksi haluaisin kuitenkin hieman määritellä lyhyesti ja tietenkin ympäripyöreästi sanat semanttinen ja individualismi, jotta en karkoita ketään vaikeasti luettavalla tekstillä. Röyhkeällä popularisoinnilla altistan itseni ja ajatukseni myös kritiikille, mitä pidän tietenkin luvallisena, jopa suotavana.
Semantiikka on tieto-opin osa-alue, jonka harjoittamisena voidaan pitää viestinnän tutkintaa. Semantiikan pioneerina tunnettu (vaikkakin ehkä paremmin kirjailijana) Umberto Eco on käsitellyt väärin ymmärtämisen ideoita varsin viihdyttävästi muun muassa kirjoissaan Edellisen päivän saari ja Ruusun nimeen. Kykenin näköjään kirjoittamaan semantiikasta jo kaksi lausetta ilman, että kerroin millään tavalla suoraan, mitä semantiikka on? Neljännessä lauseessa korjaan tämän kertomalla, että semantiikka kärjistäen tutkii sitä, että mitä me viestimme ja miten meidän viestintä ymmärretään.
Semantiikkaan kuuluu myös se komiikan laji, jossa ihmiset ovat puhuvinaan samasta asiasta, mutta eivät puhukaan, eli sitcomista. Kuvitelkaapa Frendit-sarjan jakso, jossa Rosso (David Schwimmer) yrittää kertoa jotain jurakaudesta ja aina niin sympaattinen Joey (Matt LeBlanc) luulee, että Rosso puhuu elokuvasta Jurassic park.
Individualismi on taasen oppi, joka korostaa ihmisen itsenäisyyttä. Eksistentialistit huutavat tässä kohden, että se tarkoittaa ihmisen yksinäisyyttä ja tarkoituksettomuutta. Individualismi tarkoittaa kuitenkin yksilölähtöistä oppia erotuksena humanismista, jonka voidaan katsoa olevan ihmisestä lähtöisin olevaa.

Semanttinen individualismi tarkoittaa sitä, että ihmisten antamia merkityksiä tulee tarkastella tietystä näkökulmasta. Oletetaan, että kaksi ihmistä saattaa nimittää jotain asiaa vaikkapa ”Itsenäisyyspäivän vastaanotoksi”. Meillä on paljon syytä olettaa, että näillä kahdella ihmisellä on paljon toisistaan poikkeavaa tietämystä maailmasta, joten he todennäköisesti ymmärtävät ”Itsenäisyyspäivän vastaanoton” hieman eri tavoin.
Kuvitellaanpa, että nämä kaksi henkilöä, nimetään heidät vaikka Lockeksi ja Liebnitziksi. Locke on kiinnostunut suunnattomasti historiasta, häntä viehättää erityisen paljon toisesta maailmansodasta kertova kirjallisuus. Liebnitz taas on ihminen, joka on kiinnostunut musiikista kuin Reinikainen linnuista.
Nyt avataan telkkari ja katsotaan Itsenäisyyspäivän vastaanottoa. Locke ja Liebnitz katselevat lähetystä sohvalta vierekkäin. He molemmat antavat merkityksiä Itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Lockelle tulee mieleen paljon asioita toisesta maailmansodasta, Suomen itsenäistymisestä ja monista vuosista, jolloin Suomi on elänyt pelossa, että tämän rakkaan maan itsenäisyys katoaa jonnekin. Hän näkee Itsenäisyyspäivän vastaanotossa merkityksen, jolla kunnioitetaan sotiemme veteraaneja, jotka taistelivat sen puolesta, että suomalaisilla miehillä olisi mahdollisuus suorittaa siviilipalvelus[sic].
Liebnitzia ei nyt niin tuo historia kiinnosta, mutta musiikki, tuo voima vahva, saa hänet herkistymään. Hän ei tunne Porilaisten marssin historiaa, mutta hän tuntee Porilaisten marssin musiikin kielen. Häneen vetoaa jokainen mahtipontinen isku kuin tuhat volttia.
Molemmat liikuttuvat katsoessaan lähetystä. He saattavat kuvitella, että he molemmat liikuttuvat samasta syystä, vaikka näin ei ole, kuten tiedämme. Meillähän on mahdollisuus tarkastella tätä fiktiivistä näkökulmaa Jumalan perspektiivistä, mikä on taiteilijoiden etuoikeus.

Miksi semanttisesta individualismista pitäisi sitten olla kiinnostunut? Koska se osoittaa meidän olevan samanlaisia ja erilaisia yhtä aikaa. Se osoittaa, että meillä on erilaisia motiiveja. Miettimällä näitä asioita ja yrittämällä selvittää meidän erilaisuuttamme voimme päästä yksilöinä sellaiselle tasolle, että voimme kumartaa yhteen suuntaan pyllistämättä toiselle.
Sotiemme veteraanit ja heidän muistoaan kunnioittavat. Minä en kuulu kirkkoon, en ole suorittanut armeijaa enkä halua sotia. Tilanne oli toinen kuusikymmentä vuotta sitten. Kaikki kunnia sotien veteraaneille. Kunnia kaikille suomalaisille, venäläisille, saksalaisille, yhdysvaltaisille, japanilaisille ja muille monien maiden kansalaisille. Teille, jotka olette tappaneet ja kuolleet mahdollisesti turhaan. Mahdollisesti sen takia, että ette ole jaksanut pohtia riittävästi ihmisten erilaisuutta.

Tässä uusi motto ihmiskunnalle: kun tapaatte jotain vierasta, laittakaa varmistin päälle.

tagit: politiikka, filosofia

V niin kuin Vastarinta

Alan Mooren ja David Lloydin sarjakuva V for Vendetta eli V niin kuin verikosto on käännetty elokuvaksi ja minkälainen elokuva kyseessä onkaan?

Ensimmäiset tunnelmat elokuvan jälkeen on kuin Matrixin, sen ensimmäisen, jälkeen. Kaksi yhteistä asiaa elokuvilla onkin. Sen on käsikirjoittanut samat henkilöt ja toiseksi, elokuvien teemat voi nivoa jälkimmäisen elokuvan yhteen lauseeseen "Maailmassa on jotain pahasti vialla."

Elokuva sijoittuu lähitulevaisuuden fasistiseen Englantiin. Fasistimaata johtaa Sulter niminen henkilö, jota kuvaillaan seuraavasti: Hän on yksinkertainen, uskonnollinen henkilö, joka näkee maailman mustavalkoisena. Jos pitää katsoa, että mitä elokuva kertoo tästä päivästä niin ei tarvitse kauaksi mennä.

Toinen nykypäivään sopiva teema on miten V:n maailmaan päädyttiin? Mitä jos olisi tapahtunut merkittävä terrori-isku, josta syytettiin fundamentalisteja? Heidät saataisiin kiinni. Heidät todettaisiin syyllisiksi ja heidät teloitettaisiin. Mitä jos tämän jälkeen saisit selville, että hallituksesi olisi vastuussa sadan tuhannen ihmisen kuolemasta? Haluaisitko tietää?

Koodinimi "V" on tarinan päähenkilö, jolla ei ole oikeata henkilöllisyyttä. Hän on aate ja naamio, jonka takana on kaikki me, ihmiset. Tämä muistutti vahvasti eräästä meksikolaisesta vallankumouksellisesta runoilijasta. Hän pukeutuu aina naamioon. Subcomandante Marcos sanoo naamionsa olevan peili, josta jokainen voi löytää itsensä. Elokuvassa oli jopa eräs puhe, jonka sisältö oli kuin tiivistelmä eräästä Marcosin puheesta, jossa hän vastasi epäilyihin hänen homoseksuaalisuudestaan. Hän vastasi, että kyllä hän on "Homo San Fransiscossa", hän myös "yksinäinen nainen metrossa", "feministi puolueessa", "palestiinalainen Israelissa", mutta "ennen kaikkea ja varmasti Marcos on sissi Chiapasin vuoristossa."

Elokuvassa on samanlaisia käänteitä ja yllätyksiä kuin Matrixissa. Jossain vaiheessa elokuvan maailma tuntui sielussa. Aivan kuin maailmassa oikeasti olisi jotain pahasti vialla. Elokuvateatterista poistuessa pohti nimenomaan ensimmäisenä sitä, että pysyykö tämä yhteiskunta koossa pelon ja turvallisuuden tunteen takia vai siksi, että haluamme osallistua siihen. Ei tarvita montaakaan valhetta tai symbolia, jotta voimme luopua vapaudestamme. Benjamin Franklinia mukaillen, ihmiset, jotka ovat valmiita luopumaan osasta vapauttaan saadakseen edes hieman turvallisuutta eivät ansaitse kumpaakaan.

Vapaus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo eivät ole arvoja vaan ne on näkökulmia. Tapa katsella maailmaa.

tagit: politiikka, elokuva

Pelien sielu, kummallisia analogiota

On olemassa kolme peliä, joilla väitetään olevan säännöt, joita soveltamalla ei voi hävitä. Nämä kolme peliä ovat shakki, huumori ja politiikka.

Shakin sanotaan olevan puhdasta matematiikkaa. Ne, jotka näin sanovat, eivät ymmärrä pelin luonnetta, sen sielua. Shakissa on säännöt ja niitä rikkomalla häviää. Shakkipelien määrä on rajaton. Shakin mieluisuutta on kritisoitu juuri tällä matemaattisuudella, että kun laskee vain oikein, voittaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Hyvin laskettu peli johtaa voittoon vain jos on laskenut paremmin kuin toinen. Etäisesti saattaa olla mahdollista, että on olemassa shakkipeli, joka on voittamaton. Vasta sen löytyminen lopettaisi shakin.

Palatakseni kuitenkin pelin matemaattisuuteen. Shakkipelit nimetään yleisesti nimillä kuka vastaan ketä, missä ja milloin. Ensin mainittu on pelannut valkoisilla nappuloilla. Pelit eivät kuitenkaan etene kuin puitesääntöjen mukaan. Jokainen siirto on jollain tavalla harkittu, mutta saman aikaisesti leikittelevä. Jos näin ei olisi, niin ei shakki vaatisi edes mitään lautaa. Ihmiset voisivat pelata shakkia tämmöisellä dialogilla:
- Kempinski-Shaposhnikov, Moskova, 2006, valkea voittaa.
- Pyh, Seres-Hoffmann, Budapest, 1999
- Päättyy myös häviöön. Saat valita, se on joko Bartel-Gajewski, Puola tai sitten Dautov-Palac, Wien, 1996. Voit ottaa myös Istratescu-Pedersen, Kavala 2002. Joka tapauksessa musta voittaa.
- Hitto. Otetaan uusi matsi.

Jos shakki olisi tämän kaltaista, silloin kritiikki olisi perusteltua. Mutta shakilla on sielu, johon sisältyy tunteita, luovuutta ja vaihtoehtojen kokeilua kuten kaikkeen inhimilliseen toimintaan.

Renessanssin aikoihin Euroopan hovinarrit kokoontuivat yhteen kertomaan vitsejään. Lopulta he päätyivät siihen, että vitsejä on rajallinen määrä, joilla on vain paikallisia variaatioita. Henkilöiden nimet ja tapahtumien paikat vaihtuvat, mutta vitsien mekaniikka on aina samanlainen.

Tähän liittyy anekdootti. Seuraavalla kerralla kun narrit kokoontuivat. He kertoivat vitsejä pelkillä numeroilla.
- 12.
- Hah, hah, hah.
- 29.
- Hah, hah, hah.
- 42.
- Hah, hah, hah.
- 14 ja perään kolme.
- Hah, hah, hah.
Kun narrit olivat lopettaneet nauramisen viimeiselle vitsille, yksi narreista alkoi nauraa. Muut ihmettelivät tätä. Yksi narreista meni kysymään nauravalta narrilta, että etkö sinä ole kuullut jo tämän aikaisemmin. Kaikkihan nämä vitsit tietävät.
- Ei se ole se vitsi, vaan miten hän sen kertoi, sanoi naurava narri hekotusten välistä.

Huumorillakin on sielu. Vaikka kaikille komiikan lajeilla voidaan antaa säännöt. Voimme nimetä monenlaisia alakategorioita huumorille. Parodia, farssi, satiiri, sarkasmi, stand-up, musta huumori, alapäähuumori, kirjahuumori, insinöörivitsit, sitcom, slapstick, yms. Silti emme voi koskaan laskea sen varaan, että nämä naurattaisivat. Liian mekaaninen huumori on kuivaa huumoria. Huumorista ei sovi laskea leikkiä, paitsi jos on tosissaan. Stand-up koomikon liian laskelmoitu ohjelma johtaa helposti Kuolemaan lavalla, kuristumiseen ja hapen loppumiseen. Tässäkin on poikkeuksia. Huono huumori on aina huonoa huumoria, paitsi laskelmoitu huono huumori on aina hyvää huumoria, paitsi silloin kun se on joko laskelmoitua tai huonoa.

Politiikalla väitetään olevan sääntöjä. Machiavelli, Platon, Suvi-Anne Siimes, Lasse Lehtinen ja Alexander Stubb ovat kaikki kirjoittaneet politiikasta itsessään. He ovat luoneet sääntöjä sille, että miten ja missä pitää vaikuttaa. Mitä politiikka on ja niin edelleen. Mutta siltikään tämä yhteiskunnan rakennus ei pysy pystyssä vaan on jatkuvassa muutoksen tilassa. Tähän haluan liittää pari mukaelmaa aiheesta varmuus ja epävarmuus.
1. Jos jokin on varmaa, se on epävarmuus.
2. Jos jokin on varma, niin se on aivan varma.
Jälkimmäinen on Matti Nykäsen.

Politiikalle on myös sielu. Sitä ei ole sidottu sääntöihin tai lakeihin. Se ei ole matematiikkaa sen enempää kuin shakki. Siinä ei ole yhtään enempää laskelmointia kuin huumorissa. Silti se pystyy yllättämään. Se pystyy antamaan ajatuksille siivet paljon yllättävämmin kuin Red Bull. Politiikka naurattaa joskus enemmän kuin huonosti laskelmoitu hyvä huumori.

Jos jotain voin sanoa näistä sanoa, niin sen, että ei ole yllätys, että kaikissa totalitaristisissa maissa satiiri on kielletty. Demokratiassa kielletään olmitkin.

tagit: filosofia

Yhtiöhäiriköintisolu

Tänään kokoonnutaan Etelä-Suomen Vasemmistonuorten toimistolle ideoimaan miten, miksi ja mitä tavoitellen, yhtiöiden toimintaan voi vaikuttaa sisältä päin käsin.

Lähitulevaisuudessa on ainakin Op-rahaston yhtiökokous. Op:ssa ihmetystä herätti, että kestävän kehityksen rahasto sisältää pankkeja. Siis laitoksia, joilla on omia rahastoja. Kohta kaikki on kestävää kehitystä, mikä ei vaada vähintään neljää kertaa maapallon edestä luonnon resursseja. Tämän tuomme ainakin kokouksessa esille.

Jos kirjoittaisin näytelmän, niin olisin keksinyt siihen tuollaisen idean. Nyt kun se on totta, en tuo mitään uutta.

tagit: politiikka, järjestötoiminta

Kansalaistottelemattomuutta vai kannabiksen käyttöä? - pössyttelyn yhteiskunnalliset vaikutukset

Gandhilla oli tapana sanoa, että huonokin laki on parempi kuin ei lakia lainkaan. Jos lakia rikkoo kantaa seuraukset.

Kansalaistottelemattomuutta opetetaan kouluissa. Kouluissa ei kuitenkaan kehoteta kansalaistottelemattomuuteen. Historia tuntee useita esimerkkejä, jossa lakia rikkomalla on saatu jotain hyvääkin aikaan.

Gandhiin viitatessani Intian itsenäistyminen voidaan nähdä hyvänä asiana. Valta siirtyi siirtomaaisännältä intialaisille. Gandhi toimi lakeja rikkoessaan varsin avoimesti omilla kasvoillaan ja omalla nimellä. Hän oli myös poliittinen aktivisti. Hänen aktivisminsa metodi oli rikkoa lakeja, joita piti huonoina. Hän oli myös valmis kantamaan seuraukset.

Eilen ja tänään uutisoitiin runsaasti Satakunnan Vasemmistonuorten puheenjohtajan jäämisestä kiinni kannabiksen käyttämisestä. Joitain asiavirheitä näin otsikoissa. Yhden mukaan Vasemmistonuorten puheenjohtajaa epäillään kannabiksen käytöstä. Yhden mukaan Vasemmistonuorilta löytyi kannabista. Helsingin sanomien sivuillakin käydään aiheesta kovasti keskustelua.
Keskustelussa nimimerkki Antisosialismi pelkäsi, että kannabiksen hyväksyminen saattaa johtaa sosialismin hyväksymiseen. Olisipa asiat näin yksinkertaisia.

Mitä kannabiksen käyttämiseen tulee, niin enpä nähnyt, että siitä olisi seurannut mitään haittaa kenellekään. Joku konservatiivi oli kyllä huolissaan, että maa vajoaa anarkiaan tämän takia. Toinenkin huomio tuotiin esille, että maasta saattaa tulla aivan liian sosialistinen. Toivoisin, että yhteiskunnassa olisi paljon vahvempi sosialistinen painotus. Vallan hajauttamistakin olisi syytä jatkaa. Pelkään kuitenkin, että kannabiksen polttelulla, tuomitsemisella tai hyväksymisellä ei tässä pitkälle päästä.

tagit: politiikka, filosofia

Verottaminenko pois hyvinvoinnista?

Kirjoitin Elinkeinoelämän keskusliiton asiakirjasta muutamia päiviä sitten. Vastarinta - vastarinta -blogin kirjoittaja O.H.I.A.L. esitti muutaman tiiviin kritiikin poikasen.

Hän kirjoitti, että "Kyllähän se verotus on yltiöpäisen kireää, kun pienipalkkaisimpien maksama reaalivero on puolet palkasta siitä huolimatta että työnantaja ne sairaudet maksaa. Järki käteen." Hän myös kehotti tutkimaan valtionvarainministerin dokumenttia aiheesta sivulta 10.

Ymmärrän erittäin hyvin mitä hän sillä tarkoittaa, että ihmiset joutuvat maksamaan veroja. Se miten veroihin suhtautuu on ideologinen kysymys. Vasemmiston ja oikeiston voi erottaa toisistaan kysymällä, että kannatatko veroyhteiskuntaa vai kilpailuyhteiskuntaa. Tätä ideologista ristiriitaa voi myös kutsua ristiriidaksi vapaan markkinatalouden ja säädellyn markkinatalouden välillä. Ääripäät näiden kahden ideologian välillä voisi kuvailla seuraavasti. Vapaassa markkinataloudessa ei ole minkäänlaisia säätelymekanismeja kuin voimakkaimman laki. Kuka tahansa saa myydä, mitä tahansa kelle tahansa tai olla myymättä. Karuimmassa skenaariossa ruokakauppias kieltäytyy myymästä nälkäiselle ruokaa ellei saa tämän koko omaisuutta. Kiltimmässä skenaariossa kyse on vain Madonnan uusimmasta levystä. Haluatko ostaa sen vai et? Tai miksi ostaa? Voithan varastaakin sen.

Veroyhteiskunnassa kerätään veroja, joilla kustannetaan yhteiskunnan toimintaa miten poliitikot sen tärkeimmäksi kokevat. Tässäkin saattaa olla kovaa riitaa siitä, että laitetaanko kulttuuriin rahaa vai terveydenhuoltoon? Teemmekö kehitysyhteistyötä viemällä länsimaiden ylituotantoa kehitysmaihin vai kustannammeko me paikallisia kouluja? Jotkut pitävät tärkeänä Suomen puolustuskyvyn ylläpitämistä kun toisten puolesta koko laitos voitaisiin saman tien vaikka lakkauttaa.

Edellä mainitut vastakkain asettelut ovat röyhkeän yksisilmäisiä. Myönnän sen. Yhteisen kakun jakaminen voidaan tehdä monilla tavoilla. Yhteiskunta voi ylläpitää sekä armeijaa että maakuntateattereita. Valtio tai kunnat voivat ylläpitää omaa tieteellistä tutkimustoimintaa tai ostaa sen yritykseltä.

Minä suhtaudun myönteisesti veroihin. En ole koskaan kokenut, että maksaisin liikaa veroja, siitä huolimatta, että en koe verovaroja käytettävän aina oikein. Ilmaista peruskoulua pidän perusteltuna, mutta aseiden kehittelyä ja niiden myyntiä sotaa käyviin maihin, kuten Yhdysvaltoihin, Venäjälle tai Israeliin, en hyväksy. Jotta en kuulostaisi liian fanaattiselta kommunistilta sanoisin, että en hyväksyisi aseiden myyntiä Kiinaan tai Pohjois-Koreaankaan.

Minulla, vähävaraisella on myönteinen suhtautuminen veroihin enkä koe, että se on minulta edes pois kun maksan veroja. Mutta minua häiritsee se, että ihmiset, joilla on huomattavasti korkeammat tulot inisevät juuri veroista. Puhutaan jopa laillisesta varastamisesta. En paheksu nyt köyhimpien ihmisten verotuksesta valittamista vaan rikkaiden. Sanotaan rikkaaksi vaikka ketä tahansa joka tienaa yli 3000 euroa kuussa. Viidenkymmenenkin prosentin jälkeen hänelle jää käteen 1500 euroa, summa, jota minä harvoin näen edes bruttona.

Silti maksan veroni itkemättä. Minun mielestäni on tärkeää, että koulutus, terveydenhuolto ja taiteista nauttiminen on kaikille tasa-arvoista, tuloista riippumatta. Minun mielestäni veroilla tuotetaan hyvinvointia tasaisemmin kuin jos veroja ei kerättäisi ollenkaan.

Tämä on myös vastaukseni O.H.I.A.L:in kommenttiin: "Korkea verotus ei takaa korkeaa hyvinvointia, koska verot eivät luo lisää vaurautta. Ne kerätään siitä olemassa olevasta."

Kakku on jaettava tasaisesti periaatteella kullekin tarpeidensa, jokainen kykyjensä mukaan. Koska maailmassa vaurauskin jakaantuu erittäin epäoikeudenmukaisesti näkisin, että vasemmistolaisen ideologian tavoitteena on jakaa se kakku oikeudenmukaisemmin niin, että kenenkään ei tarvitse nähdä nälkää tai päästä sivistämään itseään sillä perusteella, että kenen lapsi hän on tai minne päin maailmaa hän on syntynyt.

tagit: politiikka, filosofia

Paska Kabaree Suomen Ylioppilasteattereiden parhaimmistoa?

Viikonloppuna Suomen Ylioppilasteatterit toivat Vaasaan kauneimpansa. Kolmen päivän aikana esitettiin toistakymmentä näytelmää. Ensimmäinen kritiikki järjestelyjä kohtaan liittyy juuri tähän. Useat näytelmät esitettiin saman aikaisesti. Ei ollut siis mahdollista katsoa jokaista näytelmää vaikka olisi halunnut. Viimeksi kun olin festivaaleilla, se oli pari vuotta sitten Jyväskylässä. Silloin oli mahdollista teknisesti käydä katsomassa vaikka jokaisen näytelmän, jos tunsi voimansa riittävän.

Mutta sitten voikin siirtyä esitysten sisältöön. Itse kävin katsomassa kolme näytelmää sekä osallistuin tietenkin päätöstilaisuuden ja lauantai-iltapäivän "vapaamuotoisempiin" esityksiin.

Perjantaina päästiin katsomaan Lapin Ylioppilasteatterin sovitusta John Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä -kirjasta. En ollut koskaan lukenut kirjan suomenkielistä versiota ja olin yllättynyt sen toimivuudesta. Varsinkin kun lappilaiset toivat tekstiin hyvän lisän paikallisilla aksenteilla. Olen kuitenkin sillä hetkellä pettymässä viikonlopppuun, kun aloin miettiä, että tuleepa vähän kantaesityksiä ylioppilasteattereilta. Tämä ei tietenkään pitänyt paikkaansa ainakaan tänä vuonna. Festivaaleilla oli tarjolla seitsemän kantaesitystä, joista itse pääsin näkemään yhden.

Toisen päivän näytelmänä kävin katsomassa Samuel Beckettin Huomenna hän tulee. Eka puoliaika meni välillä nuokkumalla. Ohjaaja oli ilmeisesti innostunut näytelmän lopusta niin paljon, että oli sokeutunut ensimmäisen puoliajan laahaavuuteen. Teksti on kuitenkin toimiva lavallakin. Erittäin absurdi huumori sekä katsojalle vaikeaksi käyvä ajan ja paikan taju vievät mukaansa.

Lauantai-iltapäivän improkisoissa Ilves-teatteri imi hiekkaa jo ensimmäisellä kierroksella. Voitto meni Vaasan ylioppilasteatterille. Juha Koistisen ja Edvard "Eetu" Lammervon Raksankarit räjäyttivät pankin. Lyhyt esitys oli todella tarkan mietinnän tulos. Katsojaa ei aliarvioitu sekuntiakaan.

Sunnuntaina kävimme katsomassa sitten Paska kabareen, joka voitti myös festivaalien tunnustuspalkinnon. Jonkun mielestä osoite oli väärä, koska paskan ylistystä voi olla kiva katsoa, mutta mitä siitä jää käteen? Omasta mielestäni näytelmässä esintyvät filosofiset kelailut oli erittäin viihdyttäviä varsinkin kun kohtaukset nojasivat niin vahvasti kirjoitettuun filosofiseen traditioon. Varsinkin vanhan antiikin ajan filosofiset tekstit näyttivät mukautuvan hyvin tähän paskaan. Näytelmähän ei siis käsitellyt kuitenkaan mitään muuta kuin paskaa. Paskan elinkaarta. Paskan tunnemaailmaa. Paskan paikkaa universumissa. Paskaa. Näytelmän ystävät löytyvät sieltä mistä South Parkin Joulukakan ymmärtäjätkin.

Ensi vuonna festivaalit järjestetäänkin Kuopiossa.

tagit: teatteri

Äänettömällä huudolla Vaasaan

On taas huhtikuu ja vuosittaiset sytyfestarit, jotka järjestetään tänä vuonna Vaasassa. Ylioppilasteatterien kerma tuo parhaansa tai erikoisimmat paikalle.

Ilves-Teatterilta lähtee Panu Rantalaisen ohjaama "Äänetön huuto", Perhetragedia insestiepäilyistä. Jälleen kerran Ilves-teatteri tuo uuden kantaesityksen näyttämölle. Viime vuonna festareille osallistui jälleen kantaesitys, Maria "Maikki" Pohjolan ohjaama "Lähimmäisen rasite". Toissa vuonna minun ohjaama ja käsikirjoittama "Globaali uskomustiede". Kiitosta on annettu viime vuosina kiitettävästi ja nimenomaan koska on tuotu uusi näytelmä esiteltäväksi. Tulisikohan tänä vuonna jälleen kiitosta tästä? Se jää nähtäväksi.

Pääsenpä tapaamaan paikan päällä tovereitakin. Yksi on ilmoittautunut tulemaan oppaaksi paikan päällä. Kaverin kanssa emme ole koskaan tavanneet kasvotusten. Meitä yhdistää tällä hetkellä ainoastaan Vasemmistonuorten foorumi.

tagit: teatteri.

Minä olen änkyrä

Mikä on änkyrä? Vasemmistolaisissa piireissä sanan kuulee joskus, yleensä humoristisessa mielessä käytettynä. Lehtien palstoilla änkyräsanaa käytetään kovana lyömäaseena.

Akateeminen sosialistiseura on ratkaissut tämän arvoituksen, mikä on änkyrä? Änkyrä on henkilö, joka esittää kritiikkiä. Kritiikki osuu jonkun henkilön ajatuksiin tai tekoihin. Tämän jälkeen kritiikin suora tai epäsuora kohde kutsuu kritiikin esittäjää änkyräksi. Tämän jälkeen voidaan sivuutta täysin esitetty kritiikki ja keskittyä siihen, että onko änkyrä änkyrä?

Minä olen änkyrä.

Minä vaadin Eu:n perustuslaista kansanäänestyksen. Minä vastustan hallituksen junttaamaa Eu:n perustuslain ratifiointia.


Minä olen änkyrä.

Minä vaadin, että Suomen kriisinhallintalaissa edellytetään YK:n mandaattia. Jos joskus halutaan tehdä jotain ilman YK:ta, se onnistuu varmasti, jos tahtoa riittää. Ei Suomi olisi ainoa joka kävelisi silloin kansainvälistä oikeutta päin.

Minä olen änkyrä.

Minä vaadin, että Fortum sosialisoidaan joko valtiolle tai Fortumin työntekijöille.

Minä olen änkyrä.

Minä vaadin, että ydinvoima ajetaan alas.

Minä olen änkyrä.

tagit: politiikka

Peruskoulufilologiaa sanomalehdistä

Aamulehti tuli postilaatikosta vähän aikaa sitten. Aamulehti on siis Helsingin sanomat. Tiedän, että se on aamulehti, koska se tuli aamulla. Iltalehti tulee illalla.

Näin ei tietenkään ole. Molemmat, tai jopa kaikki kolme, tulevat aamulla.

Aamulehteä toimitetaan Tampereelta, Iltalehteä Helsingistä, vaikka Helsingissä aamu tulee hieman aikaisemmin kuin Tampereella. Tällä ei ole väliä, koska molemmat kaupungit sijaitsevat samalla aikavyöhykkeellä.

Mutta miten voi ilmestyä samanaikaisesti sekä aamu- että iltalehti?

Toimitus huomauttaa, että kello on 6:40. Joidenkin mielestä vielä yö.

tagit: filosofia, huumori

Chewbacca-puolustusta Elinkeinoelämän keskusliitolta

Luin äsken Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiakirjan nimeltä ”Kannustavasta verotuksesta kilpailuvaltti” (21.3.2006). Asiakirjan viesti on selvä: verotus alas, tuloerot ylös tai vielä ilkeämmin sanoen: verot alas, palvelut alas.

Olin viime syksynä Soveltavan kasvatustieteen laitoksella järjestetyllä järjestötorilla. Siellä järjestettiin väittely oikeiston ja vasemmiston välillä. Siellä esitin kysymyksen Kokoomuksen Johannes Toepferille, että eikös verojen laskemisella rahoiteta julkisia palveluita ja jos näin, eikö silloin verojen laskeminen vähennä palveluihin käytettäviä varoja? Toepfer vastasi, että ’tuo henkilö kuuluu Vasemmistonuoriin. Tämä on vasemmiston esittämä myytti, että jos lasketaan veroja, ajetaan alas julkisia palveluita. Tämä ei pidä paikkaansa. Seuraava.’ (Mukailin vapaasti, joten Toepfer voi ja saa sanoa, että laitan sanoja hänen suuhunsa, jos siteerasin väärin.)

Samalta näyttää EK:n asiakirjakin. Kaikenlaiset kuviot, jotka asiakirja esittelee on valikoitu niin, että se tukee kaikkia EK:n väitteitä. Huolestuttava linja, minkä asiakirjasta näkee, on sen röyhkeä virheellisten päätelmien esittäminen. Virheellisillä päätelmillä tarkoitan niin sanotun Chewbacca-puolustuksen käyttöä. Savuverho näyttää toimivan, koska omakin huomio kiinnittyi kummallisiin perusteluihin, jolla ei ole välttämättä mitään tekemistä väittämien kanssa.


Asiakirjan puolivälissä (s. 9) on kaavio, jonka nimi on ”Suomessa työn ja yritystoiminnan tuloja verotetaan ankarasti.” Kuviosta tietenkin korostui, että suurin osa verotuotoista tulee tulo- ja varallisuusverosta. Siihen kun lisätään vielä (lähes samalla värillä) sosiaalivakuutusmaksut, niin kaaviosta saa mielikuvan, että tuloista jäisi käteen vajaa kolmasosa. Kuvio kuitenkin näyttää vain sen, että mistä valtio saa suurimman osansa verotuloista eikä sitä, että kuinka paljon ihmiset maksavat veroa.

Asiakirjan edeltävällä sivulla (s. 8) esitetään kaavio, jonka nimi on ”Suomessa verotus on kireää”. Kaavio näyttää mikä on Suomen kokonaisveroaste BKT:sta vuodelta 2004. En siis halua väittää, että kaaviot eivät esittäisi sitä, mitä mittaavat. Näin ei tule ymmärtää. Haluan vain kiinnittää huomiota, että minkä nimisiä kaavioita käytetään ja miten. Minua kun ei minun veroaste häiritse. Minulle verojen maksaminen on ideologinen kysymys, se on siis osa politiikkaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto taas väittää, ettei ole poliittinen järjestö. Se on sama kuin väittäisi, että Amnesty tai SAK ei olisi poliittisia. Tämä kävi ilmi kun olin viime keskiviikkona Elinkeinoelämän järjestämässä seminaarissa, missä Elinkeinoelämän keskusliitto esitteli kyseistä asiakirjaa. Tilaisuudessa järjestön edustaja sanoi, että Suomen hyvinvointi on heidänkin tavoitteenaan. Mitä tällä hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Ei ainakaan ihmisten tasa-arvoa, muuten he esittelisivät myös ketkä maksaa veroja, minkä verran ja minkä verran ihmisille jää rahaa käteen. Eikä he olisi tämän ajatuksen esittämiseen käyttänyt bruttokansantuotetta, koska se ei millään tavalla kuvaa miten vauraus ja hyvinvointi jakaantuu. Se näyttää ainoastaan sen, minkä verran vauraus jakaantuisi, jos se jaettaisiin oikeudenmukaisesti.

tagit: politiikka

Viikonloput on töitä varten

Tiukka viikonloppu on menossa. Kaksi lehtijutun deadlinea viikonloppuna. Ensimmäinen on Fundamentalistin kritiikki Kulttuurivihkoihin ja toinen "Taidetta rikkaille?" Vas-lehteen. Sen lisäksi olen baarissa viikonlopun töissä. Eilen pääsin varttia yli kolme töistä. Tänään olen Annankadun William K:ssa varttia vaille kahdesta päivällä yhteen yöllä, ellei minua päästetä aikaisemmin pois.

Minut voitaisiin varmaan päästääkin, jos on rauhallista. Se olisi houkuttelevaa, koska tänään on Suomen Sosiaalifoorumin jatkobileet Wäiskissä. Nimeni on päässyt listalle, toivottavasti kuitenkin pääsen myös sisälle. Viime vuonna paikka oli kuulemma tullut niin täyteen, ettei ihmisiä enää päästetty sinne.

Huomenna sitten vielä pitämään pöytää kymmeneksi Arbikselle eli Suomen Sosiaalifoorumin varsinaiselle paikalle.

Eilen oli vielä jäänyt uupumaan yksi panelisti "Media - demokratian uhka vai ehto"-paneelista. Sain lopulta Vihreän langan virkaa tekevän päätoimittajan Anna Tommolan tulemaan paikalle. Yhdeltä se alkaa. Ehkä voisin viuhahtaa paikan päälle ennen kuin jatkan töihin tekemään yksitoista tuntista päivää.

Jutut on onneksi melkein valmiina. Nukun vielä yön yli. Tarkastan tekstit ja teen korjaukset.